Talousarvioesitys 2012

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 831 487 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisen valtionrahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan vuonna 2012 vain puolella yliopistoindeksin vaikutuksesta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus (60,4 %), laatu ja vaikuttavuus (14,6 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Toiminnan laajuudessa tutkintotavoitteilla ja toteutumilla on edelleen keskeinen asema. Laadun ja vaikuttavuuden perusteella kohdennettavassa rahoituksessa laskentakriteerit liittyvät koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, opiskeluprosessien toimivuuteen, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiseen, kansalliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset erityistehtävät, koulutus- ja tieteenalarakenteen, tutkijakoulut, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategisen kehittämisen rahoitus, jota kohdennetaan yliopistojen strategiatyön ja profiloitumisen perusteella.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Kustannustason muutoksen huomioon ottamisen lisäksi yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu korvataan täysimääräisesti vuodesta 2012 lähtien.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa.

¹⁾ Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2012 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2010—2012.

²⁾ Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2010 vuoteen 2008 nähden selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 742 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Selvitysosa:Vähennys talousarvioesityksen 1 855 400 000 euroon nähden on 25 413 000 euroa, josta 5 470 000 euroa aiheutuu työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevan palkkasumma-arvion tarkentumisesta ja 19 943 000 euroa arvonlisäverokompensaation tarkentumisesta yliopistojen vuoden 2010 tilinpäätösten perusteella.

Valiokunta pitää hyvänä, että yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun saadaan nyt pysyvä ratkaisu, kun hallitus esittää maksun täysimääräistä korvaamista yliopistoille vuodesta 2012 lähtien. Ensi vuodelle korvauksen suuruus on täydentävä hallituksen esitys (HE 119/2011 vp) huomioiden 32,544 milj. euroa.

Opettajankoulutus. Kuluvan vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta katsoi, että opettajankoulutuksen kokonaistilanne tulisi selvittää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt selvityksen, joka on toimitettu valtiovarainvaliokunnalle. Selvityksessä todetaan muun muassa, että yliopistot ovat jääneet selvästi jälkeen opettajankoulutustavoitteista ja esitetään lastentarhanopettajakoulutusta lisättäväksi 130 aloituspaikalla ja luokanopettajakoulutusta 100 aloituspaikalla.

Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että nyt selvitystyön valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa toimenpiteitä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee muun muassa kehittää opettajankoulutusta koskevaa seurantaa siten, että määrällisten ja sisällöllisten tavoitteiden toteutuminen voidaan jatkossa varmistaa. Sen vuoksi ministeriön tulee selvittää mahdollisuudet perustaa opettajarekisteri, jonka avulla saataisiin reaaliaikainen tieto opettajamääristä ja kelpoisuustilanteesta eri puolella maata ja voitaisiin tehostaa opettajatarpeen ennakointia. Kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös tieto- ja viestintätekniikan osaamistarpeet, oppimisympäristöjen muutokset, täydennyskoulutustarpeet ja opettajankouluttajien kouluttaminen.

Lastentarhanopettajakoulutus. Eduskunta on jo aiemmin eri yhteyksissä esittänyt huolestumisensa lastentarhanopettajien koulutusmääriin. Sivistysvaliokunta on mm. todennut, että yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen määrä ei ole riittävä ja että varhaiskasvatuksen ryhmissä lastentarhanopettajan koulutuksen saaneiden määrä vähentyy huomattavasti. Tämän seurauksena ryhmissä korostuu hoiva- ja hoitotyö opetuksellisten ja kasvatuksellisten seikkojen kustannuksella. (SiVL 11/2009 vp — HE 138/2009 vp). Valtiovarainvaliokunta puolestaan on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä lisännyt määrärahoja ruotsinkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Nyt saadun selvityksen mukaan yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa lähes joka puolella Suomea. Pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat arvioivat tämänhetkiseksi henkilöstötarpeekseen noin 350 uutta lastentarhanopettajaa ja noin 70 erityislastentarhanopettajaa. Pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osuus päiväkotien henkilöstöstä on pienentynyt lähes 50 prosentista jo 30 prosenttiin.

Aiemmin tehdyn selvityksen mukaan Etelä-Suomessa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia tarvitaan lähes 300 ja erityislastentarhanopettajia noin 20. Vuonna 2011 käynnistyi 30 aloituspaikan lastentarhanopettajakoulutus Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä Helsingissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt yliopistoille vuosien 2013—2016 lastentarhanopettajakoulutuksen tavoitteeksi kuuttasataa, josta lastentarhanopettajia olisi 500 ja erityislastentarhanopettajia 100. Yliopistojen vastaukset ministeriön esitykseen saadaan tammikuun 2012 loppuun mennessä. Vaarana on, että yliopistot eivät ole halukkaita ilman erityistoimenpiteitä lisäämään lastentarhanopettajakoulutusta. On otettava huomioon myös se, että varhaiskasvatuslainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa tällä vaalikaudella.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 1 500 000 euroa yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen laajentamiseksi.