Talousarvioesitys 2004

2.2 Suomen kansan-
talouden kehitys

Ulkomainen vientikysyntä vauhditti viime vuonna kokonaistuotannon kasvua merkittävästi. Kotimaisen kysynnän vaikutus talouden kehitykseen sen sijaan laimeni, sillä julkista kulutusta lukuun ottamatta lopputuotekysynnän kasvu hidastui ja investoinnit jopa supistuivat, ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotimainen kysyntä jatkui vaimeana, ja kun kansainvälisestä taloudestakaan ei tullut enää vetoapua, kokonaistuotanto supistui edellisestä neljänneksestä runsaan prosentin. Tiedot toiselta vuosineljännekseltä ennakoivat kuitenkin parempaa kulutuskysyntää, mutta vientikysyntä on ollut edelleen heikkoa, vaikka kansainvälinen tilanne on selkiintynyt talven jälkeen.

Kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna runsaan prosentin, jonka saavuttaminen edellyttää kuitenkin kasvun selvää nopeutumista vuoden loppupuoliskolla; yritysten vientinäkymien tulisi parantua merkittävästi sen ohella, että yksityiset kulutusmenot lisääntyvät reipasta vauhtia. Kansainvälisen kysynnän ennakoitu kohentuminen lisää myös yritysten investointitarpeita ja mikäli vientikysyntä edelleen vahvistuu, kokonaistuotannon kasvun arvioidaan saavuttavan ensi vuonna 2,4 %.

Työllisyys

Työvoiman kysyntä on kuluvana vuonna hieman pienempi kuin v. 2002, mutta kääntyy nousuun ensi vuonna. Työpaikat vähenevät alkutuotannossa sekä teollisuudessa ja lisääntyvät palveluissa. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä (15—64 -vuotiaat) alenee tänä vuonna 67,5 prosenttiin ja nousee 67,6 prosenttiin v. 2004. Työvoiman tarjonnan kasvu on hidasta. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9,3 % ja alenee ensi vuonna 9,1 prosenttiin. Työttömyys on pääosin rakenteellista ja alueelliset työttömyyserot ovat huomattavat.

Inflaatio

Joulukuussa 2002 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli kuluvan vuoden maaliskuun alusta 2,9 %; maaliskuun 2004 alusta niiden kustannusvaikutus on 2,2 %. Kun palkkaliukumien arvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla, palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 3,9 % ja v. 2004 keskimäärin 3,4 %. Sopimuskausi päättyy 15.2.2005.

Inflaatiovauhti on alkuvuodesta pysytellyt euroalueen keskimääräistä tasoa hitaampana. Kotimaisista tekijöistä palkkakustannukset kohoavat viimevuotista enemmän, asuntohintojen nousu sen sijaan hidastuu. Keväällä jyrkästi alentuneet raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kääntyivät kesän kuluessa uudelleen nousuun, mutta vahvistuneen euron vuoksi kansainvälisestä kehityksestä johtuvat hintapaineet näyttävät jäävän vähäisiksi. Kuluttajahintaindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 1,2 %. Lähinnä alkoholijuomien hintojen alentamisen vuoksi inflaatio hidastunee v. 2004 arviolta 0,7 prosenttiin.

Vaihtotase

Kansainvälisen talouden epävakaus ja vahva euro heikensivät vientikysyntää alkuvuonna. Vaikka kysyntä vuoden loppua kohden hieman kohenee, viennin määrän kasvu hidastuu tänä vuonna 1½ prosenttiin. Vientihintojen alenemisen takia viennin arvo supistuu 1½ %. Ensi vuonna viennin määrän kasvun odotetaan vilkastuvan viiteen prosenttiin samalla kun hintojen laskun hidastuminen nostaa myös viennin arvon kasvuun.

Tuonnin määrä lisääntyy tänä vuonna vajaa 2 %. Kohonneen öljyn hinnan vuoksi tuontihintataso heikkenee vain hieman ja tuonnin arvo nousee runsaan prosentin. Kotimaisen tuotannon vilkastumisen seurauksena tuonnin määrän kasvu nopeutuu ensi vuonna neljään prosenttiin. Vaihtotaseen ylijäämä pienenee tänä vuonna hieman, mutta alkaa ensi vuonna jälleen suurentua.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys vuosina 2000—2004

Yksityinen kulutus

Yksityisten kulutusmenojen kasvu hidastui viime vuonna 1½ prosenttiin. Kulutus ylitti kuitenkin kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun, mikä alensi säästämisastetta. Palveluihin käytetyt menot lisääntyivät vain vähän, kun taas kestokulutustavaroiden, mm. autojen, kysyntä lisääntyi vuoden loppua kohti merkittävästi.

Kuluttajien luottamus oman taloutensa myönteiseen kehitykseen on edellisvuoden tasolla, vaikka näkemykset koko taloudesta ovat hieman vuodentakaista heikommat. Kuluvan vuoden aikana tehdyt veropäätökset ovat vaikuttaneet positiivisesti erityisesti autonostopäätöksiin, ja kestokulutuksen arvioidaan lisääntyvän liki kaksinumeroisesti tänä vuonna. Muu kulutus saa vetoapua ostovoiman kasvusta, jota lisäävät ansiotulojen edellisvuotta nopeampi nousu ja niiden verotuksen keventyminen sekä inflaation hidastuminen.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun verran, 2½ %.

Viime vuosina poikkeuksellisen matalaksi laskeneen säästämisasteen johdosta kulutuksen kasvu jäänee ensi vuonna reaalitulojen kasvua vaimeammaksi, 2¾ prosenttin.

Investoinnit

Investoinnit supistuvat kuluvana vuonna 3 %, kun erityisesti kone- ja laiteinvestoinnit sekä tuotannolliset talonrakennusinvestoinnit jäävät vähäisiksi. Asuinrakennusinvestoinnit sitä vastoin lisääntyvät matalan korkotason vahvistaman asuntokysynnän ansiosta, ja maa- ja vesirakennusinvestointien kasvua ylläpitävät suuret tie- ja ratahankkeet. Vuonna 2004 investoinnit pysyvät ainakin tämänvuotisen suuruisina, sillä asuinrakennus- sekä maa- ja vesirakennusinvestointien kasvu jatkuu, kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat enää vähän ja myös tuotannollisten talonrakennusinvestointien aallonpohja alkaa olla sivuutettu.