Talousarvioesitys 2023
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluilla turvataan liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödynnetään merkittävässä osassa yhteiskunnan palveluiden tuottamisessa ja kulutuksessa. Digitalisaatiokehityksen myötä luodaan uusia liikenteen ja viestinnän palveluja, joille viestintäverkot luovat edellytykset.
20. (31.20.54) Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 17 886 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen
4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.
Yhteysalusliikenne on Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren ja Suomenlahden vakituisesti asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2023 arvioidaan olevan n. 230 000. Kokonaispalvelusopimuksista aiheutuvat menot matkustajaa kohden ovat noin 75 euroa/matka ja yhteysalusreittien varrella olevaa vakinaista asukasta kohden n. 30 000 euroa vuodessa.
Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä kiinteää tieyhteyttä tai varsinaista yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Suomenlahden sekä Turunmaan saariston henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on voimassa oleva sopimus liikennepalveluiden tuottamisesta Rymättylän yhteysalusreittialueella vuosina 2020—2023 sekä Hiittisten ja Kotka—Pyhtään reittialueilla vuosina 2014—2023.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 17 386 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yhteysalusliikenteen laiturien korjaukset | -2 500 |
| Yhteensä | -2 500 |
| 2023 talousarvio | 17 886 000 |
| 2022 talousarvio | 20 386 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 136 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2023 kolmelle yhteysalusreitille uudet 5-vuotiset sopimukset saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 25 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.
Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäiseksi kappaleeksi.
Valtuudella jatketaan Velkuan sekä Utön reittien yhteysalusliikennepalveluja. Yhteysalusliikennepalvelut on tarkoitus kilpailuttaa vuoden 2023 aikana. Sopimusten mukainen kokonaispalvelu koskisi sopimuskautta 1.5.2025—30.4.2030. Utön yhteysalusreitin sopimusta varten tarvittava valtuus on 14 milj. euroa ja Velkuan reitin sopimusta varten 6,5 milj. euroa.
Porvoo—Sipoo -yhteysalusreitin sopimuksen jatkaminen 30.4.2029 saakka 5 milj. eurolla mahdollistaa reittialueelle tarkoituksenmukaisen sopimuskauden. Reitti kilpailutetaan uudelleen hankintaoikeudellisista syistä.
| 2023 talousarvio | 17 886 000 |
| 2022 talousarvio | 20 386 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 136 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy 25,5 milj. euron tilausvaltuus, jolla Varsinais-Suomen ELY oikeutetaan solmimaan uudet 5-vuotiset sopimukset kolmelle yhteysalusreitille. Valtuudella jatkettaisiin Velkuan, Utön ja Porvoon reittien yhteysalusliikennepalveluja.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös maantielauttalaitureiden kunnostuskustannuksiin ja niiden riittävään rahoitukseen. Laitureiden jatkuva korjaaminen on edellytys toimivalle ja turvalliselle yhteysalusliikenteelle.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 17 886 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen
4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2023 kolmelle yhteysalusreitille uudet 5-vuotiset sopimukset saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 25 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 89 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle.
Selvitysosa:Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle maksettava tuki vastaa ennakonpidätyksenalaista merityötuloa saaneiden yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisten merenkulkijoiden osalta merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten sekä työnantajan merimieseläkevakuutusmaksun ja tapaturmavakuutusmaksun määrää. Muiden rajoitetusti verovelvollisten eli lähdeverotuksessa olevien merenkulkijoiden osalta tuki vastaa merenkulkijan alukselta saamasta palkkatulosta toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sairausvakuutusmaksun määrää.
Vuonna 2023 tukea maksetaan 1.7.2022—30.6.2023 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2022—31.10.2023.
Vuonna 2021 tukea maksettiin 67,6 milj. euroa. Kauppa-alusluettelossa arvioidaan vuonna 2023 olevan 110 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 94 on lastialuksia ja 16 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä noin 1 600 000 tonnia.
| 2023 talousarvio | 89 000 000 |
| 2022 talousarvio | 89 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 67 586 899 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 89 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle.
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 16 950 000 euroa.
Määräraha on varattu viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää:
1) laajakaistarakentamisen tuesta annetussa laissa (1262/2020) tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen
2) laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa myös niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja tiedottaa laajakaistasta aktiivisesti. Tavoite liittyy laajempaan tavoitteeseen viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämisestä, jolla pyritään turvaamaan nopeiden ja laadukkaiden viestintäyhteyksien saatavuus kaikille suomalaisille.
Määrärahalla täydennetään kansallista laajakaistatukiohjelmaa osoittaen julkista tukea laajakaistalain nojalla viestintäinfrastruktuurin rakentamiseen sekä osoitetaan rahaa kansallisen laajakaistatoimiston väliaikaisen koordinaattorin toimeen, jonka tehtävänä on suunnitella niin kansallisten kuin EU:n laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja aktiivisesti tiedottamalla lisätä tietoutta yhteyksien rakentamisesta ja hyödyistä.
Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 100 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 75 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 16 875 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen (RRF pilari2) | 1 950 |
| Yhteensä | 1 950 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 16 950 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 4 700 000 |
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 050 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on noin 17 milj. euroa, joka on osa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvää rahoitusta. Sillä kehitetään mm. viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät rakennu kaupallisesti.
Laajakaistarakentamista on tuettu Suomessa jo vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2015 käynnistetty Nopea laajakaista -hanke päättyy vuonna 2022 ja uusi kaksivuotinen laajakaistatukihanke on käynnistynyt vuoden 2022 alussa. Tukiohjelmalle on varattu EU:n elpymisvälineestä 32 milj. euroa, josta vuonna 2023 on käytettävissä em. 17 milj. euroa. Tuet on myönnettävä laajakaistahankkeille vuoden 2023 loppuun mennessä. Traficomin myöntämä tuki edellyttää valtioneuvoston asetuksen (203/2021) mukaisesti kuntien maksuosuutta (8, 22 tai 33 prosenttia) tukikelpoisista kustannuksista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevan vanhan laajakaistaohjelman jälkiarvioinnin yhteydessä seurataan lain tavoitteiden toteutumista ja arvioidaan myös kuntien maksuosuuksien vaikutuksia hankkeiden edistymiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 16 950 000 euroa.
Määräraha on varattu viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää:
1) laajakaistarakentamisen tuesta annetussa laissa (1262/2020) tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen
2) laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 300 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu siitä, että vuonna 2021 myönnetyn määrärahan käyttö ajoittuu osittain vuoden 2023 jälkeisille vuosille.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2023 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2023 talousarvio | 16 950 000 |
| 2022 tilinpäätös | 23 221 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 050 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 300 000 euroa.
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 28 141 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti
2) vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen
3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen
5) sanomalehtien määräaikaiseen jakelutukeen
6) valtionavustuksen maksamiseen digitaalisen liiketoiminnan peruspalveluita kokoavan liikenteen tietoekosysteemin kehittämiseen.
Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Saimaan alueen luotsaukseen myönnettyä määrärahaa saa käyttää luotsausvalmiuden ylläpidosta luotsausyhtiölle aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin.
Vuonna 2021 henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen budjetoitua määrärahaa saa käyttää myös kohdan 2) mukaisiin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille | 1 500 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki | 700 000 |
| Yhteensä | 28 141 000 |
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen postilain muuttamisesta ja sanomalehtien jakelun tuesta. Esityksen mukaan yleispalvelukirjeiden jakelupäiviä kevennetään kolmeen päivään koko maassa ja tiedonvälitystä tuetaan kilpailutettavalla ja määräaikaisella valtionavustuksella, jonka tarkoituksena on varmistaa sanomalehtien jakelun jatkuminen myös haja-asutusalueilla, joilla ei ole varhaisjakeluverkkoa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain ja liikennevakuutuslain muuttamisesta. Esityksellä korotetaan liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden maksamaa liikenneturvallisuusmaksua. Jatkossa liikenneturvallisuusmaksu on 1,3 prosenttia vakuutusyhtiön vuosittain liikennevakuutuksesta saamasta maksutulosta. Esityksen tavoitteena on, että liikenneturvallisuusmaksulla kerätyt varat vastaavat paremmin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön vuosittain tarvittavaa rahoitusta. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan määrärahalla edistetään tieliikenteen turvallisuutta koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha perustuu vakuutusyhtiöiltä kerättävään liikenneturvallisuusmaksuun, joka tuloutetaan momentille 11.19.05.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
Hallitusohjelman mukaan kotimaan tieliikenteen päästöt tulee saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kuvattu toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään.
Rautatiealan koulutuksen määräraha on tarkoitettu rautatiealan toimijoista riippumattomalle ja laaja-alaista rautatiealan ammatillista koulutusta eri tehtäviin tarjoavalle oppilaitokselle tai osakeyhtiölle.
Luotsauslain mukaan Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan perustuvaa luotsausmaksua. Alennettu yksikköhinta on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta yksikköhinnasta. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamatonta Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle. Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.
Valtionavustus digitaalisen liiketoiminnan peruspalveluita kokoavan liikenteen tietoekosysteemin kehittämiseen on osa Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021—2032 -toimenpidesuunnitelmaa (Liikenne 12). Liikenteen ekosysteemin kehittämisellä valtio tukee liikennejärjestelmän digitalisointia parantamalla tiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hankinta- ja konversiotuki (RRF pilari3) | -2 500 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | -1 000 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (liikenneturva) | -500 |
| Liikenneturvallisuusmaksukertymän aleneminen | -800 |
| Liikenneturvallisuusmaksukertymän korotus (lainmuutoksen vaikutus) | 1 800 |
| Saimaan alueen hintatuki | -3 100 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 |
| Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen (RRF pilari3) | -1 500 |
| Yhteensä | 7 400 |
| 2023 talousarvio | 28 141 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 15 500 000 |
| 2022 talousarvio | 20 741 000 |
| 2021 tilinpäätös | 98 760 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 28 141 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti
2) vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen
3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen
5) sanomalehtien määräaikaiseen jakelutukeen
6) valtionavustuksen maksamiseen digitaalisen liiketoiminnan peruspalveluita kokoavan liikenteen tietoekosysteemin kehittämiseen.
Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Saimaan alueen luotsaukseen myönnettyä määrärahaa saa käyttää luotsausvalmiuden ylläpidosta luotsausyhtiölle aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin.
Vuonna 2021 henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen budjetoitua määrärahaa saa käyttää myös kohdan 2) mukaisiin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille | 1 500 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki | 700 000 |
| Yhteensä | 28 141 000 |
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 7 283 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Venäjälle asetetuista pakotteista Suomessa rautatiealalla toimiville yrityksille aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ja tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tukemiseen.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille | 1 500 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki | 700 000 |
| Venäjälle asetetuista pakotteista aiheutuneiden kustannusten kattaminen rautatiealalla toimiville yrityksille | 283 000 |
| Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tuki | 7 000 000 |
| Yhteensä | 35 424 000 |
Selvitysosa:Lisäyksestä 283 000 euroa aiheutuu Venäjälle hyökkäyssodan vuoksi asetetuista pakotteista Suomessa toimiville rautatiealan yrityksille seuranneiden kustannusten kattamisesta ja 7 000 000 euroa tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tukemisesta media-alan muuttuneessa toimintaympäristössä.
Suomessa rautatiealalla toimiville yrityksille on aiheutunut kustannuksia Venäjälle asetettujen pakotteiden seurauksena. VR-Yhtymä Oyj:lle aiheutuneet kustannukset ovat 275 209 euroa ja Fenniarail Oy:lle aiheutuneet kustannukset ovat 7 500 euroa. Pakotteista johtuvia kustannuksia on tullut vaunujen valvonnan järjestämisestä viranomaisen määräämässä paikassa, ylimääräisistä tarkastuskustannuksista, jotka aiheutuivat vaunujen huoltorajojen ylityksistä sekä mm. vaunujen huonon kunnon vuoksi normaalia huomattavasti suuremmista siirtokustannuksista ja muista erityisjärjestelyistä.
Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tukemiseen tarkoitetun valtionavustuksen tavoitteena on tukea kattavaa ja demokratian kannalta tärkeää tiedonvälitystä sekä luotettavien uutisjulkaisujen tuottamista. Toimituksellinen tuotantotuki ei ole tarkoitettu pysyväksi avustusmekanismiksi, vaan lähtökohtana on journalistisen työn kehittäminen siten, että tuelle ei enää tietyn ajan jälkeen ole tarvetta. Avustuksen tarkemmista ehdoista ja myöntämisedellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Määrärahan lisäyksen ja momentin perustelujen täydentämisen johdosta käyttösuunnitelmaan on lisätty kohdat Venäjälle asetetuista pakotteista aiheutuneiden kustannusten kattaminen rautatiealalla toimiville yrityksille ja Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tuki.
| 2023 I lisätalousarvio | 7 283 000 |
| 2023 talousarvio | 28 141 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 7 771 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 15 500 000 |
| 2022 talousarvio | 20 741 000 |
| 2021 tilinpäätös | 98 760 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 7 283 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Venäjälle asetetuista pakotteista Suomessa rautatiealalla toimiville yrityksille aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ja tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tukemiseen.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille | 1 500 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki | 700 000 |
| Venäjälle asetetuista pakotteista aiheutuneiden kustannusten kattaminen rautatiealalla toimiville yrityksille | 283 000 |
| Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tuki | 7 000 000 |
| Yhteensä | 35 424 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 650 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Saimaan alueen luotsaukseen myönnettyä määrärahaa saa käyttää luotsauslain (561/2023) mukaisesti luotsauksen hintatukeen ja luotsausvalmiuden ylläpidosta luotsausyhtiölle aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös pienten ja keskisuurten yritysten kyberkompetenssihankkeiden kansalliseen omarahoitukseen sekä lain 971/2017 mukaisiin tukiin.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 400 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville pakettiautoille | 1 500 000 |
| Hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville henkilöautoille | 400 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki ja tuki luotsauskaluston ylläpitoon | 700 000 |
| Venäjälle asetetuista pakotteista aiheutuneiden kustannusten kattaminen rautatiealalla toimiville yrityksille | 283 000 |
| Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tuki | 7 000 000 |
| Kansallinen omarahoitusosuus pk-yritysten kyberkompetenssihankkeisiin | 250 000 |
| Yhteensä | 36 074 000 |
Selvitysosa:Lisäyksestä 400 000 euroa on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jotta jo haettuja henkilöautojen hankinta- ja muuntotukia voidaan maksaa vuosina 2024—2026. Lisäyksestä 250 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 31.01.02 pienten ja keskisuurten yritysten kyberkompetenssihankkeiden valtionavustuksina maksettavaan kansalliseen omarahoitukseen.
Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
Määrärahan lisäyksen ja momentin perustelujen täydentämisen johdosta käyttösuunnitelmaan on lisätty kohdat hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville henkilöautoille ja kansallinen omarahoitusosuus pk-yritysten kyberkompetenssihankkeille. Lisäksi käyttösuunnitelmaa on muutettu siten, että kuorma-autojen ja pakettiautojen hankintatukea voidaan myöntää vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville kuorma- ja pakettiautoille sekä lisäksi siten, että käyttösuunnitelman kohtaa Saimaan alueen luotsauksen hintatuesta on täydennetty tuella luotsauskaluston ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin luotsauslain (561/2023) mukaisesti.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2023 II lisätalousarvio | 650 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 7 283 000 |
| 2023 talousarvio | 28 141 000 |
| 2022 tilinpäätös | 44 012 000 |
| 2021 tilinpäätös | 98 760 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 650 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Saimaan alueen luotsaukseen myönnettyä määrärahaa saa käyttää luotsauslain (561/2023) mukaisesti luotsauksen hintatukeen ja luotsausvalmiuden ylläpidosta luotsausyhtiölle aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös pienten ja keskisuurten yritysten kyberkompetenssihankkeiden kansalliseen omarahoitukseen sekä lain 971/2017 mukaisiin tukiin.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 400 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville pakettiautoille | 1 500 000 |
| Hankintatuki vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeville henkilöautoille | 400 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki ja tuki luotsauskaluston ylläpitoon | 700 000 |
| Venäjälle asetetuista pakotteista aiheutuneiden kustannusten kattaminen rautatiealalla toimiville yrityksille | 283 000 |
| Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tuki | 7 000 000 |
| Kansallinen omarahoitusosuus pk-yritysten kyberkompetenssihankkeisiin | 250 000 |
| Yhteensä | 36 074 000 |
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 100 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2023 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 1 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 30 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 9 750 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 18 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 125 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 100 724 |
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimuksen junaliikenteen hankinnasta vuosille 2022—2030. Sopimuksen arvo yhdeksänvuotisella sopimuskaudella on 313 830 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 34,87 milj. euroa (sisältäen osuuden ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoituksesta).
Henkilöjunaliikenteen hankinnan tavoitteena on ylläpitää junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Määrärahalla edistetään joukkoliikenteen myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Ilmastoperusteisen tuen 18 milj. euron määrärahasta 4,7 milj. euroa on kohdennettu junaliikenteen ostoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään MAL-sopimusten mukaisiin ilmastoperustaisiin joukkoliikenneavustuksiin sekä muihin ilmastoperustaisiin toimenpiteisiin.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta ja muita keskisuuria kaupunkiseutuja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä. Valtio avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2021 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti 560 matkustajaa syys—joulukuun välillä. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus oli voimassa 8.1.2018—18.12.2020, mutta 3.4.2020 allekirjoitetun sopimusmuutoksen perusteella ja koronaviruksen (covid-19) aiheuttaman pandemian johdosta liikenne keskeytettiin toistaiseksi. Pandemian vuoksi myös vuoden 2020 matkustajamäärät olivat vähäiset (1 200 matkustajaa). Vuonna 2021 lentoliikenne kilpailutettiin uudestaan Traficomin ja Savonlinnan kaupungin toimesta ajalle 4.10.2021—20.12.2024.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 34 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 67 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustus (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | -3 000 |
| Uudelleenkohdennus | -2 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2023 talousarvio | 100 724 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 tilinpäätös | 167 324 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 100,7 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Muutos vuoden 2022 talousarvioon verrattuna aiheutuu ilmastoperusteisen rahan uudelleen kohdennuksesta (-2 milj. euroa) sekä fossiilisen tiekartan mukaisen lisätuen poistumisesta (-3 milj. euroa), joka vähentää suurten kaupunkien ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennerahoitusta.
Vuoden 2023 määrärahaa käytetään junaliikenteen ostoihin (30,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (9,8 milj. euroa), keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,1 milj. euroa) sekä lentoliikenteen ostoihin (1 milj. euroa). Lisäksi määrärahaa käytetään ilmastoperusteisiin toimiin (18 milj. euroa) sekä kehittämishankkeisiin ja liikkumisen ohjaukseen (yhteensä 1,4 milj. euroa).
Julkisen liikenteen matkustajamäärät romahtivat koronapandemian vuoksi, mutta saadun selvityksen mukaan kysyntä on lisääntynyt, ja viime kesään mennessä monella kaupunkiseudulla palattiin jo vuoden 2019 matkustajalukuihin. Alueelliset erot ovat kuitenkin vielä suuria ja esim. HSL:n alueella matkustajamäärät ovat edelleen noin 20 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019, mikä aiheutuu suurelta osin etätöiden lisääntymisestä. Tämä vähentää erityisesti ruuhka-ajan liikennettä. Koronapandemian vaikutusten joukkoliikenteessä arvioidaan näkyvän vielä pitkään, minkä lisäksi voimakas energian- ja polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia.
Valiokunta on tyytyväinen joukkoliikenteelle vuosina 2020—2022 osoitettuun yli 250 milj. euron lisärahoitukseen, jolla tuettiin mm. koronapandemian aiheuttamia lipputulomenetyksiä. Myös henkilökuljetusten arvonlisäveron väliaikaisella (1.1.—30.4.2023) poistolla pyritään alentamaan hintoja ja parantamaan näin kotitalouksien ostovoimaa (VaVM 22/2022 vp—HE 194/2022 vp).
Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen kilpailukyvystä pidetään edelleen huolta ja että joukkoliikenteen elvyttävän tuen tarvetta seurataan ja arvioidaan. On myös kiinnitettävä huomiota polttoainekustannusten voimakkaaseen nousuun ja varauduttava rahoituksessa kohonneisiin kustannuksiin ja mahdollisiin indeksitarkistuksiin. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi tarvitaan myös monipuolisia toimia, mm. tarjonnan parantamista, käyttäjäystävällisiä matkaketjuja, yhteiskäyttöisten lipputuotteiden kehittämistä sekä informaation parantamista.
Valiokunta korostaa, että jatkossa on pidettävä kiinni valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ja lisäpanostuksista, jotka ajoittuvat vuosille 2025—2032.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen.
Lentoliikenne.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksen mukaan valtio voi ostaa lentoliikennettä paikkakunnille, joilta matka-aika Helsinkiin on junalla yli 3 tuntia. Tuen edellytyksenä on, että kyseisen lentoliikenneyhteyden ylläpitoa varten asetetaan julkinen palveluvelvoite sekä kuntien tai muiden alueellisten toimijoiden osallistuminen rahoitukseen.
Koronapandemian aiheuttaman matkustajamäärän voimakkaan vähenemisen vuoksi valtio on tukenut väliaikaisesti lentoyhteyksiä viidelle maakuntalentoasemalle, joilla lentoliikenne ei toteudu markkinaehtoisesti ja joille Liikenne- ja viestintävirasto on asettanut julkisen palvelun velvoitteen. Tukea on myönnetty vuodesta 2020 lähtien ja sitä on vastikään jatkettu vielä 30.7.2023 saakka.
Lentoliikenteellä arvioidaan olevan tärkeä merkitys alueiden elinvoimaisuuden, saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Onkin tärkeää, että lentoliikenteen tuen jatkamista arvioidaan sen jälkeen, kun Traficom on tehnyt vuoden 2023 alussa maakuntakenttiä koskevan matkustajamäärätutkimuksen. Lentoliikenteen kehittämisessä on myös hyödynnettävä liikenteen digitalisaatioon ja sähköistymiseen sisältyvä merkittävä potentiaali.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 101 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tuesta maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi. Hallitus on vuoden 2022 lisätalousarviossa sitoutunut turvaamaan vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet 30.7.2023 saakka. Lisäyksellä on mahdollista jatkaa sopimuskautta 28.4.2024 saakka.
| 2023 I lisätalousarvio | 17 000 000 |
| 2023 talousarvio | 101 724 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 tilinpäätös | 167 324 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 euroa.
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 575 802 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.
Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.
Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistukset | 18 934 |
| Yhteensä | 18 934 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 575 802 000 |
| 2022 talousarvio | 556 868 000 |
| 2021 tilinpäätös | 543 286 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 575 802 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.