Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 451 000 euroa.

Ympäristöministeriön toiminnan kehittämiseen liittyen muutetaan yhden erittelyvirkana perustetun ylijohtajan nimike 1.3.2011 alkaen.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan seuraavista markkinavalvontatehtävistä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämästä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekologinen suunnittelu ja energiamerkintä

5) korvauksiin Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan useita korvauksia Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) sen suorittamasta EU-direktiiveihin perustuvasta markkinavalvonnasta. Tukes hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaista laitteiden huoltajien pätevyyden markkinavalvontaa. Pätevyysilmoitusten käsittelystä saatavat tuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.

Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n perusteella hoitaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ympäristöministeriön valtuutuksen nojalla. CE-merkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden määrä kasvaa eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä.

Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (92/75/ETY) ja Eco-design direktiivin (2005/32/EY) mukaisten täytäntöönpanosäädösten sekä asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008) ja markkinavalvonnan hoitaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun asetuksen (2000/1980/EY) 14 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (958/1997) annetussa laissa nimetty Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se osallistuu yhteisötasolla ympäristömerkin myöntämisperusteluiden valmisteluun, käsittelee kansallisella tasolla yhteisön ympäristömerkin käyttöä koskevat hakemukset ja valvoo merkin käyttöä.

Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle 2011:

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

  • Vaikutetaan siihen, että YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa sovitaan toimenpiteistä vuoden 2012 jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
  • Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaisia toimia EU:n vuodelle 2020 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi.
  • Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma ajantasaistetaan. Edistetään kestävistä julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Valmistellaan yhteistyössä MOTIVA:n kanssa yritysten käyttöön materiaalitehokkuuskatselmus ja -sopimus.
  • Toimitaan aloitteellisesti EU:n ja YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmien kehittämiseksi Rio+20 huippukokousta varten.
  • Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen täytäntöönpanoon liittyvä ohjaus, tiedotus ja koulutus järjestetään.
  • Valmistellaan ympäristönsuojelulain (86/2000) kokonaisuudistusta.
  • Valmistellaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.
  • Vaikutetaan Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen ja sitä tukevan rahoituksen suuntaamiseen sekä Suomen ja Venäjän kahdenvälisen ympäristöyhteistyön ja EU:n naapuruuspolitiikan ympäristösisällön toteuttamiseen.
  • Valmistellaan meristrategiadirektiivin mukaista merenhoitosuunnitelmaa tavoitteena meriympäristön hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.
  • Selvitetään Itämeren rehevöitymisen ja muun sen tilaa muuttavan toiminnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sektoritutkimusohjelman puitteissa.
  • Osallistutaan Saaristomeren tilan parantamiseksi Suomen tekemän sitoumuksen (Itämeri-Summit) toimeenpanoon ja seurantaan.
  • Jatketaan HELCOM:n toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP) toimeenpanoa yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa ja osallistutaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ympäristökomitean työhön merenkulun ympäristövaikutusten vähentämiseksi erityisesti Itämeren alueella.
  • Edistetään valtioneuvoston hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman toimeenpanoa ja valmistellaan toimenpiteiden seurantaohjelma. Ohjataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista.
  • Kootaan EU:n pintaveden ympäristönlaatunormidirektiivin mukainen veden kemiallisen tilan arviointi.
  • Edistetään lajien ja luontotyyppien suojelua luontotyyppien uhanalaisarvioinnin, lajien neljännen uhanalaisarvioinnin sekä lajisuojelun toimintaohjelman linjausten pohjalta.
  • Pannaan toimeen luonnonsuojelulain toimivuuden arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksia.
  • Käynnistetään säädösvalmisteluprojekti luonnonsuojelualueiden perustamiseksi valtion maille.
  • Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti tulevan Manner-Suomen kehittämisstrategian ja -ohjelman, kansallisen suo- ja turvemaastrategian ja kansallisen mineraalistrategian valmisteluun ja toimeenpanoon.
  • Osallistutaan arktisen alueen kansallisen politiikan toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

  • Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittaminen.
  • Edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista painottaen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, asuntotonttien kaavoituksen riittävyyttä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tuulivoimarakentamisen edellytyksiä.
  • Kehitetään maankäytön suunnittelun ja rakennussuunnittelun yhteistyötä ja yhtenäistetään rakennusvalvonnan käytäntöjä.
  • Käynnistetään maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden ja toimivuuden kokonaisarviointi.
  • Rakennusperinnön suojelun uuden lainsäädännön toteutuminen varmistetaan.
  • Parannetaan energiatehokkuutta olemassa olevassa rakennuskannassa ja uudisrakentamisessa.
  • Kehitetään korjausrakentamisen viranomaisohjausta. Kosteus- ja homeongelmia vähennetään toimenpideohjelmalla.
  • Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksiä erityisesti Helsingin seudulla edistetään.
  • Toteutetaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa.

Kehittäminen ja suunnittelu

Tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristölainsäädännön ja -politiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten arviointiin. Vuoden 2011 strategisia painopisteitä ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanon edellyttämä valmistelu ja vaikutusten arviointi, rakennusten energiatehokkuuden ohjaus ja määräysten uudistaminen, materiaalitehokkuuden ja tuoteohjauksen kehittäminen, Itämeren suojelun vaihtoehtojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnit, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimeenpano, maankäytön suunnittelujärjestelmän arviointi, kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman sekä korjausrakentamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano.

Määrärahaan sisältyy 100 000 euroa menoja, jotka vastaavat momentille 12.35.99 kertyviä vesiensuojelumaksuja.

Työajan jakautuminen tulosalueille (htv)
Tulosalue 2009
toteutuma
2010
ennakoitu
2011
arvio
       
Ympäristön suojelu 64 63 63
Luontoympäristö 60 59 58
Rakennettu ympäristö 92 90 90
Viestintä 17 17 16
Johto ja hallinto 61 59 58
Yhteensä 294 288 285

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 33 861 36 044 33 491
Bruttotulot 95 40 40
Nettomenot 33 766 36 004 33 451
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 840    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 947    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 212
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 81
Siirto momentille 32.20.03 -105
Siirto momentille 35.01.04 (Ahti-palvelut 300 000 euroa ja Palkeet-tietohallinto 85 000 euroa) -385
Siirto momentille 35.20.01 (Palkeet-tietohallinto) -3
Kertaluonteisen lisäyksen (vuodet 2008—2010 Gisalu) poistaminen -50
Kertaluonteisen kehittämis- ja suunnittelumäärärahan vuoden 2010 lisäyksen poisto -2 000
Tuottavuustoimet (-6 htv) -195
SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100
Muu muutos yhteensä -8
Yhteensä -2 553


2011 talousarvio 33 451 000
2010 III lisätalousarvio 142 000
2010 talousarvio 36 004 000
2009 tilinpäätös 34 873 000