Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2011

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Selvitysosa:

Ilmastonmuutoksen haasteet ja ekotehokkuus suuntaavat yhdyskuntien kehittämistä ja rakentamista

Yhdyskuntarakenteen hajautumisella ja siitä aiheutuvalla liikenteellä on merkittäviä ilmastovaikutuksia etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä painottuvat maakunta- ja yleiskaavoitus sekä riittävä asuntotonttien kaavoitus, kaupunkiseutujen kuntien maapolitiikka ja yhteistyö sekä rakentamisen nykyistä suunnitelmallisempi ohjaus kaupunkiseutujen kehysalueilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään kaupunkiseutujen suunnittelua, erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista.

Asuntotonttien kaavoitusta ja saatavuutta on tarpeen lisätä ja tukeutua olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja työpaikkakeskittymien läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Palveluja ja työpaikkoja on sijoitettava siten, että ne ovat helposti eri väestöryhmien saavutettavissa asuinalueiden läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan metropolipolitiikkaa sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheytetään erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella.

Energiatehokkaalla rakentamisella ja rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa mittavia energiansäästöjä. Rakentamismääräysten rakennetta on tarkoitus muuttaa ja tiukentaa energiamääräyksiä uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti vuonna 2012. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevien rakentamismääräysten kokonaisuudistuksella siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun rakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa ja otetaan huomioon rakennusten lämmitystapa. Lisäksi laaditaan laajoja korjauksia koskevat korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset. Direktiiviuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia myös energiatodistusmenettelyihin. Uudistus lisää merkittävästi sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen informaatio-ohjauksen tarvetta. Korjausrakentamisesta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano jatkuu.

Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia valmistellaan ja säännösten toimeenpanosta huolehditaan.

Avustuksin ja informaatio-ohjauksella lisätään uusiutuvien energialähteiden osuutta rakennusten energiankäytössä. Kerros- ja rivitalojen energiataloudellisten korjausten sekä ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten tukemista energia-avustuksilla jatketaan. Pientalojen korjausten tuki kanavoidaan pääasiallisesti kotitalousvähennyksen kautta.

Ilmasto- ja energiastrategian mukaan tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 140 megawatista 2 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ja sovitetaan yhteen maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet koko maassa.

Alueidenkäyttö ja rakentaminen vahvistavat elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja kulttuuriarvoja

Elinympäristön laatu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhdyskuntien kilpailukykyyn. Yhdyskuntien kasvu ja rakentaminen vaikuttavat monin tavoin elinympäristön laatuun ja muutoksiin voidaan varautua alueidenkäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen keinoin. Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa kymmenen vuotta, joten sen toimivuutta ja vaikuttavuutta on syytä arvioida kokonaisuutena sekä yhdyskuntarakenteen kehityksen ja toteutuneen asuntotonttikaavoituksen riittävyyden että elinympäristön laadun näkökulmasta. Kaavajärjestelmän toimivuuden lisäksi huomiota kiinnitetään rakentamismääräysten kehittämiseen ja erityisesti korjausrakentamisen viranomaisohjaukseen.

Elinympäristön ja rakentamisen laadun turvaamisessa on rakennusvalvonta keskeisessä asemassa. Yhtenäistämispyrkimyksistä huolimatta rakennusvalvonnan kuntakohtaiset erot ovat suuria ja resurssit vaihtelevat. Tulkintojen yhtenäistämiseksi lisätään koulutusta ja neuvontaa sekä edistetään viranomaisten välistä yhteistyötä ja laajempien rakennusvalvontayksiköiden syntymistä.

Kosteus- ja homevaurioiden vuoksi on välitöntä korjaustarvetta noin 250 000 pientalossa, 80 000 asuinkerrostalossa, 1 200 hoitoalan rakennuksessa ja 1 300 koulussa. Altistuksen kohteeksi joutuu päivittäin noin 600 000—800 000 henkilöä. Huonon sisäilman aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat arviolta 1,5—3 mrd. euroa vuodessa. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Vuosille 2009—2013 ajoittuvalla ohjelmalla pyritään vähentämään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä sekä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa.

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa ja turvallisuutta koskevien rakentamismääräysten uudistamista. Kantavien rakenteiden mitoitusmääräykset nivelletään eurooppalaisiin suunnittelustandardeihin.

Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittyminen kasvattaa rakennustuotteiden viranomaisperusteisen markkinavalvonnan tarvetta.

Asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat

Uusien omistusasuntojen rakentamisen pysähdyttyä Suomessa lähes kokonaan valtio päätti vuoden 2009 alussa useista rakennustoimintaa ja sen työllisyyttä elvyttävistä toimenpiteistä vuosiksi 2009 ja 2010. Valtion tukeman tuotannon osuus oli yli puolet vuoden 2009 asuntotuotannosta ja säilyy poikkeuksellisen korkeana vielä vuonna 2010.

Asuntotuotannon alueellinen ja tyyppijakauma
  2006 2007 2008 2009 2010
arvio
2011
arvio
             
Koko asuntotuotanto            
Aiesopimuskunnat 8 300 8 200 6 000 7 500 9 000 10 000
Muut kasvukeskukset 9 700 7 800 6 400 7 000 7 000 8 000
Muu maa 15 500 14 200 11 500 8 500 9 000 11 000
ARA-tuotanto            
Aiesopimuskunnat 900 1 100 1 500 6 800 6 500 3 600
Muut kasvukeskukset 1 500 1 300 1 400 5 100 4 000 2 000
Muu maa 1 200 900 1 000 2 000 1 500 900
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 2 000 1 900 2 400 4 100 2 800 2 400
Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % 49 40 32 45 45 45

Euroopan keskuspankin korkoelvytyksen johdosta ennätyksellisen alhaiseksi painunut uusien asuntoluottojen korkotaso on lisännyt omistusasumisen kysyntää ja asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi vuoden 2009 aikana. Kasvanut asuntokysyntä on sulattanut rakennusliikkeiden myymättömien asuntojen varaston ja uusien omistusasuntojen tuotannon odotetaan kasvavan merkitsevästi vuoden 2010 aikana. Tämä onkin välttämätöntä, jotta kysyntä-tarjonta -suhdetta pystytään tasapainottamaan ja kohonnutta asuntohintakuplan riskiä lievittämään.

  2007 2008 2009 2010
arvio
2011
arvio
           
Asunnottomien määrä          
— yhden hengen taloudet yhteensä 7 300 8 000 8 100 8 200 8 300
— perheet yhteensä 300 300 300 300 300
— pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä   3 200 3 000 2 200 1 500

Asuntorakentamisen tarve on pitkällä aikavälillä suuri kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla. Vuokra-asuntotuotanto on kasvanut nykyisessä suhdannetilanteessa ja tarjoaa tiettyjä edellytyksiä vuokramarkkinoiden toiminnan parantumiselle. Kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntokysyntä säilyy korkeana pitkälle tulevaisuuteen erityisesti Helsingin seudulla, jossa kärjistyneen omistusasuntojen ylikysynnän ohella myös kohtuuvuokraisista vuokra-asunnoista on ollut jo pitkään ylikysyntää.

Helsingin seudun aiesopimuksen mukaisesti normaalia valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin. Muutoinkin enin osa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin, joissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoilla on jatkuvaa kysyntää. Määräaikaisen ns. korkotuetun suhdannepoliittisen välimallin sijaan käyttöön otetaan pysyvä yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella oleva vuokra-asuntojen rakentamisen välimalli, jossa on valtion täytetakaus. Kasvualueiden kunnallistekniikka-avustuksia suunnataan erityisesti Helsingin seudulle tavoitteena lisätä kuntien välistä yhteistyötä uusien alueiden käyttöönotossa, tiivistää yhteiskuntarakennetta ja lisätä kohtuuhintaista asumista.

Aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa

Tavoite Pitkän aikavälin
tavoite/v
2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
arvio
2011
arvio
           
Uudet kaavat (asuntoa) 13 000        
Koko asuntotuotanto (alkava) 13 000 6 000 7 500 9 000 10 000
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) 2 600 1 500 6 800 3 200 2 600

Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeen taloudellinen kestävyys. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät muistisairaiden vanhusten määrän nopea kasvu ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustuksilla edistetään ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotantoa. Pitkäaikaisasunnottomien vähentämisohjelman toimeenpanolla pyritään puolittamaan pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa vuosina 2010—2015. Tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä neljännekseen.

Asuntojen korjausrakentamista on elvytetty vuosina 2009 ja 2010 myöntämällä asuntoyhteisöille suhdanneluonteisia korjausavustuksia. Tuen elvyttävät vaikutukset jatkuvat vielä vuonna 2011. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten enimmäistulorajoja nostetaan.

Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa, johon osallistuvat myös sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuosina 2007—2009 ja arvio vuosista 2010—2011
  2007
asuntoa
2008
asuntoa
2009
asuntoa
2010
arvio
asuntoa
2011
arvio
asuntoa
           
Aloitetut uudet asunnot yhteensä 30 500 24 400 23 000 25 000 29 000
— asuntolainojen korkotuki 3 301 3 900 10 000 9 000 4 500
— korkotuettu välimalli - - 4 000 3 000 -
— täytetakauksellinen välimalli - - - - 2 000
— vapaarahoitteiset ym. asunnot n. 27 200 n. 20 500 n. 9 000 n. 13 000 n. 22 500
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus 11 444 9 038 15 400 14 000 14 000
Asuntojen hankinta          
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 950 900 1 000 2 500 3 500
— korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot 23 60 100 700 300
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) 13 800 10 100 14 800 15 000 15 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Valtion asuntorahaston takauskanta kasvaa

Valtion tukeman asuntotuotannon kasvu lisää valtiontakausten kokonaismäärää. Tuotanto keskittyy kuitenkin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva valtion takausriski on varsin pieni. Myös aravalainakanta kohdistuu pääosin suuriin kasvukeskuksiin. Valtiokonttorin kunnittaisen luottoriskimallin mukaan lainapääomista 95 prosenttia on pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät väestöltään väheneville alueille ja johtuvat pääosin tyhjistä asunnoista. Ongelmissa olevissa taloissa lainapääomat ovat suuria, lyhennykset takapainotteisia ja vuokrien korottaminen vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Näitä ongelmia selvittää vuonna 2010 asetettu työryhmä. Yli 80 prosenttia aravalainojen koroista on inflaatiosidonnaisia. Vuoden 2009 heinäkuun inflaatioon perustuva aravakorkotaso painuu vuonna 2010 alimmillaan 0,9 prosenttiin. Toisaalta matala yleinen korkotaso lisää kiinnostusta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla, mitä helpotetaan valtiontakauksin. Väestöltään vähenevillä alueilla valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin ja vapauttamalla taloja rajoituksista. Tämä toimintalinja on osoittautunut osin rajustikin muuttuneissa asuntomarkkinaoloissa tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi.

  2007 2008 2009 2010
arvio
2011
arvio
           
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) 9 700 9 500 9 200 8 900 8 600
Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) 3 900 4 200 5 400 7 000 7 600
Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) 2 000 1 800 1 800 1 900 2 000
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,16 0,15 0,18 0,2 0,2
Valtion takaaminen omistusasuntolainojen maksuviiveet % 0,17 0,31 0,36 0,4 0,4
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) 160 50 455 500 500
Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) 4 500 2 100 3 000 3 000 3 000

Asumisen eräiden tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2008—2011 (milj. euroa)
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
arvio
2011
esitys
         
Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 479 1 667 1 670 825
Takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokra-asuntojen rakentamislainoille - - - 285
         
Avustukset        
— suhdanneluonteinen korjausavustusvaltuus, mom. 35.20.56 - 125,0 37,0 -
— suhdanneluonteinen korjausavustusvaltuus, mom. 35.20.60 - - 125,0 -
— asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70,5 68,5 49,5 60,5
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmän palkkiot ja korkotuki - 0,9 7,5 10,5
— käynnistysavustus 5,9 68,6 69,0 14,0
— avustukset erityisryhmille 84,5 109,7 110,0 85,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 0,6 2,0 2,6 2,6
— purkuavustukset 0,4 0,6 2,0 2,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 7,0 10,0 10,0
— aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 1,9 3,0 3,0 3,0
— aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - 0,0 0,6 0,6
— lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 0,3 0,3 3,5 3,5
— lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi 0,3 - 3,0 3,0
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus-ja kehittämisraha - - 0,7 0,7
Asuntolainojen korkojen verovähennystuki (arvio) n. 880 n. 540 n. 450 n. 590

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 574 000 euroa.

Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä ja rahoittaa asumisen kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa vahvistuvat erityisryhmien asumista sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan ylläpidon edistämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon energiatehokkuuden parantamisen mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittäminen.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2011:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

  • painottaa toiminnassaan asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain kilpailumenettelyin ja erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa edistäen pyrkien koko maassa siihen, että tuen piiriin hyväksyttävien rakennuskustannusten nousu ei ylitä rakennuskustannusindeksin kehitystä
  • kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset heikoimmille ryhmille ja toteuttaa osaltaan kehitysvammaisten asumista koskevaa periaatepäätöstä
  • tukee ja edistää pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, lähiöohjelmahankkeiden sekä valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten toteutumista
  • edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista
  • korostaa muun muassa ohjaus- ja valvontatoiminnassaan olemassa olevan asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä osana luottoriskien hallintaa
  • vakiinnuttaa rooliaan asumisen kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa painottaen erityisesti tulosten käytännön vaikutuksia.
Eräiden toiminnan suoritteiden kehitys
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
arvio
2011
arvio
         
Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl 279 567 500 380
ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 816 864 850 700
Kuntien ja ELY-keskusten myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 4 275 5 089 5 100 4 500
Avustukset hissien rakentamiseen ja korjaamiseen, päätöksiä kpl 231 239 240 240
Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl 113 122 120 120
Luovutuksensaajan nimeämiset 122 97 100 100
Rajoituksista vapauttamisia, päätöksiä kpl 116 140 120 120
Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl 8 40 60 60
Tarkastuskäynnit (kuntien vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt), kpl 10 5 5 5
Ohjauskäynnit, kuntien asuntotoimi, lkm 15 5 5 5
Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl 6 5 5 5

Kustannusten jakautuminen toiminnoittain (1 000 euroa)
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
arvio
2011
arvio
         
Korkotukilainat ja niihin liittyvät avustukset 1 131 1 028 1 111 1 050
Muut avustukset 468 565 610 550
Ohjaus ja valvonta 670 728 787 777
Kehittämis- ja yhteistyötoiminta 1 214 1 336 1 444 1 450
Tukitoiminnot 1 359 1 245 1 346 1 250
Yhteensä 4 968 4 857 4 741 4 574

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 49
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 16
Siirto momentilta 35.01.01 (Palkeet-tietohallinto) 3
Tuottavuustoimet (-3 htv) -135
Uudelleenkohdentaminen -100
Yhteensä -167


2011 talousarvio 4 574 000
2010 III lisätalousarvio 34 000
2010 talousarvio 4 741 000
2009 tilinpäätös 4 857 000

37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen aluearkkitehtitoiminnan menoihin.

Selvitysosa:Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 58 avustusta saavaa kuntaa.

Momentin nimike on muutettu.


2011 talousarvio 500 000
2010 talousarvio 500 000
2009 tilinpäätös 500 000

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 60 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin.

Määrärahasta käytetään korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin 46 500 000 euroa ja energia-avustuksiin 14 000 000 euroa. Jos määrää ei voida käyttää kokonaan nimettyyn tarkoitukseen, käyttämättä jäänyt määrä saadaan käyttää muihin momentin avustuksiin.

Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista.

Selvitysosa:Korjausavustusten painopisteenä ovat edelleen hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Huoltokirjojen kustannuksiin avustusta ei myönnetä. Energiatehokkuuden parantaminen otetaan merkittävällä painoarvolla huomioon myönnettäessä korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jatketaan energiatehokkuutta parantavien investointien ja ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten avustamista. Energia-avustuksia varten varatusta määrärahasta 12 milj. euroa on tarkoitus käyttää kerros- ja rivitalojen energiakatselmuksiin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin ja 2 milj. euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen.


2011 talousarvio 60 500 000
2010 talousarvio 49 500 000
2009 tilinpäätös 68 500 000

56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaisten avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Vuonna 2009 myönnetyistä avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 20 000 000 euroa vuonna 2011. Vuonna 2010 myönnetyistä avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 26 000 000 euroa vuonna 2011 ja 11 000 000 euroa vuonna 2012.


2011 talousarvio 46 000 000
2010 I lisätalousarvio -14 000 000
2010 talousarvio 99 000 000
2009 tilinpäätös 18 758 076

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2011 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 825 000 000  euroa.

Vuonna 2011 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856 /2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2011 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden 2011 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2011 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 100 000 lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2011 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna 2011.

Avustukset

Vuonna 2011 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 85 000 000 euroa.

Vuonna 2011 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 14 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa ja sitä toteuttavissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden, mikä vähennetään korkotukilainan määrästä.

Vuonna 2011 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2011 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2011 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010—2012 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (965/2009) tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuonna 2012 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2010 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 30 000 000 euroa.

Vuonna 2011 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen, Tampereen seudun, Turun seudun, Jyväskylän seudun, Kuopion seudun ja Oulun seudun kunnille määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää myös muulle kuin edellä mainittujen seutujen kunnalle, jos avustuksen myöntäminen kunnassa olevan lähiön kehittämiseksi on erityisen perusteltua. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan ympäristöministeriön hyväksymä kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin, asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen, alueiden ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatimiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia kustannuksista. Lähiöitä koskevissa tutkimus- ja selvityshankkeissa avustuksen määrä voi olla 100 prosenttia. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saavat vuonna 2011 käyttää lähiöohjelman arviointiin ja viestintään valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 150 000 euroa, mikä vähennetään lähiöavustusten myöntämisvaltuudesta.

Vuonna 2011 saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan ne suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaiset avustukset, jotka on myönnetty rahaston varoista.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2011 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 2 800 000 000 euroa.

Selvitysosa:Uustuotantoa vauhditetaan ns. välimallin mukaisilla vuokra-asuntojen takauslainoilla. Määräaikainen vuosina 2009—2010 voimassa ollut elvytyspakettiin liittynyt korkotuettu välimalli loppuu, eikä suhdanneluonteisia korjausavustuksia enää myönnetä. Omistusasuntojen korkotukilainoja myönnetään edelleen sellaisten omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala.

Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistysavustusten myöntämistä jatketaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa 10 000 euron suuruisena vuonna 2011, lamavaiheen elvytystoimiin vuosina 2009—2010 liittyneiden erityispanostusten puolestaan päättyessä.

Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2010—2012. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu.

Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa lähiöiden sosiaalista eheyttä tukevaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa. Lähiöavustuksiin osoitetaan vuosittain 3 milj. euroa vuosina 2009—2011. Avustuksen tarkoituksena on lähiöiden asuinympäristön kehittäminen, niiden täydennysrakentamisen edistäminen ja sosiaalisen eheyden tukeminen. Ympäristöministeriön toimialalla voidaan myöntää avustuksia pääkaupunkiseudun seudun lisäksi Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduille. Perustellusta syystä avustusta voidaan myöntää myös muulla seudulla olevan lähiön kehittämiseen.

Hallitusohjelman mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintaedellytyksiä parannetaan osoittamalla sille asuntorahastosta resursseja asumisen kehittämishankkeisiin. Kehittämistoiminta suunnataan keskuksen toiminnan kannalta keskeisimmille alueille, kuten erityisryhmien asumiseen, ARA-tuotantoon ja asuinalueisiin liittyvään kehittämiseen sekä energiatehokkaaseen asuntojen korjaamiseen.

Vuonna 2011 valtion asuntorahaston velka vähenee. Vuoden 2009 lopussa velkaa oli 1 785 milj. euroa. Asuntorahaston velka rahoitetaan pääosin lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2011 seuraavaksi:

Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2011 milj. €
   
Arvioitu saldo 1.1.2011 80
Tulot  
— Tulot asuntolainoista 625
— Tulot takausmaksuista 10
Menot  
— Korkotuki- ja avustusmenot 260
— Rahastojen velkojen menot  
     — korot 65
     — kuoletukset 145
— Siirto talousarvioon 166
Arvioitu saldo 31.12.2011 79


2011 talousarvio
2010 I lisätalousarvio
2010 talousarvio
2009 tilinpäätös

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille

3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun

4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin.

Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.


2011 talousarvio 2 350 000
2010 talousarvio 2 350 000
2009 tilinpäätös 2 350 000