Talousarvioesitys 2004
2.3 Julkisen talouden
näkymät
Talouden pitkittynyt hitaan kasvun jakso on vuoden 2000 jälkeen heikentänyt julkisen sektorin tulopohjan kehitystä. Kun verotusta on lisäksi kevennetty ja etuuksia ja julkisia velvoitteita sekä samalla julkisia menoja on kasvatettu, niin julkisen sektorin rahoitusylijäämät ovat pienentyneet. Heikentymisen odotetaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna.
Kansantalouden tilinpidon mukaan valtionhallinnon ylijäämä kokonaistuotantoon suhteutettuna on sulamassa pois v. 2003 ja ensi vuonna alijäämän ennakoidaan kohoavan lähes miljardiin euroon. Paikallishallinnon eli kuntien ja kuntayhtymien talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2001 lähtien ja tilanne pysyy ennallaan tänä ja ensi vuonna. Työeläkerahastot pitävät koko julkisen talouden silti selvästi ylijäämäisenä myös vuoden 2004 jälkeen.
Julkisen sektorin ylijäämä suhteessa kansantuotteeseen on tänä vuonna EU-komission ennusteen mukaan yhä suurempi kuin muissa EU-maissa, mutta sekä valtio että kunnat näyttävät olevan lähivuosina pakotettuja kasvattamaan velkaansa. Tämä kuvastaa taloustilanteen vaikeutumista ja heikentää julkisen talouden pidemmän aikavälin kestävyyttä.
Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan
| 1999 | 2000 | 2001* | 2002* | 2003** | 2004** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, % | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 46,5 | 47,6 | 45,7 | 45,8 | 44½ | 44 |
| Julkisyhteisöjen menot | 52,1 | 49,0 | 49,1 | 50,0 | 50½ | 50½ |
| Nettoluotonanto | 2,2 | 7,1 | 5,2 | 4,2 | 2,3 | 1,7 |
| Valtionhallinto | -0,8 | 3,4 | 2,0 | 1,4 | 0,0 | -0,6 |
| Paikallishallinto | -0,1 | 0,3 | -0,4 | -0,3 | -0,5 | -0,5 |
| Työläkelaitokset | 2,9 | 3,2 | 3,5 | 3,0 | 3,0 | 2,9 |
| Muut sosiaaliturvarahastot | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,0 | -0,2 | -0,1 |
| Perusjäämä1) | 3,8 | 8,1 | 5,9 | 4,4 | 2,4 | 1,6 |
| Julkisyhteisöjen velka | 47,0 | 44,6 | 44,0 | 42,7 | 44½ | 44½ |
| Valtionvelka | 56,7 | 48,7 | 45,7 | 42,4 | 44 | 43½ |
1) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja
Julkisyhteisöjen ylijäämä supistuu ja jää ensi vuonna 1½ prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Valtio ja paikallishallinto ovat kumpikin alijäämäisiä, ja ylijäämä on kokonaan työeläkerahastojen varassa. Verotulot eivät juurikaan kasva, kun yhteisöveron tuotto on normalisoitumassa huippuvuosien jälkeen, minkä lisäksi viime vuoden verotuottoja poikkeuksellisesti lisänneet ajoitustekijät jäävät pois. Henkilöverotuksen puolella veropohja jatkaa maltillista kasvua. Veroasteen kokonaisuudessaan arvioidaan alentuvan tänä ja ensi vuonna yhteensä lähes 2 prosenttiyksiköllä. Julkisten menojen kasvu hidastuu, mutta menot suhteessa kansantuotteeseen ylittävät 50 %. Finanssipolitiikka jatkuu verotuksen kevenemisen ja menojen kasvun johdosta kumpanakin vuonna elvyttävänä.
Julkisen talouden suurimmat haasteet ovat menopolitiikassa, mitä verotuksen alentamispaineet edelleen korostavat. Vaatimukset julkisten palvelujen ja etuuksien parantamiseksi ovat suuret 1990-luvun säästöjen jäljiltä. Menopaineita lisäävät eräiden julkisten alojen kohonneet palkkavaatimukset. Kohonneiden terveydenhoidon kustannusten vuoksi KELA:n sairausvakuutuskorvaukset ovat nopeassa kasvussa.
Ylivoimaisesti suurin julkisen talouden haaste tulee kuitenkin eläkemenojen paisumisesta, vaikka yksityistä sektoria koskevilla eläkeratkaisuilla ongelmaa osaltaan lievitettiin. Julkisen sektorin osalta vastaavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2003. Eläkemenojen kasvu on jo hieman nopeutunut eläkeväestön määrän kohoamisen takia, mihin vaikuttaa myös varhais- ja osa-aikaeläkkeiden jatkuva kasvu.
Valtionhallinto
Valtion menot kasvavat kuluvana vuonna reaalisesti noin 3 prosenttia. Erityisesti tulonsiirrot kunnille ja sosiaaliturvarahastoille kasvavat palvelujen laajentamisen ja kasvavien sosiaalietuuksien rahoittamiseksi. Lisäksi valtionapuja kunnille kasvattaa tuloverotuksen kevennysten kompensaatio. Talousarvioesityksen mukaan valtion menot kasvavat reaalisesti myös ensi vuonna.
Valtion tulot vähentyvät tänä vuonna hieman. Välillisten verojen tuoton arvioidaan kasvavan melko hitaasti ja tuloveronkevennykset hidastavat verotuottojen kasvua myös v. 2004. Veropaineiden realisoitumisen ja veropohjan hitaan kasvun takia valtion tulojen ei odoteta juurikaan kasvavan ensi vuonna.
Valtion viime vuoden ylijäämä on tänä vuonna lähes häviämässä ja alijäämä kasvaa ennusteen mukaan ensi vuonna ½ prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.
Paikallishallinto
Kuntatalous pysyy tänä ja ensi vuonna edelleen alijäämäisenä. Tänä vuonna kuntien verotulotulokertymä on supistumassa vuoden 2002 poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kuntien menojen kasvu hidastuu tänä vuonna myös tuntuvasti, mutta verotulojen kasvun hiipumisen takia kunnallistalouden rahoitustilanne on vaikea. Kuntien talous pysyy kireänä ensi vuonna, vaikka hallitus lisää valtionosuuksia hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien väliset taloudelliset erot pysyvät suurina ja alijäämät ovat muodostuneet useille kunnille pysyviksi, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä.
Kuntien kova investointitahti on taittumassa rahoitustilanteen heikennyttyä ja kuntien investointien arvioidaan kuluvana vuonna supistuvan, mikä tervehdyttäisi osaltaan kuntien taloutta. Tarve kehittää palvelurakenteita ja tätä kautta parantaa palvelutuotannon kustannustehokkuutta on mittava.
Sosiaaliturvarahastot
Sosiaaliturvaetuuksien ja avustusten kasvuvauhti hidastuu hieman tänä vuonna. Sosiaaliturvamaksukertymä kasvaa pari prosenttiyksikköä hitaammin kuin etuudet. Työnantajien keskimääräiset sotu-maksuprosentit alenivat tänä vuonna hieman, mutta palkansaajien keskimääräiset maksut pysyivät ennallaan. Eläkeläisten ylimääräinen 0,4 prosenttiyksikön sairausvakuutusmaksu poistui. Työttömyysvakuutusrahaston vaje katetaan suhdannepuskurirahastoa purkamalla. Rahastoivan työeläkejärjestelmän ansiosta sosiaaliturvarahastojen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon pysyy suunnilleen edellisvuoden tasolla (3 % BKT:sta). Kansaneläkelaitoksen alijäämä katetaan valtion budjetista ns. takuusuorituksina. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen ohjataan arvonlisäveron tuottoa miljardi euroa vuodessa.
Työeläkemenojen kasvuvauhti on v. 2003 noin 6 %. Menojen kasvuvauhtia jarruttaa TEL-indeksin nousun hidastuminen. Myönteisenä asiana voidaan nähdä työttömyyseläkemenojen kääntyminen laskuun. Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä on hidastanut alaikärajan nostaminen 56 vuodesta 58 vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirrytään edelleen hyvin yleisesti varhaiseläkkeiden kautta. Vuonna 2003 Suomessa täyttää 65 vuotta 53 000 ihmistä, tästä ikäluokasta oli täysiaikaisella eläkkeellä vuoden 2002 lopussa jo 83 %.
Työeläkemenojen kasvuvauhti säilyy v. 2004 noin 6 prosentin paikkeilla ja ylijäämä noin 3 prosenttina suhteessa kokonaistuotantoon. Työeläkemaksuprosentin odotetaan hieman nousevan koska syksyn 2002 eläkesopimukseen kirjatun lauselman mukaan eläkkeiden rahastointia lisätään vuoteen 2013 mennessä.Valtion takuusuoritukset KELA:lle kasvavat ensi vuonna 0,8 mrd. euroon. Työttömyysturvarahaston alijäämä supistuu 0,1 mrd. euroon.