Talousarvioesitys 2012
10. Yleissivistävä koulutus
Selvitysosa:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esi- ja perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta.
Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa ja kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Käynnistetään valmistelevat toimet varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Suunnataan voimavaroja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadun vahvistamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään. Perusopetuksen laatua parannetaan muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä. Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemistä lainsäädännöllä. Kehitetään ja edistetään laatukriteereiden käyttöönottoa perusopetuksessa. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan voimavaroja koulun kerhotoiminnan tukemiseen. Tuetaan tehostettua ja erityistä tukea sekä henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien perusopetuslain säännösten toimeenpanoa. Tavoitteena on turvata erityis- ja tukiopetuksen sekä muun tehostetun tuen tarjonta. Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen sekä turvataan huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen.
Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua. Valmistellaan maahanmuuttajien lukion valmistavan koulutuksen käynnistämistä. Käynnistetään lukiokoulutuksen laatukriteereiden valmistelu aloittamalla se opintojen ohjauksesta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja -tietoutta vahvistetaan. Käynnistetään lukiokoulutuksen rahoituspohjan uudistamista koskevat valmistelevat toimet.
Käynnistetään ylioppilastutkinnon kehittäminen ja valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirretään valtion talousarviosta katettaviksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi.
Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista, sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista.
Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2000—2009 ja tavoite vuodelle 2012 | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutuma |
2003 toteutuma |
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
20121) tavoite |
|
Lukutaito | 546 | 543 | 547 | 536 | 538—550 |
Matematiikka | 536 | 544 | 548 | 541 | 538—550 |
Luonnontiede | 538 | 548 | 563 | 554 | 538—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007, 2010 ja 2013.
Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina 2009—2012 | ||||
---|---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Esiopetus1) | 57 750 | 58 780 | 59 000 | 59 200 |
Perusopetus | 536 780 | 530 680 | 521 000 | 518 000 |
Lisäopetus | 2 080 | 2 420 | 2 500 | 2 500 |
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 500 | 1 430 | 1 450 | 1 450 |
Muut vammaisoppilaat | 10 580 | 10 660 | 11 200 | 11 200 |
Maahanmuuttajien valmistava opetus | 2 070 | 2 300 | 2 400 | 2 400 |
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 270 | 1 200 | 1 700 | 1 700 |
Sisäoppilaitoksen oppilaat | 590 | 590 | 650 | 650 |
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) | 18 100 | 20 000 | 22 000 | 22 000 |
Nuorten lukiokoulutus | 102 440 | 101 520 | 105 000 | 104 000 |
Aikuisten lukiokoulutus | 22 800 | 23 430 | 25 500 | 26 000 |
— josta yli 18-vuotiaat | 6 050 | 5 890 | 6 000 | 6 000 |
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat | 1 150 | 1 205 | 1 200 | 1 200 |
Taiteen perusopetus | ||||
— musiikkioppilaitosten tunnit | 1 509 000 | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 |
— muun taiteen perusopetuksen tunnit | 140 800 | 140 800 | 140 800 | 140 800 |
Aamu- ja iltapäivätoiminta | ||||
— osallistuvat lapset | 45 244 | 46 860 | 52 000 | 54 000 |
— ohjaustunnit | 2 976 150 | 3 025 890 | 3 250 000 | 3 320 000 |
1) Esi- ja perusopetuksen lukemat ovat toteutumavuoden syksyn tietoja.
Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2012 noin 77 500 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 208 000 koetta.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun tilajärjestelyistä aiheutuvia vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja valtiolle vuoden 2014 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys vuositasolla on enintään 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta laajenee asteittain.
Oppilasmäärät | ||||
---|---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 826 | 795 | 840 | 840 |
Suomalais-venäläinen koulu | 699 | 679 | 700 | 700 |
Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 472 | 453 | 460 | 460 |
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 641 | 640 | 650 | 650 |
Koulukotien perusopetus | 165 | 157 | 160 | 160 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 45 | 109 | 200 | 252 |
Yhteensä | 2 848 | 2 833 | 3 010 | 3 062 |
Ohjaustoiminnan tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 tavoite |
|
Ohjaustoiminta kentällä | ||||
— ohjauskäyntejä | 910 | 678 | 700 | 700 |
— oppilaita | 569 | 579 | 600 | 600 |
Tilapäinen opetus ja kuntoutus (tukijaksot, kuntoutustutkimukset) |
||||
— koulutettavapäiviä | 3 388 | 3 479 | 3 500 | 3 500 |
Lukion suorittamista edistävä opetus (Mikael-koulu) |
||||
— oppilaita | 12 | 9 | 6 | 4 |
Henkilötyövuodet | ||||
---|---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 71,6 | 74,3 | 74 | 74 |
Suomalais-venäläinen koulu | 82,5 | 84,6 | 84 | 84 |
Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 680,7 | 670,4 | 674 | 674 |
EU:n Eurooppa-koulut | 31,0 | 30,6 | 32 | 33 |
Helsingin Eurooppalainen koulu | 12,2 | 21,6 | 30 | 30 |
Yhteensä | 878,0 | 881,5 | 894,0 | 895,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Kielikoulut | 4 330 000 |
Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 37 033 000 |
Koulukotien perusopetus | 1 950 000 |
EU:n Eurooppa-koulut | 1 940 000 |
Helsingin Eurooppalainen koulu | 2 150 000 |
Yhteensä | 47 403 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Bruttomenot | 61 206 | 64 026 | 64 803 |
Bruttotulot | 17 332 | 17 750 | 17 400 |
Nettomenot | 43 874 | 46 276 | 47 403 |
Siirtyneet erät | |||
— edelliseltä vuodelta siirtyneet | 4 734 | ||
— seuraavalle vuodelle siirtyneet | 7 720 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 044 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 624 |
Kertaluonteisen siirtymäkausien päättämisen palautus | 304 |
Kielikoulujen tieto- ja viestintätekniikan kalustaminen | 200 |
Mikael-koulun korjaaminen | -200 |
Haukkarannan koulun väliaikaiset tilat | 820 |
Uudelleenkohdentamisen palautus | 800 |
Toimintamenosäästö (HO) | -473 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -122 |
Tuottavuustoimet | -180 |
Tasomuutos | 20 |
Yhteensä | 1 793 |
2012 talousarvio | 47 403 000 |
2011 III lisätalousarvio | 666 000 |
2011 talousarvio | 45 610 000 |
2010 tilinpäätös | 46 860 000 |
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 306 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Bruttomenot | 7 905 | 7 956 | 8 231 |
Bruttotulot | 7 903 | 7 950 | 6 925 |
Nettomenot | 2 | 6 | 1 306 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 |
Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 300 000 euroa siirtona momentilta 29.10.30 ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvien kiinteiden menojen osittaiseen kattamiseen.
2012 talousarvio | 1 306 000 |
2011 talousarvio | 6 000 |
2010 tilinpäätös | 6 000 |
20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 12 894 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 euroa johtuen IT-palvelukeskukseen kohdistuneen siirron palautuksesta momentilta 28.20.06.
2012 talousarvio | 12 894 000 |
2011 talousarvio | 12 889 000 |
2010 tilinpäätös | 10 889 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 842 693 000 euroa.
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 4 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 4 300 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen
8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen
9) enintään 15 581 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan
10) enintään 50 449 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen
11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen
13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
15) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin sekä saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisen saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 320 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 25,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja lukiolain (629/1998) muuttamiseksi.
Määrärahan arvioitu käyttöja siihen vaikuttavat tekijät | € |
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 709 623 000 |
— kunnallinen lukiokoulutus (98 400 * 6 704 €) | 641 415 000 |
— yksityinen lukiokoulutus (10 090 * 6 953 €, sis. alv.) | 68 208 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -422 148 000 |
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 450 * 28 218 €) | 40 916 000 |
Perusopetus, muut vammaisoppilaat (11 200 * 17 601 €) | 197 129 000 |
Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 400 * 14 745 €) | 35 388 000 |
Lisäopetus (2 500 * 7 518 €) | 18 795 000 |
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus | 12 609 000 |
Sisäoppilaitoslisä (650 * 2 994 €) | 1 946 000 |
Koulukotikorotus | 1 531 000 |
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 47 310 000 |
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 77 314 000 |
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus | 3 177 000 |
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajenevan toiminnan rahoitus | 6 137 000 |
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 729 727 000 |
---|---|
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 4 500 000 |
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 136 000 |
7) Muu kuin tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) | 4 300 000 |
8) esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen (enintään) | 4 700 000 |
9) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (enintään) | 15 581 000 |
10) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) | 50 449 000 |
11) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 8 000 000 |
12) Ulkomaanopetuksen menot | 150 000 |
13) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) | 11 975 000 |
14) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
15) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen | 2 000 000 |
Yhteensä | 842 693 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) | |
---|---|
Esi- ja perusopetuksen perushinta | 7 300,44 euroa/asukas |
Esi- ja perusopetuksen keskimääräinen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 159,11 euroa/asukas |
Lukiokoulutus | 6 704,40 euroa/opisk. |
Taiteen perusopetus | |
— opetustuntikohtainen valtionosuus | 74,66 euroa/opetustunti |
Aamu- ja iltapäivätoiminta | 25,00 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Kustannustason muutos (3,7 %) | 24 005 |
Kustannustenjaon tarkistus | 30 890 |
Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet | -5 000 |
Teknologiakasvatuksen kehittäminen | -150 |
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärän muutos | -3 327 |
Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden muutos | 895 |
Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (HO) | 10 000 |
Siirto momentille 29.10.02 (Yo-tutkinnon opiskelijakohtaisten kustannusten pienentäminen) | -1 300 |
Toiminnan laajuuden muutos | -6 137 |
Muut määräytymisperusteiden muutokset | 900 |
Yhteensä | 50 776 |
Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa: Talousarvioesitykseen nähden toisen kappaleen alkua ja kohtaa 10) on korjattu teknisesti. Talousarvioesitykseen nähden kohdan 13) 12 000 000 euron määrärahasta siirretään 25 000 euroa kohdan 14) 50 000 euron määrärahaan.
2012 talousarvio | 842 693 000 |
2011 talousarvio | 791 917 000 |
2010 tilinpäätös | 727 114 050 |
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.
Valtuus
Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 6 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavsutuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 720 oppilaalle.
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Vuonna 2012 myönnettävät valtionavustukset | |
— yleissivistävä koulutus | 6 000 000 |
Vuosina 2001—2011 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset | |
— yleissivistävä koulutus | 48 900 000 |
— ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut | 3 100 000 |
Yhteensä | 58 000 000 |
Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | |
Vuonna 2012 myönnettävät valtionavustukset | |||||
— yleissivistävät oppilaitokset | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,3 | 1,0 |
Ennen vuotta 2012 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset | |||||
— yleissivistävät oppilaitokset | 49,0 | 46,0 | 39,9 | 33,7 | 48,8 |
— ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut | 1,5 | 0,1 | - | - | - |
Yhteensä | 50,8 | 46,4 | 40,3 | 34,0 | 49,8 |
Hallitus esittää 56 milj. euron määrärahaa valtionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten perustamiskustannuksiin. Tästä 52 milj. euroa menee jo myönnettyjen jälkirahoitteisten hankkeiden valtionavustuksiin. Yleissivistävän koulutuksen myöntämisvaltuus perustamishankkeille vuonna 2012 on vain 5 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 4 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Ehdotetulla myöntövaltuudella voidaan tukea koulujen rakennushankkeita, joiden kustannusarviot ovat yhteensä n. 10 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa avustuksen myöntämistä 2—4 hankkeeseen v. 2012.
Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa koulujen perusparantamiseen liittyvistä ongelmista ja perusparannustarpeesta todettuun. Koulujen sisäilmaongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Eduskunta on lukuisissa yhteyksissä esittänyt asiasta huolensa ja lisännyt myös perusparannusten ja rakentamisen määrärahoja. Myös tarkastusvaliokunta on päättänyt tutkia rakennusten kosteus- ja homeongelmia (TRO 1/2011 vp). Tehdyn selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistamien oppilaitosten korjausvelka on n. 3,7 miljardia euroa (Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa, Vainio & all. 2006, Kuntaliitto). Tämä osoittaa, että ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan valtion korjausavustusten tai investointitukien avulla.
Perusopetuslaki edellyttää oppilaille turvallista opiskeluympäristöä. Koulutuksen järjestäjä vastaa turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Sen vuoksi kunnissa tulisi korjaamiseen lähteä omistajan tahdosta ja ymmärryksestä. Kosteus- ja hometalkoissa tehdyssä tutkimuksessa (Paavo Kero, TTY 2011) havaittiin, että kunnilla ei ole home- ja sisäilmakorjausprosesseissa tarvittavaa osaamista. Valtion avustuksia oikein käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toimintamallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisätä rakennusten käytönaikaisten korjausten oikea-aikaisuutta. Tällä hetkellä avustusjärjestelmä ei tunne laadullisia kriteereitä eikä avustettavien kohteiden laadun toteutumista varmisteta. Valiokunnan mielestä avustusehtoja tulisi kehittää niin, että ne tukisivat osaamisen lisääntymistä ja asenteenmuutosta kunnissa. Tulisi harkita avustusmallia, joka edellyttäisi avustuksen saajalta sitoutumista laadukkaaseen toimintaan sekä rakennusten ongelmien tutkimisessa, korjausten suunnittelussa että korjausten toteutuksessa.
Momentille lisätään 2 000 000 euroa toteutusaikaisina myönnettäviin valtionavustuksiin ja toteutusaikaista valtuutta lisätään määrärahaa vastaavasti 3 000 000 eurolla.
2012 talousarvio | 58 000 000 |
2011 talousarvio | 53 200 000 |
2010 tilinpäätös | 55 700 000 |
51. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) | -218 |
Suomi-koulujen avustukset | 150 |
Etäkoulu Kulkurin toiminnan turvaaminen | 25 |
Kertameno | -200 |
Yhteensä | -243 |
Suomi-koulut. Suomi-koulujen valtionavustus on jäänyt jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri maiden opettajien palkkakustannusten nousun vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.
Etäkoulu Kulkuri. Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskouluopetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisille suomalaisille lapsille (vuodesta 1975). Kouluun ilmoittautuu vuosittain lähes 400 ulkomailla asuvaa oppilasta. Harkinnanvarainen avustus on koulutuksen ja kurssien lisääntymisen johdosta riittämätöntä, ja hallituksen esityksen mukaan se on myös pienenemässä. Tämän tärkeän ulkosuomalaisille kohdistuvan toiminnan turvaamiseksi momentille lisätään 25 000 euroa.
2012 talousarvio | 1 303 000 |
2011 talousarvio | 1 546 000 |
2010 tilinpäätös | 1 346 000 |