Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

10. Yleissivistävä koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esi- ja perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta.

Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa ja kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Käynnistetään valmistelevat toimet varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Suunnataan voimavaroja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadun vahvistamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään. Perusopetuksen laatua parannetaan muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä. Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemistä lainsäädännöllä. Kehitetään ja edistetään laatukriteereiden käyttöönottoa perusopetuksessa. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan voimavaroja koulun kerhotoiminnan tukemiseen. Tuetaan tehostettua ja erityistä tukea sekä henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien perusopetuslain säännösten toimeenpanoa. Tavoitteena on turvata erityis- ja tukiopetuksen sekä muun tehostetun tuen tarjonta. Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen sekä turvataan huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen.

Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua. Valmistellaan maahanmuuttajien lukion valmistavan koulutuksen käynnistämistä. Käynnistetään lukiokoulutuksen laatukriteereiden valmistelu aloittamalla se opintojen ohjauksesta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja -tietoutta vahvistetaan. Käynnistetään lukiokoulutuksen rahoituspohjan uudistamista koskevat valmistelevat toimet.

Käynnistetään ylioppilastutkinnon kehittäminen ja valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirretään valtion talousarviosta katettaviksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi.

Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista, sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista.

Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2000—2009 ja tavoite vuodelle 2012
  2000
toteutuma
2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
20121)
tavoite
           
Lukutaito 546 543 547 536 538—550
Matematiikka 536 544 548 541 538—550
Luonnontiede 538 548 563 554 538—550

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007, 2010 ja 2013.

Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina 2009—2012
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
         
Esiopetus1) 57 750 58 780 59 000 59 200
Perusopetus 536 780 530 680 521 000 518 000
Lisäopetus 2 080 2 420 2 500 2 500
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 500 1 430 1 450 1 450
Muut vammaisoppilaat 10 580 10 660 11 200 11 200
Maahanmuuttajien valmistava opetus 2 070 2 300 2 400 2 400
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 270 1 200 1 700 1 700
Sisäoppilaitoksen oppilaat 590 590 650 650
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 18 100 20 000 22 000 22 000
Nuorten lukiokoulutus 102 440 101 520 105 000 104 000
Aikuisten lukiokoulutus 22 800 23 430 25 500 26 000
— josta yli 18-vuotiaat 6 050 5 890 6 000 6 000
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat 1 150 1 205 1 200 1 200
Taiteen perusopetus        
— musiikkioppilaitosten tunnit 1 509 000 1 653 000 1 653 000 1 653 000
— muun taiteen perusopetuksen tunnit 140 800 140 800 140 800 140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminta        
— osallistuvat lapset 45 244 46 860 52 000 54 000
— ohjaustunnit 2 976 150 3 025 890 3 250 000 3 320 000

1) Esi- ja perusopetuksen lukemat ovat toteutumavuoden syksyn tietoja.

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2012 noin 77 500 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 208 000 koetta.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 403 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2012 saa tehdä Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun tilajärjestelyistä aiheutuvia vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja valtiolle vuoden 2014 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys vuositasolla on enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta laajenee asteittain.

Oppilasmäärät        
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 826 795 840 840
Suomalais-venäläinen koulu 699 679 700 700
Valtion yleissivistävät erityiskoulut 472 453 460 460
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 641 640 650 650
Koulukotien perusopetus 165 157 160 160
Helsingin eurooppalainen koulu 45 109 200 252
Yhteensä 2 848 2 833 3 010 3 062

Ohjaustoiminnan tunnusluvut
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 910 678 700 700
— oppilaita 569 579 600 600
Tilapäinen opetus ja kuntoutus
(tukijaksot, kuntoutustutkimukset)
       
— koulutettavapäiviä 3 388 3 479 3 500 3 500
Lukion suorittamista edistävä opetus
(Mikael-koulu)
       
— oppilaita 12 9 6 4

Henkilötyövuodet        
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 71,6 74,3 74 74
Suomalais-venäläinen koulu 82,5 84,6 84 84
Valtion yleissivistävät erityiskoulut 680,7 670,4 674 674
EU:n Eurooppa-koulut 31,0 30,6 32 33
Helsingin Eurooppalainen koulu 12,2 21,6 30 30
Yhteensä 878,0 881,5 894,0 895,0

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Kielikoulut 4 330 000
Valtion yleissivistävät erityiskoulut 37 033 000
Koulukotien perusopetus 1 950 000
EU:n Eurooppa-koulut 1 940 000
Helsingin Eurooppalainen koulu 2 150 000
Yhteensä 47 403 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)  
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 61 206 64 026 64 803
Bruttotulot 17 332 17 750 17 400
Nettomenot 43 874 46 276 47 403
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 4 734    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 7 720    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 044 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 624
Kertaluonteisen siirtymäkausien päättämisen palautus 304
Kielikoulujen tieto- ja viestintätekniikan kalustaminen 200
Mikael-koulun korjaaminen -200
Haukkarannan koulun väliaikaiset tilat 820
Uudelleenkohdentamisen palautus 800
Toimintamenosäästö (HO) -473
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -122
Tuottavuustoimet -180
Tasomuutos 20
Yhteensä 1 793


2012 talousarvio 47 403 000
2011 III lisätalousarvio 666 000
2011 talousarvio 45 610 000
2010 tilinpäätös 46 860 000

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 306 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen talousarvio
       
Bruttomenot 7 905 7 956 8 231
Bruttotulot 7 903 7 950 6 925
Nettomenot 2 6 1 306
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6    

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 300 000 euroa siirtona momentilta 29.10.30 ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvien kiinteiden menojen osittaiseen kattamiseen.


2012 talousarvio 1 306 000
2011 talousarvio 6 000
2010 tilinpäätös 6 000

20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 12 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 euroa johtuen IT-palvelukeskukseen kohdistuneen siirron palautuksesta momentilta 28.20.06.


2012 talousarvio 12 894 000
2011 talousarvio 12 889 000
2010 tilinpäätös 10 889 000

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 842 693 000 euroa.

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 4 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 4 300 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen

8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen

9) enintään 15 581 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan

10) enintään 50 449 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin sekä saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisen saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 320 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 25,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja lukiolain (629/1998) muuttamiseksi.

Määrärahan arvioitu käyttöja siihen vaikuttavat tekijät
   
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 709 623 000
— kunnallinen lukiokoulutus (98 400 * 6 704 €) 641 415 000
— yksityinen lukiokoulutus (10 090 * 6 953 €, sis. alv.) 68 208 000
Kuntien rahoitusosuus -422 148 000
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 450 * 28 218 €) 40 916 000
Perusopetus, muut vammaisoppilaat (11 200 * 17 601 €) 197 129 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 400 * 14 745 €) 35 388 000
Lisäopetus (2 500 * 7 518 €) 18 795 000
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus 12 609 000
Sisäoppilaitoslisä (650 * 2 994 €) 1 946 000
Koulukotikorotus 1 531 000
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 47 310 000
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 77 314 000
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus 3 177 000
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajenevan toiminnan rahoitus 6 137 000
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 729 727 000
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 4 500 000
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 136 000
7) Muu kuin tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) 4 300 000
8) esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen (enintään) 4 700 000
9) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (enintään) 15 581 000
10) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) 50 449 000
11) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 8 000 000
12) Ulkomaanopetuksen menot 150 000
13) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 11 975 000
14) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
15) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 2 000 000
Yhteensä 842 693 000

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv)
   
Esi- ja perusopetuksen perushinta 7 300,44 euroa/asukas
Esi- ja perusopetuksen keskimääräinen kotikuntakorvauksen perusosa 6 159,11 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 704,40 euroa/opisk.
Taiteen perusopetus  
— opetustuntikohtainen valtionosuus 74,66 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 25,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 786 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
 
Kustannustason muutos (3,7 %) 24 005
Kustannustenjaon tarkistus 30 890
Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet -5 000
Teknologiakasvatuksen kehittäminen -150
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärän muutos -3 327
Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden muutos 895
Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (HO) 10 000
Siirto momentille 29.10.02 (Yo-tutkinnon opiskelijakohtaisten kustannusten pienentäminen) -1 300
Toiminnan laajuuden muutos -6 137
Muut määräytymisperusteiden muutokset 900
Yhteensä 50 776

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa: Talousarvioesitykseen nähden toisen kappaleen alkua ja kohtaa 10) on korjattu teknisesti. Talousarvioesitykseen nähden kohdan 13) 12 000 000 euron määrärahasta siirretään 25 000 euroa kohdan 14) 50 000 euron määrärahaan.


2012 talousarvio 842 693 000
2011 talousarvio 791 917 000
2010 tilinpäätös 727 114 050

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.

Valtuus

Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 6 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavsutuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 720 oppilaalle.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Vuonna 2012 myönnettävät valtionavustukset  
— yleissivistävä koulutus 6 000 000
Vuosina 2001—2011 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset  
— yleissivistävä koulutus 48 900 000
— ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 3 100 000
Yhteensä 58 000 000

Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa)
  2013 2014 2015 2016 2017—
           
Vuonna 2012 myönnettävät valtionavustukset          
— yleissivistävät oppilaitokset 0,3 0,3 0,4 0,3 1,0
Ennen vuotta 2012 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset          
— yleissivistävät oppilaitokset 49,0 46,0 39,9 33,7 48,8
— ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,5 0,1 - - -
Yhteensä 50,8 46,4 40,3 34,0 49,8

Valtiovarainvaliokunta:

Hallitus esittää 56 milj. euron määrärahaa valtionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten perustamiskustannuksiin. Tästä 52 milj. euroa menee jo myönnettyjen jälkirahoitteisten hankkeiden valtionavustuksiin. Yleissivistävän koulutuksen myöntämisvaltuus perustamishankkeille vuonna 2012 on vain 5 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 4 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Ehdotetulla myöntövaltuudella voidaan tukea koulujen rakennushankkeita, joiden kustannusarviot ovat yhteensä n. 10 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa avustuksen myöntämistä 2—4 hankkeeseen v. 2012.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa koulujen perusparantamiseen liittyvistä ongelmista ja perusparannustarpeesta todettuun. Koulujen sisäilmaongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Eduskunta on lukuisissa yhteyksissä esittänyt asiasta huolensa ja lisännyt myös perusparannusten ja rakentamisen määrärahoja. Myös tarkastusvaliokunta on päättänyt tutkia rakennusten kosteus- ja homeongelmia (TRO 1/2011 vp). Tehdyn selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistamien oppilaitosten korjausvelka on n. 3,7 miljardia euroa (Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa, Vainio & all. 2006, Kuntaliitto). Tämä osoittaa, että ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan valtion korjausavustusten tai investointitukien avulla.

Perusopetuslaki edellyttää oppilaille turvallista opiskeluympäristöä. Koulutuksen järjestäjä vastaa turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Sen vuoksi kunnissa tulisi korjaamiseen lähteä omistajan tahdosta ja ymmärryksestä. Kosteus- ja hometalkoissa tehdyssä tutkimuksessa (Paavo Kero, TTY 2011) havaittiin, että kunnilla ei ole home- ja sisäilmakorjausprosesseissa tarvittavaa osaamista. Valtion avustuksia oikein käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toimintamallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisätä rakennusten käytönaikaisten korjausten oikea-aikaisuutta. Tällä hetkellä avustusjärjestelmä ei tunne laadullisia kriteereitä eikä avustettavien kohteiden laadun toteutumista varmisteta. Valiokunnan mielestä avustusehtoja tulisi kehittää niin, että ne tukisivat osaamisen lisääntymistä ja asenteenmuutosta kunnissa. Tulisi harkita avustusmallia, joka edellyttäisi avustuksen saajalta sitoutumista laadukkaaseen toimintaan sekä rakennusten ongelmien tutkimisessa, korjausten suunnittelussa että korjausten toteutuksessa.

Momentille lisätään 2 000 000 euroa toteutusaikaisina myönnettäviin valtionavustuksiin ja toteutusaikaista valtuutta lisätään määrärahaa vastaavasti 3 000 000 eurolla.


2012 talousarvio 58 000 000
2011 talousarvio 53 200 000
2010 tilinpäätös 55 700 000

51. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -218
Suomi-koulujen avustukset 150
Etäkoulu Kulkurin toiminnan turvaaminen 25
Kertameno -200
Yhteensä -243

Valtiovarainvaliokunta:

Suomi-koulut. Suomi-koulujen valtionavustus on jäänyt jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri maiden opettajien palkkakustannusten nousun vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

Etäkoulu Kulkuri. Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskouluopetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisille suomalaisille lapsille (vuodesta 1975). Kouluun ilmoittautuu vuosittain lähes 400 ulkomailla asuvaa oppilasta. Harkinnanvarainen avustus on koulutuksen ja kurssien lisääntymisen johdosta riittämätöntä, ja hallituksen esityksen mukaan se on myös pienenemässä. Tämän tärkeän ulkosuomalaisille kohdistuvan toiminnan turvaamiseksi momentille lisätään 25 000 euroa.


2012 talousarvio 1 303 000
2011 talousarvio 1 546 000
2010 tilinpäätös 1 346 000