Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              50. Eräät avustukset
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet:

1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa.

2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa.

3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.

4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista.

01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 481 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 28 599 25 628 26 681
Bruttotulot 965 100 200
Nettomenot 27 634 25 528 26 481
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 377    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 838    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 360
Valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruun kustannusten lisääntyminen 100
Valtionosuustarkastusten tehostaminen 100
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 22
Politiikkaohjelman poistuminen -300
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -35
Tuottavuustoimet -45
Toimintamenosäästö (HO) -253
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -64
Sektoritutkimuksen koordinointi, siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) -150
Tasomuutos 1 480
Yhteensä 1 215


2012 talousarvio 26 481 000
2011 III lisätalousarvio 262 000
2011 talousarvio 25 266 000
2010 tilinpäätös 26 095 000

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 814 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen

2) enintään 910 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen

3) 290 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.

Selvitysosa:Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpanon, seurannan ja kehittämisen asiantuntijakeskusvirastona, joka toteuttaa toimialan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät sekä koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta mm. oppimistulosten seuranta-arvioinnein sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus tuottaa päätöksentekoa varten koulutustietoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet:

Koulutuksen normatiivinen ohjaus

  • ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen, rakenteistaminen ja sähköistäminen sekä uusien säädösten (NQF, ECVET, SORA) mukaiset tarkistukset kaikkiin ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteisiin sekä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) edellyttämät muutokset tutkintojen perusteisiin.

Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta

  • esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen sekä niiden tukipalvelujen tuloksellisuuden parantamista tukevat kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeet
  • hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa
  • koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista tukevan opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksen toimeenpano erityisenä kohteena oppilaitosjohdon lisäkoulutus, opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustukset kohdennetaan entistä laajemmille ja vaikuttavammille hankkeille
  • opetus- ja oppimateriaalien sähköistämisen edistäminen sekä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen opetuskäytön edistäminen ml. oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdistettujen valtionavustusten jakaminen
  • kansallisen digikumppanuuden kehittäminen opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden välille digitaalisten oppimisympäristöjen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi
  • tasa-arvonäkökulman ja monikulttuuristumisen vaikutusten esille tuominen koulutuksen kehittämistyössä ja arvioinneissa.

Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen

  • kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen sekä indikaattorituotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin
  • mallit ja käytännöt opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi
  • ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano.

Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät

  • opiskelijavalintapalvelujen uudistamisen ja yhtenäisen tieto- ja palveluarkkitehtuurin valmistelu
  • käyttäjälähtöisen koulutus- ja työelämätiedon sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkkotoimintojen kehittäminen (SADe-ohjelman oppijan verkkopalvelukokonaisuus)
  • ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimallin sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen
  • koulutustoimikuntien roolin kehittäminen laadullisessa ennakoinnissa, toimintaedellytysten varmistaminen ja tiiviimpi verkostoituminen tutkintojen kehittämiseksi
  • opetushallinnon tutkinnon sekä siihen valmistavan koulutuksen kehittäminen.

Toiminnallinen tehokkuus

Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Tuloksellisuuden seurannan tunnuslukuja ja raportointi otetaan käyttöön. Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on tarjota ajankohtaistietoa ja tukea opetustoimen tuloksellisuutta sekä turvata vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen supistuvilla markkinoilla.

Tuotokset ja laadunhallinta

Opetushallituksen suoritteet (kpl)
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
           
1. Perustoiminnan tuotoksia          
Opetussuunnitelmien perusteet - 7 3 5 -
Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus          
— Perustutkinnot 28 23 30 3 7
— Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 39 33 22 40 40
— Perusopetuksen oppimistulosten arviointi 2 1 7 8 8
Ammattikoulutuksen oppimistulosten seuranta-arvioinnit (tutkinnot) - 9 8 10 12
— Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät 285 000 297 000 311 500 308 000 308 000
— Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät 24 700 26 200 24 921 23 000 23 000
           
2. Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset          
Julkisoikeudelliset suoritteet          
— Opetushallinnon tutkinto 375 253 315 320 320
— Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 411 563 765 700 750
— Valtionhallinnon kielitutkinnot 2 070 1 660 1 996 2 000 1 800
— Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 46 131 49 074 48 482 43 000 48 000
Liiketaloudelliset suoritteet          
— Koulutettavapäivät 10 442 12 199 12 301 8 000 10 000
— Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi          
— Tilatut konsultoinnit ja arvioinnit 98 81 61 80 5
— Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 88 573 80 963 73 429 65 000 70 000
— Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 43 50 66 60 70
3. Palvelukyvyn tunnuslukuja          
— Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin käsittelyaika (kk) 4,0 3,6 3,5 3,5 3,5
— Tutkinnon tunnustamista koskevien päätösten käsittelyaika (kk) 3,2 4,0 3,5 4 4
— Maksullisten koulutusten asiakastyytyväisyys (1—5) 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2

Henkilöstövoimavarat

Henkilöstöjohtaminen tukee strategisten tavoitteiden ja suunniteltujen henkilöstövähennysten toteuttamista, arvojen ja strategisten toimintaperiaatteiden toteutumista sekä toiminnan tuloksellisuutta. Henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämisen tavoitteena on ydinosaamisen turvaaminen. Ajantasaisen henkilöstösuunnittelun avulla ja verkostoyhteistyön toimintamalleja hyödyntäen turvataan riittävät resurssit ydintehtävien hoitamiseen. Kehittämishankkeet kohdistuvat laajoihin sekä kansallisen koulutuspolitiikan kannalta vaikuttaviin ohjelmiin.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen  
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
arvio
2011
arvio
2012
arvio
           
Henkilötyövuodet (momentti 29.01.02) 282,9 268,1 262,9 254 249
Henkilötyövuodet (muut momentit) 23,5 18,4 25,9 33 33
Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 9,3 7,2 8,9 9 9
Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,3 3,4 3,5
Sairaspoissaolot, työpäivää/htv 9,1 10,1 10,1 9 8
Koulutustasoindeksi 5,9 6,1  6,1 6,1 6,1

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 
2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 29 030 29 312 29 114
Bruttotulot 7 390 7 300 7 300
Nettomenot 21 640 22 012 21 814
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 745    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 158    

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma,liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Maksullisen toiminnan tuotot 958 950 950
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 876 1 860 1 860
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -918 -910 -910
Kustannusvastaavuus, % 51 51 51
       
Hintatuki 918 910 910
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 100 100 100

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma,muut liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Maksullisen toiminnan tuotot 2 825 2 100 2 550
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 185 1 910 2 300
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 640 190 250
Kustannusvastaavuus, % 129 110 111

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma,julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Maksullisen toiminnan tuotot 2 805 2 430 3 200
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 992 2 430 3 200
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -187 - -
Kustannusvastaavuus, % 94 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)  
   
Palkkausten tarkistukset 241
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 46
Uudelleenkohdentamisen palautus 200
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 65
Toimintamenosäästö (HO) -220
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -57
Tuottavuustoimet -225
Tasomuutos 16
Yhteensä 66


2012 talousarvio 21 814 000
2011 III lisätalousarvio 264 000
2011 talousarvio 21 748 000
2010 tilinpäätös 22 052 000

03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) 1 709 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen

2) 2 946 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin.

Momentille saa nettobudjetoida EU:n rahoittamien Elinikäisen oppimisen ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot.

Selvitysosa:Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän, kulttuurin ja kansalaistoiminnan alueilla sekä nuorison keskuudessa erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla.

Toiminnan tavoitteena on aidosti kansainvälinen ja avarakatseinen yhteiskunta, jonka jäsenet osaavat ja haluavat toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja näkevät erilaisuuden rikkautena.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselle CIMOlle seuraavat tavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

  • vahvistaa kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä edistää suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä vahvistamalla omaa asiantuntijarooliaan ja lisäämällä eri kohderyhmille tarkoitettujen ohjelmien osallistujamääriä sekä tehostamalla informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä
  • toimeenpanee apuraha- ja muita liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmia sekä vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien, Kansalaisten Eurooppa ja Management Partnership-ohjelman kansallisesta toimeenpanosta ja pohjoismaisen Nordplus- ja Nordkurs-ohjelman toimeenpanosta sekä edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmiin tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja seuraamalla toiminnan kansallista ja alueellista vaikuttavuutta
  • järjestää neuvonta- ja tietopalvelua, asiantuntijatilaisuuksia ja -luentoja sekä lisää suomalaisen koulutuksen tunnettuutta kansainvälisesti vahvistamalla liikkuvuutta, verkostoitumista ja yhteistyötä varsinkin painopistealueina olevien Aasian, erityisesti Kiinan ja Intian, Pohjois-Amerikan sekä Venäjän kanssa
  • kehittää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa koskevaa toimintaa ja kehittämistoimilla lisää Suomen kieltä ja kulttuuria ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevien määrää
  • järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa.
Määrälliset tavoitteet  
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
         
Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) 19 198  19 399  19 995  20 250 
— Suomesta lähteneet 12 658  12 879  13 165  13 400 
— Suomeen saapuvat 6 540  6 520  6 830  6 850 
EU:n nuorisotoimintaohjelmaan (YiA) osallistuvat 2 429  2 492  2 500  2 500 
Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö 1 601  1 627  2 130  2 150 
— Aasia 113  163  120  200 
— Pohjois-Amerikka 130  140  210  250 
— Venäjä (sisältää FIRST-ohjelman) 411  470  300  600 
— muut apurahat ja kansainvälinen harjoittelu 947  854  1 500  1 100 
North-South -kehitysmaaohjelma 295  289  250  300 
Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen        
— kesäkurssiapurahat ja opetusvierailut 199  217  225  270 
Yhteensä 23 722  24 024  25 100  25 470 

Toiminnallinen tehokkuus

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toiminnan tuloksellisuutta tuetaan panostamalla henkilöstökoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen päämääränä ammatillisesti korkeatasoinen työyhteisö, jossa henkilöstön asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen avulla. Painopisteinä ovat edelleen johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen vahvistaminen. Henkilöstön osaamisalueita kehitetään ja uudistetaan vastaamaan viraston tehtäviä ja resursseja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
 
Henkilötyövuodet:        
— CIMO 105,4  108,6  109  103,5 
— Ulkomaanlehtorit 23,6  22,6  22  21,0 
Yhteensä 129,0  131,2  131  124,5 
Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 22,1  26,3  24  22 
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) 3,4  3,4  3,6  3,6 
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8  8,2  8,2  8,0 
Koulutustasoindeksi 6,1  6,1  6,1  6,1 

Päätösosan kohdassa 1 tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti.

CIMOn harjoittama asuntolatoiminta lakkaa vuonna 2012 pääkaupunkiseudun kansainvälisen asuntolatoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 11 714 32 715 32 626
Bruttotulot 2 959 23 891 23 891
Nettomenot 8 755 8 824 8 735
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 951    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 003    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 105
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 4
Uudelleenkohdentamisen palautus 155
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -11
Toimintamenosäästö (HO) -89
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -23
Tuottavuustoimet -158
Tasomuutos 4
Yhteensä -13


2012 talousarvio 8 735 000
2011 III lisätalousarvio 76 000
2011 talousarvio 8 748 000
2010 tilinpäätös 8 807 000

04. Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 539 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 915 000 euroa avustusten myöntämiseen koulutuksen arviointitoimintaan

2) korkeakoulujen arviointineuvoston toimintamenoihin

3) opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin.

Selvitysosa:Koulutuksen arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointineuvosto ovat riippumattomia asiantuntijaelimiä. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä ja tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen arvioinneissa.

Arvioinnin suuntaviivoista päätetään määräajoin laadittavassa opetus- ja kulttuuriministeriön arviointisuunnitelmassa.

Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan perustamista koskeva laki tulee voimaan 1.1.2012.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)      
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen talousarvio
       
Bruttomenot 1 881 2 529 2 579
Bruttotulot 40 40 40
Nettomenot 1 841 2 489 2 539
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 448    

Määrärahan arvioitu käyttö
     
1. Koulutuksen arviointitoiminta 915 000
2. Korkeakoulujen arviointineuvosto 1 574 000
3. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta 50 000
Yhteensä 2 539 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)  
   
Siirto momentilta 29.20.21 (opiskelijoiden oikeusturvalautakunta) 25
Siirto momentilta 29.40.20 (opiskelijoiden oikeusturvalautakunta) 25
Yhteensä 50

Momentin nimike on muutettu.


2012 talousarvio 2 539 000
2011 talousarvio 2 489 000
2010 tilinpäätös 2 289 000

21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön

2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin

3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 461 000
Fulbright-stipendivaihtotoiminta 277 000
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet 2 314 000
Muut kansainväliset hankkeet 896 000
Yhteensä 3 948 000

Määrärahalla rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, kahdenväliseen kulttuurivaihtoon, ulkosuomalaistoimintaan ja sukukansayhteistyöhön liittyvää toimintaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tukia ja jäsenmaksuja koskevana säästönä 763 000 euroa.


2012 talousarvio 3 948 000
2011 talousarvio 4 711 000
2010 tilinpäätös 4 511 000

22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen

2) enintään 3 625 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia oppilaitoksissa, yleisissä kirjastoissa ja valtionhallinnossa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 450 000 euroa johtuen valokopiointimäärän muutoksesta radio- ja televisio-ohjelmien käytöstä opetuksessa, digitaalisessa muodossa olevan aineiston käytöstä opetusmateriaalina sekä yleisissä kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta.

Valtiovarainvaliokunta:

Lainauskorvauksen määrärahat.Vuoden 2007 alussa tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla säädettiin suojattujen teosten tekijöille oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle yleisistä kirjastoista. Lainauskorvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat kohtuullisen korvauksen. Hallitus ehdottaa talousarviossa lainauskorvauksiin 3,3 milj. euroa.

Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kiirehtii toimenpiteitä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta eli siitä, että mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän piiriin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha asteittain korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta.

Momentille lisätään 325 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavasta lainauskorvauksesta aiheutuviin kustannuksiin.


2012 talousarvio 17 888 000
2011 III lisätalousarvio 397 000
2011 talousarvio 15 438 000
2010 tilinpäätös 15 313 000

29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 800 000 euroa.


2012 talousarvio 30 800 000
2011 talousarvio 30 800 000
2010 tilinpäätös 27 627 660

50. Eräät avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 685 000 euroa.

Käyttösuunnitelma
     
1. Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 675 000
2. Paasikivi-Seura 10 000
Yhteensä 685 000

Valtiovarainvaliokunta:

Momentille lisätään 100 000 euroa Svenska Finlands Folkting -nimisen järjestön valtionavustuksiin.


2012 talousarvio 685 000
2011 talousarvio 585 000
2010 tilinpäätös 585 000

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 844 000 euroa.

Käyttösuunnitelma
     
1. Avustus Ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 2 226 000
2. Avustukset Suomen Merimieskirkolle, eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 218 000
  — mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään) 152 000
3. Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 400 000
  — mistä avustuksina yhdyskuntien ja niiden paikallisyhteisöjen kirkkojen ja toimintatilojen rakennusavustuksiin 200 000
Yhteensä 2 844 000

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (käyttösuunnitelman kohdassa 1) 73
Uskonnollisten yhdyskuntien rakentamisavustukset 200
Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -49
Yhteensä 224

Valtiovarainvaliokunta:

Monet historiallisesti ja toiminnallisesti arvokkaat rakennukset vaativat korjauksia, jotka voivat olla omistajalle taloudellisesti vaikeita. Tällaisia on mm. ilman verotusoikeutta toimivilla uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kustannuksia suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdyskunnille aiheuttaa mm. kiinteistöverotus ja joissain tapauksissa esteettömyys- ja turvallisuusvaatimukset. Momentille lisätään 200 000 euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ja niiden paikallisyhteisöille myönnettäviin rakentamisavustuksiin.


2012 talousarvio 2 844 000
2011 talousarvio 2 620 000
2010 tilinpäätös 2 577 000

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 210 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Unescon jäsenmaksu 1 500 000
Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 37 000 
Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 5 000 
Suomen maksuosuus WIPOlle 100 000 
Suomen maksuosuus ICCROMille 22 000 
Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuvat menot 15 000 
OECD/CERI jäsenmaksu 24 000 
Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMAGES-rahastoon 315 000 
Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 22 000 
Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 32 000 
Suomen maksuosuus WADAlle 54 000 
OECD/INES jäsenmaksu 27 000 
Suomen maksuosuus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevasta UNESCOn yleissopimuksesta 20 000 
Suomen maksuosuus urheilun dopinginvastaisesta UNESCOn yleissopimuksesta 20 000 
Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston urheilua koskevasta laajennetusta osittaissopimuksesta 17 000 
Yhteensä 2 210 000

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 euroa valuuttakurssien ja kustannustason muutoksen johdosta.


2012 talousarvio 2 210 000
2011 talousarvio 2 200 000
2010 tilinpäätös 2 166 021