Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2004

6. Valtion
resurssihallintoPDF-versio

Valtion resurssihallinnon keskeiset toiminnot ovat valtiotyönantajan toiminta sekä hallinnon kehittäminen.

6.1 Työnantaja- ja
henkilöstöpolitiikka

Valtioneuvoston 30.8.2001 tekemä periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta antoi kehittämistavoitteet sekä valtion toimintayksiköille että valtion yhteiselle työnantaja- ja henkilöstöpolitiikalle. Periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden pohjalta laadittiin vuosille 2001—2003 toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti useita kehittämishankkeita on käynnistetty. Vuonna 2004 on tarkoitus tehdä kokonaisarviointi periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

Vuosina 2001 ja 2002 aloitettuja valtion palkkakilpailukyvyn parantamistoimenpiteitä jatketaan vuosina 2003 ja 2004. Palkkausjärjestelmien uudistaminen on keskeinen toimenpide kilpailukyvyn parantamisessa. Sopimuksia uusista palkkausjärjestelmistä on tällä hetkellä tehty 28 virastossa. Näiden sopimusten piirissä on 30 600 henkilöä eli runsas neljännes valtion henkilöstöstä. Tavoitteena on, että uudistus on mahdollisimman laajasti toteutettu valtion virastoissa vuoden 2003 loppuun mennessä ja kattavasti sopimuskauden loppuun mennessä. Osa uudistuksesta voidaan tarvittaessa rahoittaa erillisellä talousarviorahoituksella.

Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin.

Työ- ja virkaehto-sopimukset

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2003—2004 on tehty 2.12.2002 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimukset ovat voimassa 1.2.2003—15.2.2005. Asteikkotarkistukset vuosille 2003 ja 2004 koostuvat yleiskorotuksesta ja erityisestä asteikkotarkistuksesta. Sopimukseen sisältyvät 1.3.2003 lukien yleiskorotus 28,39 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,8 %, liittoerä 0,8 % sekä naisten ja matalapalkkaisten suhteellisen osuuden perusteella määräytyvä tasa-arvoerä. Vuonna 2004 palkkoja tarkistetaan 1.3.2004 lukien yleiskorotuksella 26,72 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,7 %, ja liittoerällä 0,5 %.

Tulopoliittisessa sopimuksessa on indeksiehto, jonka toteutumista tarkastellaan marras-joulukuussa 2003. Mahdolliset palkkojen korotukset toteutetaan 1.3.2004 lukien. Toukokuussa 2004 sopijaosapuolet tarkastelevat sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansiokehitystä kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen osalta. Sektori- tai sopimusalakohtaisia ansiokehitystarkasteluja voi tällöin vaatia siirrettäväksi tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan.

Taulukko 25. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2001—2004

  2001 2002 20031) 20041)
         
Henkilöstömäärä 120 500 123 300 123 300 123 300
   Muutos edell. vuodesta % -2,6 2,3 0,0 0,0
Henkilötyövuodet 117 100 119 500 119 500 119 500
Palkkasumma, milj. €2) 3 475 3 670 3 820 3 992
Työvoimakustannukset, milj. €2) 4 412 4 666 4 852 5 073
Keskim. kokonaisansio € /kk2) 2 349 2 447 2 547 2 662
Palkkojen sivukulut % 60,3 60,6 60,4 60,5
Eläkemenot, milj. € 2 531 2 662 2 796 2 935
Naisten osuus % 47,8 48,2 48,6 49,0
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42,4 42,5 42,6 42,7

1) Vuodet 2003 ja 2004 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2004 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia.

2) Vuosien 2003 ja 2004 arvioissa on otettu huomioon sopimusmuutoksista sekä sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset.

Tulopoliittisesta sopimuksesta vuodelle 2003 aiheutuneet palkankorotukset budjetoitiin vuoden 2003 lisätalousarviossa. Vuosien 2003 ja 2004 sopimusmuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset vuodelle 2004 on budjetoitu tässä talousarvioesityksessä. Työ- ja virkaehtosopimusten muutosten perusteella toimintamenomäärärahoja on lisätty yhteensä noin 225 milj. eurolla verrattuna vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon.

Valtion henkilöstömenot

Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan vuodesta 2002 vuoteen 2003 keskimäärin 4,7 prosenttia, josta 2,8 prosenttia johtuu sopimuskorotuksista sekä 1,9 prosenttia sopimusten soveltamisesta ja valtion palkkarakenteen uudistamisesta. Ansioiden nousun vuodesta 2003 vuoteen 2004 arvioidaan olevan 4,5 prosenttia. Noususta 2,4 prosenttia johtuu sopimuskorotuksista sekä 2,1 prosenttia sopimusten soveltamisesta ja valtion palkkarakenteen uudistamisesta.

Taulukossa 26 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2003 ja 2004 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 25 esitetyistä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 26.

Taulukko 26. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina 1)

    2003 2004 Muutos 2003—2004
    htv %
           
23. Valtioneuvosto 264 260 -4 -2
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2) 1 550 1 570 20 1
25. Oikeusministeriön hallinnonala 9 590 9 570 -20 -0
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 17 120 17 250 130 1
27. Puolustusministeriön hallinnonala 18 060 18 110 50 0
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 10 820 10 770 -50 -1
29. Opetusministeriön hallinnonala 29 500 30 360 860 3
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 5 410 5 420 10 0
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 4 160 3 130 -1 030 -25
32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 6 700 6 700 0 0
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 3 550 3 620 70 2
34. Työministeriön hallinnonala 3 930 3 940 10 0
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 2 550 2 560 10 0
  Yhteensä 113 204 113 260 56 0

1) Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu henkilöstöä.

2) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvoidaan vuosina 2003 ja 2004 olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä 920 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä 1 050 htv.

Valtion budjettitalouden piirissä tehtävien henkilötyövuosien määrän arvioidaan pysyvän nettomääräisesti lähes ennallaan vuonna 2004. Merkittävämmin henkilöstömäärä kasvaa yliopistoissa sekä pelastustoimessa sen uudelleen järjestelyn seurauksena. Henkilöstömäärä alenee liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, kun Merenkulkulaitoksesta siirretään osia uusiksi liikelaitoksiksi.

6.2 Hallinnon
kehittäminen

Julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään sekä jatketaan valtion keskushallinnon uudistamista ja sen roolin selkeyttämistä. Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista käyttäen hyväksi keskushallinnon uudistamisen ja henkilöstön poistuman suomat mahdollisuudet. Aluehallinnon toimintaa ja kansanvaltaista ohjaamista tehostetaan. Hallintoa kehitettäessä, aluerajoja muutettaessa ja toimintoja alueellistettaessa turvataan palvelut molemmilla kielillä. Julkisen hallinnon virastojen ja laitosten siirtymistä sähköiseen asiointiin vauhditetaan.

Valtion keskus- ja aluehallinto

Ministeriöiden yhteistyötä lisätään ja vahvistetaan hallituksen linjaavaa ja yhteensovittavaa otetta. Ministeriöitä kehitetään niin, että ne keskittyvät hallituksen ja eduskunnan päätösten valmisteluun, strategiseen johtamiseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Keskushallinnosta alueellistetaan ja delegoidaan tehtäviä olemassa olevaan alue- ja paikallishallintoon. Aluetasolla tapahtuvaa koordinaatiota lisätään. Ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi hallinnon tukipalvelujen hoitoa keskitetään siihen erikoistuneille yksiköille. Tukitehtävien alueellistamiseksi käynnistetään tarvittavia pilotteja. Valtion keskushallinnon uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksikköjä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston 8.11.2001 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Tästä laaditaan pitkäjänteinen ohjelma, joka turvaa nykyisen henkilöstön aseman sekä uuden pätevän henkilöstön saamisen valtion palvelukseen. Ohjelmaa laadittaessa tulisi myös ottaa huomioon valtiontaloudelliset ja muut taloudelliset näkökulmat ja mahdollisuudet.

Toiminta hallinnonaloilla

Vuoden 2004 aikana vakiinnutetaan hallitusohjelman uusi seurantajärjestelmä, hallituksen strategia-asiakirja, sekä hallituksen käynnistämiin politiikkaohjelmiin liittyvät ohjelmajohtamisen toiminnot. Ulkoasiainhallinto jatkaa ministeriössä tehdyn strategiatyön pohjalta hallinnonalan kehittämistä mm. kannustavan palkkausjärjestelmän sisäänajolla, ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän nykyaikaistamisella sekä organisaation hierarkiatasojen vähentämisellä sekä hallinnon virtaviivaistamisella. Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisorganisaatioiden tehtävien, työnjaon, toimintatapojen ja rakenteiden kehittämistarpeet arvioidaan, valmistellaan ehdotukset tukipalvelujen uudelleenorganisoimiseksi, jatketaan käräjäoikeuksia koskevia tuomiopiirijärjestelyjä sekä parannetaan säädösvalmistelun ja lainsäädännön laatua tehostamalla ministeriöiden välisenä yhteistyönä lainvalmistelun suunnittelua ja koordinaatiota. Muiden kuin ydintehtävien ulkoistamiseen tähtäävää puolustusministeriön kumppanuusohjelmaa jatketaan voimavarojen keskittämiseksi puolustusvoimien ydintehtävien hoitamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö aloittaa toimet elintarviketurvallisuuteen ja laatuun liittyvän alueellisen ja paikallisen valvonnan palvelujen kokoamiseksi 40—65 seudulliseen yksikköön muun ympäristöterveydenhuollon kanssa. Vuoden 2004 alusta Merenkulkulaitoksesta siirretään valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaisiksi liikelaitoksiksi varustamotoiminnat ja luotsaus virastona toimivan Merenkulkulaitoksen keskittyessä kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpitoon ja kehittämiseen. Rautatieliikennehallinnon sekä Ilmailulaitoksen viranomaistehtävien organisoinnin kehittämistarpeet selvitetään. Työsuojelupiirien aluejakoa, keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus käynnistetään.

Palvelujen saatavuus ja laatu

Panostamista tietoyhteiskuntakehitykseen jatketaan. Tietoyhteiskunnan palveluita koskevaa lainsäädäntöä kehitetään sekä parannetaan tietoturvaa ja viestinnän yksityisyyden suojaa. Virastot ja laitokset laativat toimeenpanosuunnitelman hallituskaudella avattavista verkkopalveluista. Paikallishallinnon palvelujen saatavuus ja laatu turvataan tehostamalla yhteispalvelujen toteuttamista sekä lisäämällä viestintä- ja tietotekniikan roolia. Erityisesti tietoverkkoperusteisten hyvinvointipalvelujen tuottamista ja tarjontaa edistetään järjestämällä yleisiä verkkopalvelujen asiointipaikkoja. Toimenpiteitä hallinnon verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisäämiseksi vauhditetaan hallituksen tietoyhteiskuntaa koskevan politiikkaohjelman mukaisesti.

Valtionosuusjärjestelmää kehitetään tavoitteena edistää palvelurakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uusimista sekä kuntien välistä yhteistyötä. TE-keskusten hallinnointia kehitetään tavoitteena niiden vaikuttavuuden parantaminen alueellisessa elinkeinotoiminnassa.

Kilpailukyky ja tuottavuus

Hallinnon ja julkisten palvelujen ohjaukseen, rahoitukseen, rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyviä tuottavuuden kehittämismahdollisuuksia selvitetään valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen yhteistyönä. Tavoitteena on valmistella kullekin hallinnonalalle kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisen ohjelma. Ohjelmat laaditaan siten, että niiden ehdotukset voidaan ottaa huomioon vuosien 2005—2007 talousarvioehdotusten laadinnassa.