Talousarvioesitys 2004

2. Vuosien 2003—2004 talousnäkymät

Suomen talouskehitys on jäänyt vaimeaksi myös kuluvana vuonna. Tuotannon kasvua on pitänyt yllä lähinnä yksityinen kulutus, kun taas vienti ja investoinnit ovat kehittyneet heikosti. Kulutus pysyy myös ensi vuonna kasvun keskeisenä perustana, minkä lisäksi myös nettoviennin odotetaan tuolloin tukevan kasvua. Tuleva kehitys Suomessa riippuu olennaisesti siitä, millaiseksi kansainvälinen talouskehitys muotoutuu. Talousarvioesityksen taustalla oleva ennuste perustuu näkemykselle, että talouskasvu vähitellen vahvistuu Yhdysvalloissa ja vetää mukanaan myös EU-alueen nousuun.

2.1 Kansainvälinen talous

Maailman talouskasvu oli vuoden alkupuoliskolla vaisua. Vuoden alussa kansainvälistä talouskehitystä varjosti Yhdysvaltain ja Irakin välinen konflikti. Varsinainen sota jäi lyhyeksi, mutta hallinnon vakiinnuttaminen Irakissa ja Yhdysvaltain joukkojen läsnäolo voi kestää pitkään. Sars-epidemian talousvaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi. Silti mm. lentoliikenne ja turismi kokivat suuria tappioita.

Yhdysvalloissa korot ovat poikkeuksellisen matalat ja finanssipolitiikka voimakkaasti elvyttävää. Talouden aktiviteetti ei ole siellä kovin paljoa vahvistunut, mutta talouden ongelmat, vaihtotaseen alijäämä ja julkinen velkaantuminen kasvavat. Tämä kehityssuunta ylläpitää epävarmuutta ja lisää kansainvälisen talouden haavoittuvuutta. Yksityisen kulutuksen kasvu, joka on tukenut tuotantoa, voi sekin hiipua, kun pitkien korkojen nousu hillitsee kiinnelainojen uusimista, jolla on osaltaan rahoitettu yksityistä kulutusta ja työttömyyden uhka voi lisätä kuluttajien varovaisuutta. Myös öljyn korkea hinta hillitsee kulutusta.

Uhkatekijöistä huolimatta maailmantalouden ennakoidaan piristyvän, mutta vain verkkaan. Yhdysvalloissa kasvuvauhdin ennustetaan ensi vuonna jäävän alle potentiaalin, eikä se siten yllä likikään tasolle, joka saavutettiin viime vuosikymmenen jälkipuolella. Parhaiten etenee Aasia, jossa etenkin Kiina ja Intia jatkavat ripeätä kasvuvauhtia. Japani hyötyy ympäristön talouskasvusta, mutta kestävään talouden kasvuun päästäneen vasta, kun talouden rakenteellisten ongelmien korjaaminen on saatu vakuuttavalla tavalla käyntiin. Etelä-Amerikan maiden tilanne paranee, ja Venäjä hyötyy korkeasta öljyn hinnasta. Myös Euroopassa suhdanteen suvantovaiheesta päästään eroon, mutta kasvuvauhti jäänee alle pitemmän ajan keskiarvon. Unionin laajeneminen lisännee taloudellista aktiviteettia.

Maailmankauppa kasvoi viime vuonna 2½ %. Tänä vuonna sen kasvu yltänee 4 prosenttiin ja ensi vuonna yli 5 prosenttiin. Maailmantalouden tuotanto kasvanee vajaat 3 ja 3½ % vuosina 2003 ja 2004.

Euroalueen talouskehitys

Toiveet euroalueen talouskasvun vauhdittumisesta tämän vuoden alkupuolella eivät ole toteutuneet, ja suhdanteiden piristyminen näyttää siirtyvän ainakin vuoden lopulle. Euron vahvistuminen on heikentänyt alueen ulkoista kilpailukykyä. Vaikeuksissa ovat olleet etenkin suuret jäsenmaat, joissa kasvu on jäänyt vaatimattomaksi ja työttömyys on alkanut kohota. Niiden on myös vaikeaa sopeutua vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoihin, sillä ne ovat joko ylittäneet tai vaarassa ylittää sopimuksen kriittisen 3 prosentin julkisen talouden alijäämärajan.

Euron vahvistuminen ja tuontihintojen lasku ovat lisänneet alueen ostovoimaa, mutta talousnäkymien epävarmuus ja työttömyyden uhka ovat rajoittaneet yksityisen kulutuksen kasvua. Euroalueen tuotanto tuskin kasvaa tänä vuonna puolta prosenttia enempää.

Kansainvälisen taloustilanteen asteittainen koheneminen heijastuu myös euroalueelle nopeampana kysynnän kasvuna. Mitään kovin mittavaa kasvun nopeutumista ei kuitenkaan ole vielä ensi vuonna näköpiirissä, koska euroalue ei kovin helposti näytä kykenevän saamaan aikaan kasvua omin voimin. Talous on vain osittain kyennyt hyödyntämään sen kasvupotentiaalin, minkä yhdentyminen voisi aikaansaada. Tuotannon odotetaan kasvavan ensi vuonna euroalueella keskimäärin noin 1½ %.

2.2 Suomen kansan-
talouden kehitys

Ulkomainen vientikysyntä vauhditti viime vuonna kokonaistuotannon kasvua merkittävästi. Kotimaisen kysynnän vaikutus talouden kehitykseen sen sijaan laimeni, sillä julkista kulutusta lukuun ottamatta lopputuotekysynnän kasvu hidastui ja investoinnit jopa supistuivat, ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotimainen kysyntä jatkui vaimeana, ja kun kansainvälisestä taloudestakaan ei tullut enää vetoapua, kokonaistuotanto supistui edellisestä neljänneksestä runsaan prosentin. Tiedot toiselta vuosineljännekseltä ennakoivat kuitenkin parempaa kulutuskysyntää, mutta vientikysyntä on ollut edelleen heikkoa, vaikka kansainvälinen tilanne on selkiintynyt talven jälkeen.

Kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna runsaan prosentin, jonka saavuttaminen edellyttää kuitenkin kasvun selvää nopeutumista vuoden loppupuoliskolla; yritysten vientinäkymien tulisi parantua merkittävästi sen ohella, että yksityiset kulutusmenot lisääntyvät reipasta vauhtia. Kansainvälisen kysynnän ennakoitu kohentuminen lisää myös yritysten investointitarpeita ja mikäli vientikysyntä edelleen vahvistuu, kokonaistuotannon kasvun arvioidaan saavuttavan ensi vuonna 2,4 %.

Työllisyys

Työvoiman kysyntä on kuluvana vuonna hieman pienempi kuin v. 2002, mutta kääntyy nousuun ensi vuonna. Työpaikat vähenevät alkutuotannossa sekä teollisuudessa ja lisääntyvät palveluissa. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä (15—64 -vuotiaat) alenee tänä vuonna 67,5 prosenttiin ja nousee 67,6 prosenttiin v. 2004. Työvoiman tarjonnan kasvu on hidasta. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9,3 % ja alenee ensi vuonna 9,1 prosenttiin. Työttömyys on pääosin rakenteellista ja alueelliset työttömyyserot ovat huomattavat.

Inflaatio

Joulukuussa 2002 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli kuluvan vuoden maaliskuun alusta 2,9 %; maaliskuun 2004 alusta niiden kustannusvaikutus on 2,2 %. Kun palkkaliukumien arvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla, palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 3,9 % ja v. 2004 keskimäärin 3,4 %. Sopimuskausi päättyy 15.2.2005.

Inflaatiovauhti on alkuvuodesta pysytellyt euroalueen keskimääräistä tasoa hitaampana. Kotimaisista tekijöistä palkkakustannukset kohoavat viimevuotista enemmän, asuntohintojen nousu sen sijaan hidastuu. Keväällä jyrkästi alentuneet raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kääntyivät kesän kuluessa uudelleen nousuun, mutta vahvistuneen euron vuoksi kansainvälisestä kehityksestä johtuvat hintapaineet näyttävät jäävän vähäisiksi. Kuluttajahintaindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 1,2 %. Lähinnä alkoholijuomien hintojen alentamisen vuoksi inflaatio hidastunee v. 2004 arviolta 0,7 prosenttiin.

Vaihtotase

Kansainvälisen talouden epävakaus ja vahva euro heikensivät vientikysyntää alkuvuonna. Vaikka kysyntä vuoden loppua kohden hieman kohenee, viennin määrän kasvu hidastuu tänä vuonna 1½ prosenttiin. Vientihintojen alenemisen takia viennin arvo supistuu 1½ %. Ensi vuonna viennin määrän kasvun odotetaan vilkastuvan viiteen prosenttiin samalla kun hintojen laskun hidastuminen nostaa myös viennin arvon kasvuun.

Tuonnin määrä lisääntyy tänä vuonna vajaa 2 %. Kohonneen öljyn hinnan vuoksi tuontihintataso heikkenee vain hieman ja tuonnin arvo nousee runsaan prosentin. Kotimaisen tuotannon vilkastumisen seurauksena tuonnin määrän kasvu nopeutuu ensi vuonna neljään prosenttiin. Vaihtotaseen ylijäämä pienenee tänä vuonna hieman, mutta alkaa ensi vuonna jälleen suurentua.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys vuosina 2000—2004

Yksityinen kulutus

Yksityisten kulutusmenojen kasvu hidastui viime vuonna 1½ prosenttiin. Kulutus ylitti kuitenkin kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun, mikä alensi säästämisastetta. Palveluihin käytetyt menot lisääntyivät vain vähän, kun taas kestokulutustavaroiden, mm. autojen, kysyntä lisääntyi vuoden loppua kohti merkittävästi.

Kuluttajien luottamus oman taloutensa myönteiseen kehitykseen on edellisvuoden tasolla, vaikka näkemykset koko taloudesta ovat hieman vuodentakaista heikommat. Kuluvan vuoden aikana tehdyt veropäätökset ovat vaikuttaneet positiivisesti erityisesti autonostopäätöksiin, ja kestokulutuksen arvioidaan lisääntyvän liki kaksinumeroisesti tänä vuonna. Muu kulutus saa vetoapua ostovoiman kasvusta, jota lisäävät ansiotulojen edellisvuotta nopeampi nousu ja niiden verotuksen keventyminen sekä inflaation hidastuminen.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun verran, 2½ %.

Viime vuosina poikkeuksellisen matalaksi laskeneen säästämisasteen johdosta kulutuksen kasvu jäänee ensi vuonna reaalitulojen kasvua vaimeammaksi, 2¾ prosenttin.

Investoinnit

Investoinnit supistuvat kuluvana vuonna 3 %, kun erityisesti kone- ja laiteinvestoinnit sekä tuotannolliset talonrakennusinvestoinnit jäävät vähäisiksi. Asuinrakennusinvestoinnit sitä vastoin lisääntyvät matalan korkotason vahvistaman asuntokysynnän ansiosta, ja maa- ja vesirakennusinvestointien kasvua ylläpitävät suuret tie- ja ratahankkeet. Vuonna 2004 investoinnit pysyvät ainakin tämänvuotisen suuruisina, sillä asuinrakennus- sekä maa- ja vesirakennusinvestointien kasvu jatkuu, kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat enää vähän ja myös tuotannollisten talonrakennusinvestointien aallonpohja alkaa olla sivuutettu.

2.3 Julkisen talouden
näkymät

Talouden pitkittynyt hitaan kasvun jakso on vuoden 2000 jälkeen heikentänyt julkisen sektorin tulopohjan kehitystä. Kun verotusta on lisäksi kevennetty ja etuuksia ja julkisia velvoitteita sekä samalla julkisia menoja on kasvatettu, niin julkisen sektorin rahoitusylijäämät ovat pienentyneet. Heikentymisen odotetaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna.

Kansantalouden tilinpidon mukaan valtionhallinnon ylijäämä kokonaistuotantoon suhteutettuna on sulamassa pois v. 2003 ja ensi vuonna alijäämän ennakoidaan kohoavan lähes miljardiin euroon. Paikallishallinnon eli kuntien ja kuntayhtymien talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2001 lähtien ja tilanne pysyy ennallaan tänä ja ensi vuonna. Työeläkerahastot pitävät koko julkisen talouden silti selvästi ylijäämäisenä myös vuoden 2004 jälkeen.

Julkisen sektorin ylijäämä suhteessa kansantuotteeseen on tänä vuonna EU-komission ennusteen mukaan yhä suurempi kuin muissa EU-maissa, mutta sekä valtio että kunnat näyttävät olevan lähivuosina pakotettuja kasvattamaan velkaansa. Tämä kuvastaa taloustilanteen vaikeutumista ja heikentää julkisen talouden pidemmän aikavälin kestävyyttä.

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

¹⁾ Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja

Julkisyhteisöjen ylijäämä supistuu ja jää ensi vuonna 1½ prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Valtio ja paikallishallinto ovat kumpikin alijäämäisiä, ja ylijäämä on kokonaan työeläkerahastojen varassa. Verotulot eivät juurikaan kasva, kun yhteisöveron tuotto on normalisoitumassa huippuvuosien jälkeen, minkä lisäksi viime vuoden verotuottoja poikkeuksellisesti lisänneet ajoitustekijät jäävät pois. Henkilöverotuksen puolella veropohja jatkaa maltillista kasvua. Veroasteen kokonaisuudessaan arvioidaan alentuvan tänä ja ensi vuonna yhteensä lähes 2 prosenttiyksiköllä. Julkisten menojen kasvu hidastuu, mutta menot suhteessa kansantuotteeseen ylittävät 50 %. Finanssipolitiikka jatkuu verotuksen kevenemisen ja menojen kasvun johdosta kumpanakin vuonna elvyttävänä.

Julkisen talouden suurimmat haasteet ovat menopolitiikassa, mitä verotuksen alentamispaineet edelleen korostavat. Vaatimukset julkisten palvelujen ja etuuksien parantamiseksi ovat suuret 1990-luvun säästöjen jäljiltä. Menopaineita lisäävät eräiden julkisten alojen kohonneet palkkavaatimukset. Kohonneiden terveydenhoidon kustannusten vuoksi KELA:n sairausvakuutuskorvaukset ovat nopeassa kasvussa.

Ylivoimaisesti suurin julkisen talouden haaste tulee kuitenkin eläkemenojen paisumisesta, vaikka yksityistä sektoria koskevilla eläkeratkaisuilla ongelmaa osaltaan lievitettiin. Julkisen sektorin osalta vastaavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2003. Eläkemenojen kasvu on jo hieman nopeutunut eläkeväestön määrän kohoamisen takia, mihin vaikuttaa myös varhais- ja osa-aikaeläkkeiden jatkuva kasvu.

Valtionhallinto

Valtion menot kasvavat kuluvana vuonna reaalisesti noin 3 prosenttia. Erityisesti tulonsiirrot kunnille ja sosiaaliturvarahastoille kasvavat palvelujen laajentamisen ja kasvavien sosiaalietuuksien rahoittamiseksi. Lisäksi valtionapuja kunnille kasvattaa tuloverotuksen kevennysten kompensaatio. Talousarvioesityksen mukaan valtion menot kasvavat reaalisesti myös ensi vuonna.

Valtion tulot vähentyvät tänä vuonna hieman. Välillisten verojen tuoton arvioidaan kasvavan melko hitaasti ja tuloveronkevennykset hidastavat verotuottojen kasvua myös v. 2004. Veropaineiden realisoitumisen ja veropohjan hitaan kasvun takia valtion tulojen ei odoteta juurikaan kasvavan ensi vuonna.

Valtion viime vuoden ylijäämä on tänä vuonna lähes häviämässä ja alijäämä kasvaa ennusteen mukaan ensi vuonna ½ prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.

Paikallishallinto

Kuntatalous pysyy tänä ja ensi vuonna edelleen alijäämäisenä. Tänä vuonna kuntien verotulotulokertymä on supistumassa vuoden 2002 poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kuntien menojen kasvu hidastuu tänä vuonna myös tuntuvasti, mutta verotulojen kasvun hiipumisen takia kunnallistalouden rahoitustilanne on vaikea. Kuntien talous pysyy kireänä ensi vuonna, vaikka hallitus lisää valtionosuuksia hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien väliset taloudelliset erot pysyvät suurina ja alijäämät ovat muodostuneet useille kunnille pysyviksi, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä.

Kuntien kova investointitahti on taittumassa rahoitustilanteen heikennyttyä ja kuntien investointien arvioidaan kuluvana vuonna supistuvan, mikä tervehdyttäisi osaltaan kuntien taloutta. Tarve kehittää palvelurakenteita ja tätä kautta parantaa palvelutuotannon kustannustehokkuutta on mittava.

Sosiaaliturvarahastot

Sosiaaliturvaetuuksien ja avustusten kasvuvauhti hidastuu hieman tänä vuonna. Sosiaaliturvamaksukertymä kasvaa pari prosenttiyksikköä hitaammin kuin etuudet. Työnantajien keskimääräiset sotu-maksuprosentit alenivat tänä vuonna hieman, mutta palkansaajien keskimääräiset maksut pysyivät ennallaan. Eläkeläisten ylimääräinen 0,4 prosenttiyksikön sairausvakuutusmaksu poistui. Työttömyysvakuutusrahaston vaje katetaan suhdannepuskurirahastoa purkamalla. Rahastoivan työeläkejärjestelmän ansiosta sosiaaliturvarahastojen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon pysyy suunnilleen edellisvuoden tasolla (3 % BKT:sta). Kansaneläkelaitoksen alijäämä katetaan valtion budjetista ns. takuusuorituksina. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen ohjataan arvonlisäveron tuottoa miljardi euroa vuodessa.

Työeläkemenojen kasvuvauhti on v. 2003 noin 6 %. Menojen kasvuvauhtia jarruttaa TEL-indeksin nousun hidastuminen. Myönteisenä asiana voidaan nähdä työttömyyseläkemenojen kääntyminen laskuun. Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä on hidastanut alaikärajan nostaminen 56 vuodesta 58 vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirrytään edelleen hyvin yleisesti varhaiseläkkeiden kautta. Vuonna 2003 Suomessa täyttää 65 vuotta 53 000 ihmistä, tästä ikäluokasta oli täysiaikaisella eläkkeellä vuoden 2002 lopussa jo 83 %.

Työeläkemenojen kasvuvauhti säilyy v. 2004 noin 6 prosentin paikkeilla ja ylijäämä noin 3 prosenttina suhteessa kokonaistuotantoon. Työeläkemaksuprosentin odotetaan hieman nousevan koska syksyn 2002 eläkesopimukseen kirjatun lauselman mukaan eläkkeiden rahastointia lisätään vuoteen 2013 mennessä.Valtion takuusuoritukset KELA:lle kasvavat ensi vuonna 0,8 mrd. euroon. Työttömyysturvarahaston alijäämä supistuu 0,1 mrd. euroon.