Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
              01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
              20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
              21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, yksityishenkilöitä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Kattava edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä. Monipuolinen osaaminen mahdollistaa Suomen tavoitteiden edistämisen ja paremman riskien hallinnan ja kriisivalmiuksien vahvistamisen, osana kokonaisturvallisuutta, nopeastikin muuttuvissa oloissa. Toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksi ulkoasiainhallinnon arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on vahvaan osaamiseen ja tiiviisiin verkostoihin perustuva tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä
  • — Ulkoasiainhallinto kiinnittää enenevästi huomiota digitalisaation hyödyntämiseen, ml. sosiaalinen media toimintaympäristönä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja kehitetään ottaen huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli
  • — Team Finland -rakenteita toiminnallistetaan. Edustustojen roolia vienninedistämisessä vahvistetaan tiiviissä yhteistoiminnassa tulevan Business Finland -organisaation kanssa. Käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään
  • — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään ottamalla huomioon konsulipalvelulain muutokset ja hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma samalla varmistaen, että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa Suomeen muuttoa harkitsevista kansainvälisistä osaajista. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa
  • — Suomen intressejä edistetään tehokkaalla viestinnällä ja maakuvatyöllä. Ulkoasiainhallinnon viestintävalmiutta parannetaan ja osallistumista ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun lisätään. Taloudellisia ulkosuhteita edistetään nostamalla esiin suomalaista osaamista ja yhteiskunnan vahvuuksia
  • — Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019 ja Euroopan neuvostossa vuosina 2018—2019. Vuoden 2018 aikana valmistaudutaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2019 sekä vietetään ulkoasiainhallinnon 100-vuotisjuhlavuotta.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Erityistä huomiota kiinnitetään ulkoasiainhallinnon omien turvallisuusriskien hallintaan
  • — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta ja kehitysyhteistyön tulosraportointi, kehittämistä
  • — Ulkoasiainhallinnon tietohallinnon erityispainopisteinä vuonna 2018 ovat viisumitoiminnan, erityisesti uuden kansallisen viisumitietojärjestelmän ja kansalaispalvelujen kehittäminen, turvallisen tiedonvälityksen ja turvaluokitellun tiedon hallinnan kehitystyön jatkaminen, asianhallinta sekä hallinnonala- että valtioneuvostotasolla ja yhteistyö valtioneuvoston hallintoyksikön kanssa tekniikka-, järjestelmä- ja tietoarkkitehtuuriasioissa
  • — Maahantulopalvelujen kehittämistä jatketaan muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on edelleen erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen toiminnan ja resursoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut. Vuoden aikana jatketaan myös Kiinan viisumien paikkariippumattoman käsittelyn pilotointia Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa; tässä talousarviossa tarkoitukseen on esitetty kuuden henkilötyövuoden lisäystä hallinnonalalle
  • — Hallinnonalan kiinteistöstrategia uudistetaan tavoitteena erityisesti hallinnonalan omistajaohjauksen kehittäminen. Ulkoasianhallinnon hankintastrategian ja ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa jatketaan.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015—2020 toimeenpanoa jatketaan. Vähenevät voimavarat ohjataan entistä joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin hyödyntämällä priorisointia, depriorisointia ja poisvalintaa. Osaamisen kehittämisestä huolehditaan strategisten painopistealuiden mukaisesti
  • — Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa paremmin tehtäväkierron vaatimusten mukaiseksi, painopisteenä suoritusarvioinnin uudistaminen
  • — Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteutumiseen entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa hyödyntämällä muun muassa 360-arviointien tuloksia
  • — Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämiseen, erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla.

Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

 2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
tavoite
    
Kansalaispalvelut   
Hädänalaisten avustaminenTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisestaTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisestaTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseurantaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisestaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisestaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminenKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestäKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestäKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä
    
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen  
Henkilötyövuodet2 3732 3322 338
— Ulkoasiainministeriö870849856
— Ulkomaanedustus542546545
— Paikallisesti palkatut961937937
Naisia, %-osuus676565
Naisten %-osuus johdosta474748
Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä676767
Koulutustasoindeksi6,16,16,1
Työtyytyväisyysindeksi3,73,73,7
Sairauspoissaolot, pv/htv5,05,25,0

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 218 638 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen

5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen

6) ulkoasiainhallinnolle yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vaille oleville Euroopan unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin (EU 2015/637) nojalla syntyneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2018 (euroa)

  
Ministeriö, 856 henkilötyövuotta69 530 000
Toimintamenot14 480 000
Henkilöstömenot55 050 000
  
Edustustot, 89 toimipistettä, 545 henkilötyövuotta1)134 468 000
Toimintamenot68 209 000
Henkilöstömenot66 259 000
  
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 14 640 000
Tietohallinto12 000 000
Kiinteistöhallinto840 000
Turvallisuus1 800 000
Yhteensä218 638 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot228 992231 276232 055
Bruttotulot11 67310 79213 471
Nettomenot217 319220 484218 638
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta22 692  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle30 303  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot6 5686 6877 656
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut)19 48916 00026 500
Tuotot yhteensä26 05722 68734 156
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset11 9519 68210 055
— osuus yhteiskustannuksista14 43111 59411 982
Kustannukset yhteensä26 38221 27622 037
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-3251 41112 119
Kustannusvastaavuus, %99107155

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Brexit erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa209
IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentille 31.20.01)-83
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely -pilotti210
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset)-533
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.01.01)17
Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta-250
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-20
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01170
Siirto momentille 24.01.74-500
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla-6
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01)-26
Valtioneuvoston puhelinvälitystoiminnan uudelleenorganisointi (1 htv) (siirto momentilta 23.01.01)45
Vienninedistäminen1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-118
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-47
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-5
Palkkaliukumasäästö-183
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-50
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 190
Toimintamenosäästö (HO 2015)-730
Työajan pidentäminen (Kiky)-98
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-158
Yhteensä-1 846

2018 talousarvio218 638 000
2017 I lisätalousarvio19 000
2017 talousarvio220 484 000
2016 tilinpäätös224 930 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 219 338 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 218 638 000 euroon nähden on 700 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 176 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 erityisasiantuntijan menoihin Suomen Moskovan suurlähetystössä, 300 000 euroa siirtona momentilta 30.20.47 erityisasiantuntijan menoihin Suomen Pekingin suurlähetystössä suomalaisten elintarvikkeiden vienninedistämistoimien tehostamiseksi Kiinan kansantasavallassa ja sen lähialueilla, 299 000 euroa siirtona momentilta 32.01.01 erityisasiantuntijan menoihin Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä ILO:n hallintoneuvoston Suomen jäsenyyden johdosta sekä vähennyksenä 75 000 euroa siirtona momentille 33.01.01 sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan tehtävän lakkaamisen johdosta Suomen Tukholman suurlähetystössä.


2018 talousarvio219 338 000
2017 III lisätalousarvio257 000
2017 I lisätalousarvio19 000
2017 talousarvio220 484 000
2016 tilinpäätös224 930 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään 219,338 milj. euroa. Tästä noin 135 milj. euroa kohdistetaan 90 toimipistettä kattavan edustustoverkon kustannuksiin. Valiokunta pitää myönteisenä, että edustustoverkkoa on supistusten jälkeen myös pystytty laajentamaan. Viimeisimpinä lokakuussa 2017 avattu Kolumbian Bogotan suurlähetystö.

Valiokunta toteaa, että laaja ja toimiva edustustoverkko on Suomelle erittäin tärkeä. Joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on merkittävä tiedonlähde ja lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia. On hyvä, että voimavaroja painotetaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa. Resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi Suomen on edelleen tärkeää hyödyntää myös kaikki yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä vahvistaa Team Finland -toimintamallia.

Valiokunta on huolissaan siitä, että lähetystöjen turvallisuusuhat ja niistä aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet. Suomen läsnäolon tarpeellisuutta turvattomimmissa kohteissa, kuten Kabulissa, on tärkeää seurata tarkasti. Läsnäololla saavutettavan hyödyn on oltava suurempi kuin poistumisesta syntyvät vaikutukset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan läsnäolo Kabulissa on katsottu alueen turvallisuuskehityksen ja muuttoliikkeen kannalta perustelluksi ja päätökset mahdollisesta vetäytymisestä tehdään osana kansainvälistä yhteisöä. Valiokunta korostaa, että työntekijöiden turvallisuudesta on ehdottoman tärkeää huolehtia. Lisäksi tulee arvioida, ovatko korkeauhkaisissa lähetystöissä henkilökunnan huoltomatkojen määrät sekä palautumis- ja lepojaksot oikealla tasolla.

Valiokunta on muutenkin huolissaan ulkoasiainhallinnon henkilöstön jaksamisesta ja töiden järjestelyistä. Useasta lähetystöstä on poistunut ns. kakkoshenkilö, jolloin mm. lomien järjestäminen on ongelmallista. Myös tehtävät edustustoissa ovat lisääntyneet. Sinänsä on myönteistä, että edustustojen roolia viennin ja investointien edistämisessä vahvistetaan Team Finland -toimintaa kehitettäessä. Samalla on kuitenkin huomioitava, ettei ulkoasiainhallinnon resursseja ole vastaavasti vahvistettu.

Valiokunta pitää hyvänä, että matkustus Suomeen on jälleen kasvamassa erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan keräämien tulojen (12.24.99) arvioidaan nousevan mm. viisumitulojen johdosta noin 37,5 milj. euroon vuonna 2018. Valiokunta korostaa, että viisumiprosesseja tulee edelleen sujuvoittaa ja nopeuttaa, jotta Suomi pystyy vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään ja hyödyntämään myös tarjolla olevat kaupalliset mahdollisuudet.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin ulkoasiainministeriön aktiivisesti toteuttaman muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistuvan viestinnän, jonka tarkoituksena on hillitä perusteetonta turvapaikkahakua. Eduskunnan tarkoitukseen osoittamalla 250 000 eurolla on toteutettu toimivat mekanismit, ja valiokunta katsoo, että määräraha on käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Valiokunta näkee perustelluksi sekä jatkaa muuttoliikeviestintää että osallistua samoilla mekanismeilla radikalisoitumisen ja terrorismin vastaiseen viestintään.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa radikalisoitumisen ja terrorismin vastaiseen viestintään.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 219 488 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen

5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen

6) ulkoasiainhallinnolle yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vaille oleville Euroopan unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin (EU 2015/637) nojalla syntyneisiin kustannuksiin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 001 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 136 000 euroa aiheutuu Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelyn lisäresursoinnista kuudella viisumivirkailijalla ja yhdellä laittoman maahanmuuton asiantuntijalla, 48 000 euroa vientilupahakemusten käsittelyn lisäresursoinnista, 121 000 euroa on siirtoa momentilta 24.30.66 opetussektorin erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin Suomen Ukrainan suurlähetystössä Kiovassa 1.8.2018 lukien, 110 000 euroa on siirtoa momentilta 26.30.01 pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa 1.8.2018 lukien, 97 000 euroa on siirtoa momentilta 28.01.01 rahoitusattasean palkkaus- ja muihin menoihin Suomen pysyvässä edustustossa 1.9.2018 lukien ja 446 000 euroa on siirtoa momentilta 29.40.20 Team Finland Knowledge -asiantuntijoiden palkkaus- ja muihin menoihin Suomen suurlähetystöissä Argentiinassa Buenos Airesissa, Yhdysvalloissa Washingtonissa ja Singaporessa ja 1 043 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio2 001 000
2018 talousarvio219 488 000
2017 tilinpäätös220 760 000
2016 tilinpäätös224 930 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 001 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 073 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 302 000 euroa aiheutuen presidenttien Trump ja Putin tapaamisen (#HELSINKI2018) viestintä- ja protokollapalvelujen menoista ja 60 000 siirtona momentilta 33.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalle 15.8.—31.12.2018 sekä vähennyksenä 289 000 euroa siirtona momentille 26.30.02 konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa 1.8.2018 lukien.


2018 II lisätalousarvio1 073 000
2018 I lisätalousarvio2 001 000
2018 talousarvio219 488 000
2017 tilinpäätös220 760 000
2016 tilinpäätös224 930 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 073 000 euroa.

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 982 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Suomen Ranskan instituutin Pariisissa peruskorjaus-1 300
Yhteensä-1 300

2018 talousarvio982 000
2017 talousarvio2 282 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 982 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.


2018 talousarvio1 155 000
2017 talousarvio1 155 000
2016 tilinpäätös1 155 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)188
Tasomuutos-188
Yhteensä0

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio16 059 000
2017 talousarvio16 059 000
2016 tilinpäätös13 412 057

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 6 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina 2015—2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,2 milj. euroa, josta vuoden 2018 osuus on 100 000 euroa. Lisäksi vuonna 2018 vaihdetaan Suomen pysyvän edustuston YK:ssa ja pääkonsulaatin New Yorkissa kansliakiinteistöt.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
New Delhin kiinteistöhanke-3 700
Siirto momentilta 24.01.01500
Siirto momentilta 24.90.66500
Tasomuutos (New Yorkin pääkonsulaatin kanslioiden muutto)1 500
Yhteensä-1 200

2018 talousarvio6 550 000
2017 talousarvio7 750 000
2016 tilinpäätös9 900 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 7 470 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 6 550 000 euroon nähden on 920 000 euroa, mistä 460 000 euroa aiheutuu Suomen Euroopan unionin pysyvän edustuston virka-asunnon kunnostamisesta ja 460 000 euroa Suomen YK:n pysyvän edustuston ja Suomen New Yorkin pääkonsulaatin kansliatilojen muutostöistä.


2018 talousarvio7 470 000
2017 III lisätalousarvio110 000
2017 talousarvio7 750 000
2016 tilinpäätös9 900 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Suurin yksittäinen momentilta toteutettava hanke on New Yorkin kanslian vuokratilan vaihto ja muutostyöt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useat ulkoasiainhallinnon käytössä olevat kiinteistöt vaativat peruskorjauksia. Momentille esitettävä 7,47 milj. euron investointirahoitus on riittämätön ylläpitämään ulkomaan rakennuskantaa, jonka kirjanpidollinen arvo on noin 200 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kiinteistöjen kunnosta pystytään huolehtimaan ja että riittävä rahoitus rakennus- ja korjaushankkeisiin turvataan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 7 470 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 5 100 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 1 190 000 euroa aiheutuu Suomen pääkonsulaatin New Yorkissa ja pysyvän edustuston YK:ssa kanslian vaihdoksesta, 2 200 000 euroa Suomen suurlähetystön Tokiossa lähetystökiinteistön peruskorjauksen jatkamisesta, 750 000 euroa Suomen Teheranin suurlähetystön kanslian vaihdoksesta, 300 000 euroa Suomen pysyvän edustuston Genevessä virka-asunnon korjauksesta, 500 000 euroa Suomen suurlähetystön Kööpenhaminassa kanslian kattoremontista ja 160 000 euroa Suomen suurlähetystön Oslossa kattoremontista ja lämmitysmuodon vaihdosta.


2018 I lisätalousarvio5 100 000
2018 talousarvio7 470 000
2017 tilinpäätös7 860 000
2016 tilinpäätös9 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 5 100 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 950 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 250 000 euroa aiheutuu Suomen Lontoon suurlähetystön ministerineuvoksen asunnon peruskorjauksesta, 300 000 euroa Suomen Beirutin suurlähetystön uusista kansliatiloista, 200 000 euroa Suomen Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannuksesta ja 200 000 euroa Pekingin suurlähetystön kanslian väistötiloista.


2018 II lisätalousarvio950 000
2018 I lisätalousarvio5 100 000
2018 talousarvio7 470 000
2017 tilinpäätös7 860 000
2016 tilinpäätös9 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 950 000 euroa.