Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2004

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 37,2 mrd. euroa, jossa on lisäystä vajaat 4 prosenttia vuoden 2003 talousarvion määrärahoihin verrattuna. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan alenevan 17 prosentilla ja hallinnonalojen menojen kasvu on noin 6 prosenttia. Hallinnonalojen menojen reaalikasvuksi arvioidaan runsaat 4 prosenttia.

Hallinnonalojen menot kasvavat 2 001 milj. euroa vuoden 2003 varsinaisesta talousarviosta. Tästä noin 1 000 milj. euroa johtuu voimassaolevan lainsäädännön ja edellisellä vaalikaudella tehtyjen päätösten vaatimista määrärahalisäyksistä, jotka oli huomioitu jo helmikuussa annetuissa alustavissa kehyksissä. Noin 530 milj. euroa on aktiivisia hallitusohjelman yhteydessä ja kehyspäätöksessä sovittuja menojen lisäyksiä ja 500 milj. euroa johtuu ansiotuloverotukseen tehtyjen ja ehdotettujen kevennysten aiheuttamasta tulonmenetysten kompensaatiosta kunnille ja Kansaneläkelaitokselle.

Taulukko 11. Määrärahat pääluokittain vuosina 2002—20041)

    2002
tilinpäätös
milj. €
2003
varsinainen
talousarvio
milj. €
2004
esitys
milj. €
2003—2004
muutos
milj. € %







21.
Eduskunta
84
118
101
- 17
- 14
22.
Tasavallan Presidentti
6
7
8
1
14
23.
Valtioneuvosto
37
41
48
7
17
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
698
725
765
41
6
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
570
632
669
37
6
26.
Sisäasiainministeriön hallinnonala
1 302
1 385
1 440
55
4
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
1 712
1 952
2 066
114
6
28.
Valtiovarainministeriön
hallinnonala
5 455
5 048
5 379
331
7
29.
Opetusministeriön hallinnonala
5 437
5 878
6 054
175
3
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 448
2 589
2 686
96
4
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
1 397
1 647
1 750
103
6
32.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
1 027
983
962
- 21
- 2
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonala
8 098
8 517
9 412
895
11
34.
Työministeriön hallinnonala
1 984
2 163
2 315
152
7
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
622
643
675
32
5
36.
Valtionvelan korot
3 624
3 427
2 832
- 595
- 17
37.
Valtionvelan vähentäminen
1 010





Yhteensä
35 511
35 755
37 161
1 406
4

1) Taulukossa määrärahat on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1 Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvan vaikutuksen ohella epävarmuus talouskasvun voimakkuudesta sekä verokilpailupaineista korostavat pitkäjänteisen ja johdonmukaisen finanssipolitiikan merkitystä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetun valtiontalouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen vaativat pidättyvyyttä menopolitiikassa. Tämän tukemiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus koko hallituskaudeksi. Toukokuussa eduskunnalle selontekona annettu valtiontalouden kehyspäätös asettaa enimmäisrajan pääosalle, noin kolmelle neljännekselle, valtion talousarvion menoista tulevien neljän vuoden aikana. Kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden tai rahoitusautomatiikan mukaan muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki ja siirtomenot kansaneläkelaitokselle. Kehyksen ulkopuolisten menojen perustemuutosten vaikutus kuitenkin lasketaan mukaan sitovaan menokehykseen. Lisäksi ulkopuolelle jäävät korkomenot ja finanssisijoitukset sekä eräät muut menot, joita ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa sitovan enimmäiskaton alle.

Kehyspäätöksessä vuoden 2004 kehysmäärärahojen suuruudeksi päätettiin 28 049 milj. euroa. Lisätalousarvioita ja muita välttämättömiä menotarpeita varten jätettiin jakamattomaksi varaukseksi 120 milj. euroa. Talousarvion valmisteluohjeessa pyydettiin valmistelemaan talousarvioehdotukset siten, että lisätalousarvioesitysten menovaikutuksia varten jätetään kehyksen puitteissa riittävä liikkumatila.

Talousarvioesityksen täsmentyessä kehysmäärärahojen tasoon on tehty kehyspäätöksessä sovitulla tavalla joitakin teknisiä budjetin rakenteen ja hintavaikutusarviointien muutoksiin liittyviä korjauksia, jotka nostavat kehyksen suuruutta 57,5 milj. eurolla. Suurin tekninen muutos on tulo- ja varallisuusverotuksen toimittamiseen liittyvien korkotulojen ja korkomenojen muuttaminen aiemmasta nettobudjetoinnista bruttomääräisesti budjetoiduiksi, mikä lisää talousarvion menoja 50 milj. euroa. Korjattu menokehys vuodelle 2004 on 28 106 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Nyt annettavan talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 27 771 milj. euroa, mikä jää 335 milj. euroa kehysmäärärahatason alapuolelle. Hallituksen talousarvioesitys on valmisteltu keväisen kehyspäätöksen mukaisesti mutta joidenkin menoarvioiden tarkentuminen osittain kertaluonteisista tekijöistä johtuen kasvattaa jakamatonta varausta. Näistä tekijöistä suurimpia ovat Suomen maksuosuuden EU:lle jääminen 85 milj. euroa ja kuntien verotulotasausten jääminen 29 milj. euroa aiemmin arvioitua pienemmiksi. Lisäksi yleissivistävän, varsinkin lukio-opetuksen oppilasmääräarviot alentuivat, jonka seurauksena määrärahatarve aleni 23 milj. euroa. Myös kuntaliitosten arvioitu määrä pieneni, joka alensi määrärahatarvetta 6 milj. euroa. Tekesin avustusten maksatusten lykkääntyminen vähensi määrärahatarvetta 15 milj. euroa, ratahallinnon radioverkon kustannusarvion alentuminen 10 milj. euroa ja eräiden tiehankkeiden maksatusten lykkääntyminen 16 milj. euroa. Yrittäjäeläkkeiden määrärahatarve aleni 11 milj. euroa.

Jakamattomasta varauksesta on tarkoitus hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti rahoittaa vuoden 2004 mahdolliset lisätalousarviotarpeet. Lisäksi jakamattomasta varauksesta on tulevaisuudessa tarkoitus rahoittaa kehyspäätöksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön tarpeisiin varattu 14 milj. euron määräraha.Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana kehyksen piiriin kuuluvien momenttien lisätalousarviomenot ovat vuosittain olleet keskimäärin yli kolminkertaiset alunperin jätettyyn 120 milj. euron jakamattomaan varaukseen verrattuna. Nyt syntynyt jakamaton varaus saattaa siis edelleen olla liian pieni. Jakamaton varaus on tarkoitettu koko vaalikauden välttämättömiin lisätarpeisiin. Jakamattoman varauksen kohonnut taso ei ole pysyvällä pohjalla, vaan huomattava osa sen taustalla olevista tekijöitä poistuu vuoden 2004 jälkeen. Lisäksi mikäli varausta käytettäisiin pysyvän menotason noston rahoittamiseen, tämä lisäisi riskiä, että tulevina vuosina välttämättömät lisätalousarvion määrärahatarpeet jouduttaisiin rahoittamaan muita kehysmenoja leikkaamalla.

Taulukko 12: Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat
vuoden 2004 talousarvioesityksessä, milj. euroa

  2004
esitys
   
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja siirrot Kansaneläke-
laitokselle
4 054
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 472
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 176
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta vastaavat menot 783
Korkomenot 2 832
Finanssisijoitukset 73
Yhteensä 9 390

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määräksi ehdotetaan 9 390 milj. euroa. Kehyksen ulkopuolelle jäävien määrärahojen arvio on alentunut nettomääräisesti 99 milj. eurolla kehyspäätöksestä. Korkomenojen arvio on alentunut keväisestä korkotason laskun ja supistuneen valtion nettorahoitustarpeen johdosta. Toisaalta taas ehdotetun ansiotuloverojen kevennyksen painottuminen pieni- ja keskituloisiin lisää kuntien verotulomenetyksiä ja siten valtion kompensointitarvetta. Samasta syystä myös siirrot Kansaneläkelaitokselle ovat kasvaneet keväisistä arvioista.

5.2 Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, joita johtavat ja koordinoivat ohjelmista vastaavat ministerit: tietoyhteiskuntaohjelma (pääministeri), työllisyysohjelma (työministeri), yrittäjyyden politiikkaohjelma (kauppa- ja teollisuusministeri) ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (oikeusministeri). Ohjelmien suunnittelua ja toteutuksen seurantaa varten on perustettu ministeriryhmät. Politiikkaohjelmien toteuttamiseksi hallinnollista toimivallanjakoa ei muuteta. Hallinnolliset päätökset politiikkaohjelmiin kuuluvissa asioissa tehdään valtioneuvostossa normaalissa järjestyksessä ja olemassa oleviin organisaatioihin tukeutuen.

Politiikkaohjelmia johtavia ministereitä avustavat vastuuministeriöihin sijoitetut ohjelmajohtajat. Eri ohjelmiin liittyviin ministeriöihin voidaan nimetä ohjelmien valmistelusta ja seurannasta vastaavat henkilöt. Vastuuministerit ja ohjelmajohtajat voivat organisoida politiikkaohjelmien toteutuksen tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla sekä päättää ohjelmien yksityiskohtien valmistelun, toteutuksen ja seurannan järjestämisestä ja niihin liittyvistä vastuista. Ohjelmien osa-alueiden toteuttamista varten voidaan tarpeen mukaan muodostaa projektiryhmiä.

Tietoyhteiskuntaohjelma

Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyritään myös säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Samalla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla, jotta voidaan varmistua muun muassa siitä, että toteutettavat toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa.

Tietoyhteiskuntaohjelma koostuu kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat:

  • tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta
  • kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen
  • koulutus, tutkimus ja tuotekehitys
  • sähköinen asiointi julkishallinnossa
  • sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tietoyhteiskunnan keinoin
  • sähköinen liiketoiminta, digitaaliset palvelut ja sisällöt
  • valtion oma tietohallinto
  • lainsäädännölliset toimenpiteet.

Merkittävä painopistealue koko ohjelman toteutuksen kannalta on yhteistyö eri toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla edistetään puolestaan kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin.

Ohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain sekä kansallisten että EU:n tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavien muuttujien pohjalta ja ohjelmaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia tämän seurannan pohjalta.

Tietoyhteiskuntaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 25.01.22, 26.98.43, 28.03.21, 28.52.21, 28.80.20, 29.10.21, 29.20.30, 29.40.30, 29.69.22, 29.69.25, 29.88.22, 29.88.50, 29.90.30, 29.90.32, 30.13.44, 30.14.61, 30.14.62, 30.21.21, 30.32.21, 30.42.21, 30.61.21, 31.01.22, 31.60.63, 31.72.42, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 33.01.63, 33.32.36, 33.92.50 ja 34.06.29. Lisäksi useiden virastojen lähinnä toimintamenomomenteille ehdotettuja määrärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtion tietohallinnon kehittämiseen.

Työllisyysohjelma

Työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Ohjelman keskeisinä hankkeina ovat julkisen työvoimapalvelun uudistaminen, työmarkkinatuen aktivointi, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä työurien pidentäminen. Ohjelman päätavoitteita ovat:

  • rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy
  • osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen
  • työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen ja työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen.

Työllisyysohjelman keskeinen osa on rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi vuosina 2004—2006 toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus. Työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien palvelut eriytetään niin, että vaikeimmin työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Palvelukeskus on alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa elämänhallinnasta ja työnhaun tuesta monipuolisiin aktivoiviin toimenpiteisiin tukea työttömille, joiden auttamiseen työmarkkinoille nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tavoitteena on, että palvelukeskuksia olisi vuonna 2006 arviolta 40.

Työvoimapalvelujen rakenteellisten uudistamishankkeiden avulla kehitetään työmarkkinatukea aktivoivammaksi. Työmarkkinatuen ylläpitokorvauksista kehitetään aktivointilisä, jolla parannetaan työnhakijoiden omaa aktiivisuutta ja osallistumismahdollisuuksia työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on myös valmistella malli, jossa työmarkkinatuen saajan tulee tuen ehtona tietyn työttömyysajan jälkeen osallistua aktiivitoimenpiteisiin. Samalla selvitetään kuntien ja valtion välisiä rahoitusmalleja, joilla voidaan kannustaa kuntia tehokkaaseen työttömyyden hoitoon.

Koulutus- ja työvoimapoliittisina toimenpiteinä pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilöllinen aktivointiohjelma ja mahdollistetaan pitkäkestoiset palveluprosessit sekä nuorille koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteet kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Oppisopimuskoulutusta ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintaa lisätään ja ammatillisen koulutuksen ennakointia parannetaan. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä jatketaan ja laajennetaan koko maahan.

Työvoiman tulevaan niukkuuteen varautumista varten työvoiman työuria on pidennettävä. Nuorten koulutus- ja työharjoittelumahdollisuuksia kehitetään sekä nopeutetaan ja aikaistetaan nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Ikääntyvän työvoiman työurien pidentämistä tuetaan eri keinoin. Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitetään mahdollisuudet muuttaa suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuta sekä yritysten TEL-maksuperusteita nykyistä enemmän työssä pysymistä kannustaviksi. Työn tuottavuutta ja työssä jaksamista edistetään aikuisväestön ammattitaitoa kohottamalla ja työelämäohjelmien toimenpiteillä.

Työllisyysohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 26.98.61, 26.98.62, 29.01.62, 29.60.31, 29.69.31, 29.69.34, 29.99.51, 32.30.45, 32.30.62, 33.01.62, 33.01.63, 33.17.53, 33.17.54, 33.32.30, 34.01.23, 34.01.63, 34.05.61, 34.05.62, 34.06.21, 34.06.29, 34.06.31, 34.06.50 ja 34.06.52.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma

Osana talous- ja elinkeinopolitiikkaa hallitus toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys. Ohjelman tuloksena yritysten ja yrittäjien merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden luojina suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa edelleen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää olemassa olevan yrityskannan jatkuvaa kehittymistä, yrityskannan uusiutumista, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yrittäjyyttä suosivia kilpailuolosuhteita.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma on väline, jolla hallitus varmistaa, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti, että toteutettavat toimenpiteet ovat mahdollisimman yhdensuuntaisia, että ne eivät ole toisilleen päällekkäisiä ja että eri hallinnonalojen yhteistyöstä saatavissa olevat edut käytetään täysimääräisesti hyödyksi. Voimavarojen tehokas käyttö varmistetaan panostamalla hallinnonalojen välisen yhteistyökyvyn lisäämiseen ja alueilla olevan asiantuntemuksen hyväksikäyttöön.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä osa-alueesta. Ne ovat:

  • yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta
  • yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen
  • yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut
  • alueiden yrittäjyys
  • yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmalla lisätään kansalaisten valmiuksia ryhtyä halutessaan yrittäjiksi yrittäjyyskasvatuksen keinoin. Lisäksi ohjelman avulla tavoitellaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten määrän kasvua ja niiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista. Verotuksen rakennetta kehitetään työllisyyttä tukevalla ja yrittäjyyttä edistävällä tavalla ottaen huomioon verotuksen vaikutukset Suomen kykyyn kilpailla yritysten ja niiden avaintoimintojen sijaintipaikkana. Elinkeinopolitiikkaa suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon, että yrittäjyyden olosuhteet ja edellytykset vaihtelevat voimakkaasti maan eri alueilla. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus pyrkii edelleen parantamaan myös alueiden kykyä hyödyntää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Myös yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä kehitetään tavoitteena yritystoiminnan edellytysten parantaminen, mukaan lukien hallinnollisten menettelyiden yksinkertaistaminen.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Ohjelman puitteissa käydään vuosittain valtion ja yrittäjäjärjestöjen välillä neuvottelu, jossa seurataan yrittäjyyden edellytysten kehittymistä sekä kartoitetaan, mihin uusiin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin ohjelman eri osa-alueilla olisi ehkä tarpeen ryhtyä. Työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus osallistua seurantaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö myös asettaa eri sidosryhmien edustajista koostuvan Yritysneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää laajaa sitoutumista ohjelman tavoitteisiin.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 26.98.43, 26.98.61, 26.98.62, 28.18.21, 29.01.62, 29.10.21, 29.20.25, 29.20.30, 29.40.25, 29.60.25, 29.60.30, 29.60.31, 29.69.22, 29.69.25, 30.14.61, 30.14.62, 30.14.63, 32.10.22, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.42, 32.30.43, 32.30.44, 32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 32.50.21, 32.50.40, 32.50.41, 32.70.89 (v. 2002 II lisätalousarvio), 34.05.61, 34.05.62 ja 34.06.29.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoituksena on vahvistaa demokratiaa tuomalla esille edustuksellista demokratiaa, kansalaisten ja hallinnon välistä suhdetta sekä kansalaisten omaehtoista toimintaa koskevia kehittämistarpeita.

Suomalainen edustuksellinen demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat perusrakenteiltaan vahvoja. Tarve vahvistaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on kuitenkin noussut esiin viime vuosina muun muassa sen vuoksi, että kansalaisten äänestysaktiivisuus on tasaisesti laskenut niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleissa ja kiinnostus puoluepoliittiseen toimintaan on vähentynyt. Voimakas globalisaatiokehitys ja erityisesti Euroopan unionin jäsenyys ovat myös tuoneet uusia haasteita. Lisäksi kunnallisessa itsehallinnossa laajentunut kuntien yhteistoiminta ja tehtävien hoidon markkinaehtoistuminen asettavat uusia haasteita kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiselle. Myös kansalaisten luottamuksen säilyttäminen yleisesti hallintoa kohtaan edellyttää toimenpiteitä. Toisaalta kehittynyt tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen, joita tulisi pyrkiä hyödyntämään.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat:

  • vahva, vetovoimainen ja toimiva edustuksellinen demokratia
  • hyvä äänestysaktiivisuus kaikissa kansalaisryhmissä valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa
  • kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen nykyistä paremmat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mukaan lukien Euroopan unionin päätöksenteko
  • kaikkien kansalaisryhmien vahva kiinnittyminen yhteiskuntaan
  • nuorten kasvu aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen turvattu
  • vuorovaikutteista viestintää hyödynnetään tehokkaasti kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi
  • kunnallinen demokratia toteutuu myös kuntahallinnon muutoksissa ja uusissa olosuhteissa
  • puolueiden mahdollisuudet kansalaisia puhuttelevaan poliittiseen toimintaan turvattu
  • tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty demokratia-asioiden hallinto valtioneuvoston piirissä.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelussa ja toteutuksessa keskeiset tahot ovat valtioneuvoston kanslia, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Ohjelmaan kutsutaan mukaan myös muun muassa eduskuntapuolueet, keskeisimmät kansalaisjärjestöt, Suomen Kuntaliitto sekä kuntien ja tiedeyhteisön edustajia.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 23.27.50, 23.27.52, 25.70.21, 26.01.21, 28.80.20, 29.01.22, 29.98.50 ja 29.99.50.

5.3 Määrärahat
hallinnonaloittain

Seuraavassa tarkastellaan ehdotettuja määrärahoja hallinnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 48 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa. Lisäyksestä 3 milj. euroa aiheutuu Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauteen (vuonna 2006) valmistautumisesta ja 3,1 milj. euroa tuesta vuoden 2004 kunnallisvaalien kustannuksiin ja tuesta kansalaisaktiivisuuden lisäämiseen vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 765 milj. euroa, missä on lisäystä 40 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 25 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 54 %, lähialueyhteistyön 3 % ja muiden menojen 18 %.

Edustustoverkkoa vahvistetaan Euroopassa EU:n laajentumisen johdosta. Myös Aasian alueella toimivaa edustustoverkkoa vahvistetaan. Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 171,4 milj. euroa.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 545,6 milj. euroa, mistä 453,2 milj. euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 38,8 milj. euroa. Ehdotettu kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,37 % vuodelle 2004 ennustetusta bruttokansantulosta. Talousarvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2004 jälkeisille vuosille. Valtuuksia ehdotetaan myönnettäväksi 385 milj. euron arvosta

Lähialueet

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 25,4 milj. euroa, mikä on 4,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2003. Lähialueyhteistyön toiminta painottuu entistä enemmän Venäjällä olevien lähialueyhteistyöhankkeiden taloudelliseen tukemiseen Suomen ja Baltian maiden välisen lähialueyhteistyön muuttuessa normaaliksi EU-maiden väliseksi kanssakäymiseksi.

Rauhanturvaaminen

Rauhanturvaamistoimintaan on ehdotettu määrärahaa yhteensä 95,4 milj. euroa, mikä on 9,4 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2003. Ulkoasianministeriön hallinnonalan rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus on 52 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 43,4 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2004 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti. Operaatioissa on arvioitu olevan noin 900—1100 sotilasta.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 669 milj. euroa, mikä on 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.

Määrärahoista 87 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, 219 milj. euroa tuomioistuimille, 55 milj. euroa oikeusapuun, 79 milj. euroa ulosottotoimeen, 184 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 30 milj. euroa syyttäjäntoimeen ja 15 milj. euroa vaaleihin.

Oikeusturva

Tuomioistuinlaitoksessa pyritään lyhentämään asioiden käsittelyaikoja, parantamaan oikeudenkäyntien sujuvuutta ja tasaamaan eroja käsittelyajoissa eri tuomioistuimien välillä tuomioistuinmenettelyä, tuomioistuinorganisaatiota, henkilöstön osaamista, tietotekniikan soveltamista ja tuomioistuimien toimintapuitteita kehittämällä.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan ja edistetään seulontamenettelyn tehokasta käyttöönottoa hovioikeuksissa. Hallintotuomioistuimissa pyritään lyhentämään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoja. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöönottoa edistetään ja kehitetään uudenlaisia tuomarivetoisia sovintomenettelyjä.

Maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Vuonna 2004 tulevat voimaan ulosottolain muutokset, joilla uudistetaan ulosoton yleiset toimintaperiaatteet ja menettelysäännökset. Käyttöön otettava ulosoton uusi tietojärjestelmä mahdollistaa kunkin velallisen tilanteen entistä tarkemman selvittämisen, toimenpiteiden oikean mitoittamisen sekä tehokkaan ja joustavan asioinnin.

Uusi konkurssilaki, jonka myötä on tarkoitus ottaa käyttöön julkisselvitysmenettely, on tarkoitus saada voimaan vuonna 2004. Ulosottotoimeen liittyvillä kehittämistoimilla ja julkisselvityksellä parannetaan edellytyksiä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan sekä väärinkäytösten tehokkaampaan selvittämiseen.

Rikollisuuden vastustaminen

Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tehostetaan laaja-alaista yhteistyötä rikoksentorjunnassa ja sisäisen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyötä rikosasioiden toimintoketjuhankkeessa tiivistetään tavoitteena nopeuttaa ja tehostaa rikosvastuun toteuttamista ja vähentää uusintarikollisuutta.

Vankien keskimäärän arvioidaan nousevan 3 900:aan. Vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa pyritään jatkamaan toimintaohjelmia vähintään nykyisessä laajuudessa sekä säilyttämään hyvä turvallisuustaso. Vankeinhoidon laitoskannan kehittämistä jatketaan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman pohjalta.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 1 440 milj. euroa, missä on lisäystä 55 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Ulkomaalaishallinto

Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi on annettu eduskunnalle kesäkuussa 2003. Esitetyt muutokset lakiin aiheuttavat merkittäviä tehtäväsiirtoja viranomaisten välillä. Lain voimaantulo edellyttää muutoksia ulkomaalaisviraston tietojärjestelmään ja siihen valmistaudutaan myös koulutuksella ja tiedotuksella. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyö Euroopan unionissa tiivistyy erityisesti unionin laajenetessa keväällä 2004.

Poliisitoimi

Poliisitoiminnan painopisteenä on rikostorjunnan ja -tutkinnan kehittäminen. Huumausainerikostorjuntaa jatketaan erityisesti torjumalla ammattimaista ja järjestäytynyttä huumausainerikollisuutta. Rikoksia ja häiriöitä ennalta estetään kehittämällä turvallisuussuunnittelua ja viranomaisyhteistyötä. Poliisin toimintaa tehostetaan poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa toiminta painottuu tehtyjen uudistusten toimeenpanoon. Pelastustoimen järjestelmä uudistuu siten, että yksittäisen kunnan sijasta pelastustoimen palveluista vastaa 22 pelastustoimen aluetta. Hätäkeskusjärjestelmän uudistamista jatketaan ja Pelastusopiston voimavaroja lisätään koulutuksen laajentamiseksi.

Rajojen vartiointi

Rajavalvontaa Suomen itärajalla lisätään ja vilkastuvan rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan kohdentamalla tarvittava määrä lisähenkilöstöä päätehtäviin rajavartiolaitoksen sisäisin toimenpitein.

Alueiden ja hallinnon kehittäminen

Maakunnan kehittämisrahan määrä nousee 33,9 milj. euroon, mikä on 14,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2003. Toiminnassa painotetaan alueiden kilpailukyvyn ja osaamisen parantamista. Maakunnan liittojen asemaa vahvistetaan määrärahojen suuntaamisessa. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien sekä seutu- ja yhteispalveluhankkeiden keskinäistä yhteistyötä tehostetaan.

Lääninhallitusten toiminnassa painottuu hyvinvointipolitiikan edistäminen alue- ja paikallistasolla. Rekisterihallinnossa ja kihlakunnissa jatketaan toimenpiteitä julkisen palveluhallinnon sähköisen asioinnin edistämiseksi. Valtion toimintojen alueellistamista edistetään tehtyjen selvitysten pohjalta.

Kunnat

Kunnille menevien avustusten ja alueiden kehittämisen osuus pääluokan määrärahasta on noin 30 prosenttia. Kuntien yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan 163,9 milj. euroa. Esitykseen sisältyy 1,8 prosentin kustannustason tarkistus, mikä vastaa 75 prosenttia arvioidusta kustannustason muutoksesta. Määrärahan mitoitukseen vaikuttavat lisäksi kuntien verotulojen muutoksen perusteella tehtävä valtionosuuksien tasaus ja hätäkeskusten valtiolle siirtymisen johdosta tehtävät määrärahasiirrot.

Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen tarkoitetuissa 7,7 milj. euron määrärahoissa on varauduttu yhden uuden yhdistymisen voimaantuloon vuonna 2004. Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ehdotetaan 48,1 milj. euroa, mikä on 1,0 milj euroa enemmän kuin vuonna 2003. Kuntien taloutta ja alueellisen kehityksen määrärahoja käsitellään tarkemmin luvuissa 5.5 ja 5.6.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 066 milj. euroa, mikä on 114 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.

Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan vuonna 2001 hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 263,6 milj. euroa, jossa on lisäystä 60,4 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin vuonna 2002 solmittujen virka- ja työehtosopimusten vaikutuksista henkilöstömenoihin sekä muusta kustannustason noususta. Puolustusvoimien koulutuksen painopistealueena on strategisen iskun ennaltaehkäisykyvyn ylläpito ja torjuntakyvyn kehittäminen. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Koulutettavien reserviläisten määrää lisätään 35 000 reserviläiseen vuodessa, joka vastaa selonteossa edellytettyä vähimmäistasoa.

Puolustusmateriaali-hankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 572,6 milj. euroa, josta 513,0 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuu lisäksi 2,2 milj. euroa uuden hankevalmistelu- ja prototyyppitilausvaltuuden (PROTO 2004) ja 3,5 milj. euroa uuden Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn tilausvaltuuden (IHT 2004) vuoden 2004 maksuosuutena, 34,7 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista sekä 19,2 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettava määräraha kasvaa 53,6 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Tämä aiheutuu pääosin vuoden 2001 selonteossa esitetyn puolustuksen kehittämisohjelman edellyttämästä rahoitustason tarkistamisesta, joka kohdistuu vuonna 2004 lähinnä materiaalihankintoihin.

Rauhanturvaamis-toiminta

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 43,4 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 52 milj. euroa sisältyy ulkoasianministeriön hallinnonalalle. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2004 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 379 milj. euroa, missä on lisäystä 331 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu lähinnä valtion eläkemenojen ja Euroopan unionille suoritettavien maksuosuuksien kasvusta.

Valtion eläkemenot

Runsas puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista on eläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 3 048 milj. euroa, missä on lisäystä 6 prosenttia. Eläkemenojen kasvu pysyy lähivuosina vakaana. Kasvua ovat hillinneet lukuisat 1990-luvulla tehdyt muutokset; muun muassa valtion liikelaitosten yhtiöittämiset, yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto 55 vuodesta 60 vuoteen sekä vuosina 1993—1995 toteutetut valtion lisäeläke-etujen leikkaukset. Eläkemenoja tulee myös vähentämään vuonna 1999 aloitettu kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien hitaasti tapahtuva siirtyminen oppilaitoksen ylläpitäjän mukaiseen eläkejärjestelmään. Näiden muutosten aiheuttamat säästöt lisääntyvät koko ajan, mutta täysimääräisesti ne toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä.

Kuvio 3. Valtion vuotuiset eläkemenot ja eläkkeiden lukumäärä


Taulukko 11. Määrärahat pääluokittain vuosina 2002—20041) Taulukko 12: Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat vuoden 2004 talousarvioesityksessä, milj. euroa Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041) 01-29 Kulutusmenot 11 444 11 802 12 479 677 6 30-69 Siirtomenot 18 805 20 036 21 272 1 235 6 70-89 Sijoitusmenot 638 502 521 19 4 90-99 Muut menot 4 624 3 415 2 889 - 526 - 15 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1) Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272 Taulukko 15. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa 5 271 5 761 6 282 5 390 5 872 6 390 Taulukko 16. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004 Taulukko 17. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien oma- rahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 18. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 19. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, maakunnittain, euroa1) Taulukko 20. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, kuntakoon mukaan, euroa1) Taulukko 21. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2002—2004, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa1) Toimintakate Vuosikate Ylijäämä (=5.+6.-7.) Vuosikate - poistot Nettovelka (=11.-12.) Taulukko 22. Kuntien talouskehitys vuosina 2002—2004 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin 1) Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006): Taulukko 24. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa 1 203,5 1 305,6 102,1 8,5

Ns. viimeisen eläkelaitoksen periaatetta (Vilma) sovelletaan myös valtion eläkkeiden osalta vuoden 2004 alusta lukien.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 177,0 milj. euroksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 7,7 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvua vastaavasti.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionille ehdotetaan 1 415 milj. euroa, missä on lisäystä 39 milj. euroa. Lisäyksestä 24 milj. euroa aiheutuu EU:n laajentumisesta 1.5.2004 ja 10 milj. euroa arvonlisäveropohjaisen maksun enimmäismäärän alenemisesta 0,75 prosentista 0,50 prosenttiin.

Opetusministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 054 milj. euroa, missä on lisäystä 175 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menot rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 377 milj. euroa rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjen osuus on vajaa 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen toimintamenoista noin 14 prosenttia katetaan maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksessa on siirrytty kokonaan tutkintomäärätavoitteisiin ja -toteutumiin perustuvaan laskennalliseen menettelyyn. Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa yhteensä 74 milj. eurolla, mistä 20 milj. euroa lisätään korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaa myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi niin ikään 20 milj. eurolla.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yhdessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Kustannustenjaon piiriin lukeutuvat valtionosuudet on laskettu vuoden 2001 toteutuneiden yksikkökustannusten perusteella korotettuna vuosien 2002, 2003 ja 2004 kustannustason muutoksella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 2 196 milj. euroa, jossa on lisäystä 20 milj. euroa vuoteen 2003 verrattuna. Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä hallitusohjelmassa päätetyt määrärahalisäykset koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, esiopetuksen koulumatkaetuun sekä laajakaistayhteyksien hankkimiseen kouluille. Lisäksi yksikköhintoihin tehdään indeksikorotus, joka lisää valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Oppilasmäärä kasvaa ammattikorkeakouluissa kun taas esiopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärät pienenevät. Perustamiskustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 69,7 milj. euroa kouluhankkeille ja 6 milj. euroa kirjastohankkeille.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrää lisätään 1 500 opiskelijalla 22 000 opiskelijaan. Oppisopimuskoulutuksen määrärahoja lisätään vastaavasti 4,9 milj. euroa.

Aikuisväestön osaamistason kohottamisohjelmaa ehdotetaan laajennettavaksi 7,5 milj. eurolla, jolloin ohjelmaan käytetään 19,5 milj. euroa.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Valtion omistaman Oy Veikkaus Ab:n nettovoitto käytetään kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen opetusministeriön hallinnonalan määrärahoina. Tieteen menoista 32 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 57 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 377 milj. euroa. Veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 67,2 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Muihin tarkoituksiin käytettävistä voittovarojen tuotosta ehdotetaan käytettäväksi 26,6 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,0 % nuorisotyön edistämiseen, 23,9 % tieteen edistämiseen ja 40,5 % taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalous-ministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 686 milj. euroa, missä on lisäystä 96 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyvien hintojen alennusten osittaisesta korvaamisesta tuella ja EU:n rahastoista osarahoitettujen vuosia 2000—2006 koskevien ohjelmien toteuttamisesta. Hallinnonalan määrärahoista noin 77 % määräytyy EU:n jäsenyyden perusteella. Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota täydennetään kansallisilla tukijärjestelmillä. Yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa. Sen vaikutukset viljelijöille maksettaviin tukiin vuoden 2004 osalta on otettu huomioon talousarvioesityksessä. Mahdollisia muita vaikutuksia mm. hallintomenoihin ei ole otettu huomioon. EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU:n eläinlääkintä- ja kasvinterveyslainsäädäntöä eläinlääkintä- ja kasvinterveystehtäviin. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano vaikuttaa Suomen vesitalousasioiden hoitoon kasvavassa määrin.

Hallinnonalan toimintaan vuonna 2004 vaikuttavia keskeisiä muutoksia ovat EU:n laajeneminen, Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkoneuvottelujen tulos, EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamisen merkittävä laajeneminen vuodesta 2003 ja puun energiakäytön lisääntyminen.

Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu

Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 85 milj. eurolla 2 248 milj. euroon. Hallitusohjelman perusteella valtiontalouden kehyksissä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle varatusta 20 milj. euron lisäyksestä 14,1 milj. euron osalta päätökset tehdään myöhemmin. Varat on tarkoitettu maatalouden rakenteen ja muiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. EU:n osaksi rahoittaman maaseudun kehittämistoiminnan maksatusten arvioidaan olevan vilkkaimmillaan, minkä johdosta maksatuksiin tarvitaan 26 milj. euroa lisää varoja vuonna 2004. EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen määrä kasvaa 45,5 milj. eurolla yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 tehtyjen muutosten johdosta. Tuella kompensoidaan osittain hintojen alenemisen vaikutuksia. EU:n maaseudun kehittämisasetuksen piiriin kuuluvan luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu v. 2000 alkaneen uuden ohjelman mukaisesti. Ympäristötukeen ehdotetaan lisää varoja 6,4 milj. euroa, millä osaltaan turvataan 26.4.2002 hyväksytyn Itämeren suojeluohjelman toteutumista. Elintarviketalouden kansallisen laatustrategian toteuttamista jatketaan.

Aluehallinto

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät.

Metsätalous

Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.

Kala-, riista- ja porotalous

Elinkeinokalataloudessa erityistä huomiota kiinnitetään kalastuksen mitoittamiseen kalakantojen ja saaliskiintiöiden mukaan. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Kalastuksenhoitomaksua korotetaan. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja riistaeläinkantojen koon määrittämiseksi. Porotalouden rakennetta kehitetään.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tehtäväalueella jatketaan kansallisen elintarviketalouden laatustrategian mukaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on, että elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi säilyvät kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla. Toiminnalla pyritään myös siihen, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä.

Vesitalous

Vesivarojen käytössä ja hoidossa voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.

Liikenne- ja viestintä-ministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 750 milj. euroa, missä on lisäystä 103 milj. euroa vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahan lisäys johtuu lähinnä budjettiteknisistä muutoksista sekä kehittämisinvestointien vuosittain vaihtelevasta rakentamisen tilanteesta ja määrärahan tarpeesta. Myös arvonlisäveromenot kasvavat, mikä johtuu Merenkulkulaitoksen liikelaitostamisesta seuraavasta siirtymisestä omasta työstä palvelujen ostoon.

Liikenneinfrastruktuuri

Hallinnonalan määrärahoista yli 80 prosenttia käytetään liikenneväyliin: tieverkkoon 721,5 milj. euroa, vesiväyliin 23,7 milj. euroa ja rataverkkoon 406 milj. euroa. Lisäksi nettobudjetoidulla Merenkulkulaitoksella on käytössään 79 milj. euron ja Ratahallintokeskuksella 40 milj. euron tulorahoitukset. Ratavero 16 milj. euroa tuloutetaan verotuloihin. Ajoneuvohallinnon noin 60 milj. euron menot katetaan pääosin maksullisen toiminnan tuloilla ja 11,4 milj. euron määräraha käytetään verotustehtävien ja muiden maksuttomien tehtävien menojen maksamiseen.

Tiet

Tienpidossa keskeistä on tieverkon kunnon säilyttäminen, päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Perustienpitoon osoitetaan 558,3 milj. euroa. Yhdeksän suuren keskeneräisen tiehankkeen rahoitukseen osoitetaan määrärahaa 122,8 milj. euroa. Hankeraha perustuu ministeriölle aikaisempina vuosina myönnettyihin valtuuksiin kohdentaa mainittuihin hankkeisiin yhteensä 348,1 milj. euroa. Uusia tiehankkeita ei aloiteta. Yksityisteiden valtionavustus on 11,1 milj. euroa.

Merenkulkulaitos

Merenkulkulaitoksen varustamotoiminnat ja luotsaus muuttuvat liikelaitoksiksi. Varustamoliikelaitokseen siirtyvät jäänmurto ja monitoimimurtajien kaupallinen toiminta, väyläalukset, eräiden merenmittaus- ja tutkimusalusten hoito sekä yhteysalusliikenne. Luotsausliikelaitokseen siirtyy alusten luotsaus. Merenkulkulaitos vastaa varustamo- ja luotsaustoimintaan liittyvistä viranomaistehtävistä ja yhteysalusliikenteen tilaamisesta. Merenkulkulaitokselle osoitetaan 23,7 milj. euron määräraha. Uutena kohtana on korvaus Luotsausliikelaitokselle hinnoittelun alijäämistä. Korvauksella pidetään Saimaan luotsausmaksun taso alhaisena.

Radanpito

Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä turvallisena ja tehokkaana osana liikennejärjestelmää. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Rataverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan 254,7 milj. euroa. Neljään keskeneräiseen ratahankkeeseen osoitetaan määrärahaa 141,9 milj. euroa. Ratahankkeisiin on aikaisemmin myönnetty 488,4 milj. euron sopimusvaltuudet.

Ilmaliikenne

Ilmaliikenteen infrastruktuurista vastaava Ilmailulaitos toimii valtion liikelaitoksena tulorahoituksellaan. Yksityiskenttien valtionavustus on 1 milj. euroa.

Vuosaaren satama

Vuosaaren sataman rautatie-, tie- ja vesiväylien rakentamiseen osoitetaan 51 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 207,4 milj. euroa. Helsingin kaupunki maksaa kustannuksista puolet, mikä tuloutetaan hallinnonalan tuloihin.

Viestintä

Viestintämarkkinoiden ohjauksessa käytetään lähinnä lainsäädäntötoimia, lupien myöntämistä, valvontaa ja muita hallinnollisia menetelmiä. Viestintäviraston menot ovat noin 32 milj. euroa, jotka katetaan pääosin maksullisen toiminnan tuloilla. Määrärahatarve on 6 milj. euroa, jossa on kertaluonteisesti otettu huomioon tulojen jaksottamisperusteiden aiheuttama tulojen vähennys vuonna 2004.

Joukkoliikenteen tuki

Joukkoliikenteen tuella edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen esitetään 78,3 milj. euroa ja lisäksi saariston yhteysalusliikenteeseen 7,9 milj. euroa ja Merenkurkun liikenteen tukemiseen 1 milj. euroa.

Elinkeinoelämän tuet

Lehdistön tukemisen tarkoituksena on edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Lehdistötukeen ehdotetaan 13,6 milj. euroa, jossa on lisäystä miljoona euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Merenkulkuelinkeinon tukemiseen esitetään nykyisin tukiperustein 69,1 milj. euroa.

Kauppa- ja teollisuus-ministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 962 milj. euroa, joka on 21 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä ja turvata Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on muun muassa monipuolistaa tuotantorakennetta ja tukea vakaata aluekehitystä. Erityisesti vaikutetaan yritysten toimintaympäristön laatuun. Elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutetaan useilla eri sektoreilla muun muassa hallituksen käynnistämän yrittäjyyden politiikkaohjelman koordinoimana.

Teknologiapolitiikka

Teknologiapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä innovaatioympäristöä kehittämällä. Tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) kohdistuu yli puolet kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Hallituksen päättämän linjauksen mukaisesti hallinnonalan T&K-rahoitusta lisätään vaalikaudella etupainotteisesti. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämisvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi lähes 30 milj. eurolla vuonna 2004. Tekesin muiden momenttien määrärahoihin ja hallinnonalan muihin T&K-määrärahoihin ehdotetaan yhteensä yli 12 milj. euron kasvua. Teknologiapolitiikan kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan 525 milj. euroa. Julkisen T&K-rahoituksen kokonaisuutta käsitellään luvussa 5.6.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa yritysten perustamisen ja kasvun edellytyksiä. Alueellisessa elinkeino- ja yrityspolitiikassa vahvistetaan osaamista muun muassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta hyödyntämällä.

Suuressa osassa yritystukia ja kehittämispalveluita EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat keskeisessä roolissa. Omalta osaltaan yrityspolitiikkaa toteuttaa elinkeinopoliittisessa ohjauksessa oleva Finnvera Oyj, joka myöntää rahoitusta PK-yrityksille sekä korkotukena että riskinottoon liittyvänä, valtion luotto- ja takaustappiokorvausten muodossa maksettavana tukena. Yrityspolitiikan kokonaismäärärahoiksi esitetään 152 milj. euroa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten teknologia-asiantuntijoiden määrää lisätään.

Energiapolitiikka

Energian saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöpäästöjen saaminen kansainvälisten sitoumusten rajoihin ovat Suomen energiapolitiikan lähtökohtia. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian säästöä. Kansallinen ilmastostrategia uudistetaan ottamalla huomioon EU:n päästökauppaa koskevat vaatimukset. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi esitetään 31,2 milj. euroa.

Omistajapolitiikka

Valtio harjoittaa aktiivista ja pragmaattista omistajapolitiikkaa. Lähtökohtana valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden strategian kehittämisessä on hyvän kannattavuuden ja tuloskehityksen ylläpitäminen sekä siten riittävän osingonmaksukyvyn turvaaminen ja omistuksen arvon kasvattaminen. Valtion omistajapolitiikkaa käsitellään luvussa 7.

Kansainvälistymis-politiikka

Kansainvälistymisen edistämisellä turvataan Suomen etuja globaaleilla markkinoilla. Toimet kohdistetaan erityisesti kansainvälistyviin kasvuyrityksiin sekä pienten ja keskisuurten yritysten tuotteiden kaupallistamiseen ja vientiin. Pienille yrityksille suunnattuja kumppanuusohjelmia lisätään.

Kuluttaja- ja kilpailu-politiikka

Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy. Markkinoiden toimivuutta parannetaan vähentämällä kilpailun vääristymiä ja lisäämällä kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Kilpailuviraston tehtävät lisääntyvät, kun EU:n kilpailulainsäädäntöä tullaan soveltamaan entistä laajemmin kansallisella tasolla.

Sosiaali- ja terveys-ministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 9 412 milj. euroa, missä on lisäystä 895 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvasta toimeentulotukea lukuunottamatta kokonaan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta. Valtio osallistuu niiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kaikista vuoden 2004 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministeriön momenteilla on runsas viidennes.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan samana. Työnantajien pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee hieman. Yksityisen sektorin työnantajan kansaneläkemaksu säilyy ennallaan ja on 1,35, 3,55 tai 4,45 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Julkisen sektorin kansaneläkemaksu säilyy myös ennallaan eli kuntien, kuntayhtymien ja kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu 2,40 prosenttina ja valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkemaksu 3,95 prosenttina palkoista.

Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu on poistettu vuosilta 2003—2005. Vajeen kattamiseksi on korotettu työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksiköllä. Tällöin yksityisen sektorin työnantajan, valtion liikelaitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,614 %, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan maksu on 2,864 %. Yksityisen sektorin työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän ennallaan 0,60 prosenttina 840 940 ensimmäisen euron osalta ja muilta osin 2,45 prosenttina.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee arviolta 0,1 prosenttiyksikköä. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy ennallaan 1,5 prosenttina. Työntekijän työeläkemaksun arvioidaan nousevan 4,6 prosentista 4,7 prosenttiin palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun säilyvän 0,2 prosenttina palkasta.

Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL-työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, nousee arviolta 21,6 prosenttiin.

Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan arvonlisäveron tuotosta yhteensä 1 000 milj. euroa rahastoille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuorituksia yhteensä arviolta 846 milj. euron edestä. Liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien ns. täyskustannusvastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuoden 2004 osalta yksivuotisella lainsäädännöllä ja sen tuotto 51,6 milj. euroa ohjataan sairausvakuutusrahastoon. Järjestelmiltä perittävä maksu perustuu vahingoittuneiden hoidosta keskimäärin yhden vuoden aikana julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuneisiin kustannuksiin.

Sairausvakuutus-korvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan kaikkiaan nousevan noin 3,4 miljardiin euroon vuonna 2004. Työnantajien ja vakuutettujen maksuilla katetaan menoista noin 60 %. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään arviolta 98 milj. euroa. EY-tuomioistuimen antaman päätöksen johdosta esitetään muutettavaksi lääkkeiden erityiskorvattavuuden ratkaisemista. Se tapahtuisi hakemusmenettelyn mukaisesti ja erityiskorvattavuudesta päättäisi Lääkkeiden hintalautakunta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edellisten vuosien tapaan 8,4 milj. euroa.

Sotilasvammakorvaukset

Sotainvalidien puolisoiden kuntoutusta parannetaan korottamalla siihen varattua määrärahaa 160 000 euroa. Tämän jälkeen arviolta runsaat 1 500 puolisoa pääsee kuntoutuksen vuosittain.

Sosiaali- ja terveys-palvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Tavoitteen toteutumista tuetaan muun muassa kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen kautta.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 3 340 milj. euroa, jossa on lisäystä noin 485 milj. euroa vuoden 2003 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 359 milj. euroa liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille, joka toteutetaan korottamalla valtionosuusprosenttia 3,25 prosenttiyksiköllä.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön varattuja määrärahoja lisätään yhteensä runsaat 90 milj. euroa, josta 12,8 milj. euroa käytetään kuntien terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen, 10,0 milj. euroa palvelusetelin käyttöönottoon kotipalveluissa palvelutarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi, 14,0 milj. euroa vanhustenhuollon kehittämiseen ja 53,5 milj. euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,49 prosenttiyksiköllä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin vuonna 2004.

Kustannustason tarkistaminen 1,8 prosentilla lisää valtionosuuksia 54,5 milj. euroa.

Valtionavustukseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 50,3 milj. euroa. Tästä on tarkoitus käyttää kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin 30 milj. euroa, jossa on lisäystä 22 milj. euroa vuoteen 2003 verrattuna. Loppuosan kohdentamisessa otetaan huomioon kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeet.

Perheiden aseman parantaminen

Lapsilisiä korotetaan 1.1.2004 lukien. Ensimmäiselle lapselle maksettava lapsilisä nousee 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Yksinhuoltajat saavat tämän lisäksi kolmen euron suuruisen kuukausikorotuksen lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Uudistus korottaa lapsilisämenoja yhteensä 74,1 milj. euroa.

Lisäksi osittaista hoitorahaa korotetaan 1.1.2004 lukien nykyisestä 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa ja etuuteen oikeutettujen piiriä laajennetaan koskemaan 1.8.2004 lukien myös 1. ja 2. vuotta koulua käyvän lapsen vanhempiin, jotka lyhentävät työaikaansa. Uudistus lisää kuntien menoja vuositasolla noin 8,6 milj. euroa. Vuonna 2004 menolisäys on arviolta 3,6 milj. euroa josta valtion osuus on runsaat 1,1 milj. euroa.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka 34)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 315 milj. euroa, missä on 152 milj. euroa lisäystä vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monivuotisia ohjelmia ja nykyistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasoilla. Keskushallinnon sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen työllisyyden hoidossa tähdätään hallitusohjelman mukaisella työllisyysohjelmalla. Siinä painotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Julkinen työvoimapalvelu

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on pitää yllä ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuus, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. TE –keskukset ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoa alueellaan. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Toimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee 100—115 toimistoon vuoteen 2005 mennessä.

Vuosina 2004—2006 toteutetaan julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jolla julkiset työvoimapalvelut, muut palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin, joihin tulevat mukaan työvoimatoimisto, kunta ja sen sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi, Kansaneläkelaitos sekä muut palvelutuottajat. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Uudistus käynnistetään vuonna 2004 jatkamalla yhteispalvelupisteiden toimintaa ja muuttamalla mahdollisimman monella paikkakunnalla yhteispalvelupisteitä palvelukeskuksiksi.

Niillä alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitys- ja työnhakupalvelujen tarjoamista sekä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus.

Työvoimapolitiikan mitoitus ja painopiste-alueet

Työvoimapolitiikan toimeenpanon määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi kootaan koulutus- ja työllistämistoimet sekä julkisen työvoimapalvelun erityistoimet samalle momentille. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat mukaan lukien 2 138,1 milj. euroa. Tästä summasta noin puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Työttömille työnhakijoille pääasiassa tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 94 700 henkilöä, mikä on noin 34 prosenttia suhteutettuna työttömien määrään. Luku sisältää myös Euroopan rakennerahasto-ohjelmien piirissä olevat keskimäärin 8 000 henkilöä. Työvoimakoulutuksen piirissä on keskimäärin 27 300 henkilöä. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 40 800 henkilöä sisältäen yhdistelmätuella sekä yhdistelmätuen laajentamiskokeilulla työllistettävät.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää PK-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tukea työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Vaikeammin työllistyvien ammatillista osaamista tuetaan lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja sisällyttämällä tukityöllistämiseen koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja siitä selviytymistä. Työttömille järjestetään aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan ottaen huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Laadun ja vaikuttavuuden parantamistoimet nostavat työvoimakoulutuksen keskihintaa nykytasolta.

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuen käyttöä aktivoivana tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Ylläpitokorvausta ehdotetaan korotettavaksi vuonna 2004 yhdellä eurolla sekä korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla. Työmarkkinatuen tarveharkintaa ehdotetaan lievennettäväksi puolison tulojen osalta. Hallitus käynnistää valmistelun, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Tällöin erikseen määriteltävän työttömyysajan jälkeen aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi. Jotta mahdollisuus aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen voidaan varmistaa, suunnataan työvoimapoliittisista toimista riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen.

Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointitoiminta laajennetaan koko maahan ja vuosittain tehtävien selvitysten määrä nostetaan nykyisestä 2 500:sta noin 5 000:een.

Osana hallituksen toimia eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jääneet 55—59-vuotiaat pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille, tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä.

Työelämän kehittämisohjelmat

Työelämän kehittämisohjelmien toimeenpanoa jatketaan ja laajennetaan. Ohjelmissa otetaan huomioon erityisesti pienet työpaikat.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 675 milj. euroa eli noin 32 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2003. Talousarvion ulkopuolisen Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän noin 1,3 miljardia euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä korko- ja muiden menojen maksamiseen. Talousarviorahoituksesta lähes kaksi kolmannesta käytetään yleiseen asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristötehtäviin.

Ympäristönsuojelu

Ympäristö- ja luonnonsuojelutehtäviin ehdotetusta noin 242 milj. eurosta yli 60 % on toimintamenon luonteisia menoja. Loppuosa jakautuu luonnonsuojelun toteuttamiseen ja ympäristönsuojelun avustus- ja investointimenoihin sekä muihin menoihin. Ympäristönsuojelun keskeisenä hankkeena parannetaan Suomen merellisiä öljyntorjuntavalmiuksia saattamalla valmiiksi väylänhoitoalus Seilin sekä kahden Tursas-luokan vartioaluksen perusparantaminen kykeneviksi torjumaan ympäristövahinkoja talviolosuhteissa. Romuajoneuvo direktiivin toimeenpanemiseksi ja romuajoneuvoista aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi otetaan vuosiksi 2004—2006 käyttöön avustus, johon ehdotetaan varattavaksi 10 milj. euroa vuonna 2004. Luonnonsuojelussa edistetään Etelä-Suomen metsiensuojelua laajalla keinovalikoimalla ja kehittäen vapaaehtoisia suojelukeinoja. Jo toteutetuilla luonnonsuojelualueilla lisätään ja turvataan luontoarvoja.

Asuminen ja rakentaminen

Tuettavien enimmäisasumismenojen korottaminen on lisännyt yleisen asumistuen saajakohtaista keskiarvoa, ja tukimenot säilyvät 428 milj. euron tasolla huolimatta tuensaajien lukumäärän ennakoidusta supistumisesta. Edullinen korkotaso on rohkaissut asumisoikeus- ja vuokra-asukkaita hankkimaan enenevästi oman asunnon. Vuokra-asuntojen saatavuuden näin parannuttua rakennuttajien varovaisuus asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen lisäämiseen on kasvanut. Omistusasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan edullisen korkotason ansiosta varsin vilkkaana myös 2004. Sosiaalisen asuntotuotannon ehdotetut rahoitustukivaltuudet vastaavat noin 10 000 uuden asunnon vuosituotantoa. Tukea painotetaan niihin kasvukeskuksiin ja asuntotyyppeihin, joissa asuntojen ylikysyntä on suurinta tarjontaan nähden sekä aiheutuvat laina- ja takausriskit siksi pienimmät. Maankäyttö- ja rakennusasioissa selvitetään oikeussuojajärjestelmän toimivuus sekä mahdollisuudet vähentää tarvetta valituksiin ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. Rakentamisen laadun kehittämiseksi parannetaan rakentamismääräyskokoelman käytettävyyttä sekä edistetään kaikille ikäryhmille turvallisten rakennusten ja liikuntaesteettömän ympäristön aikaansaamista. Kansallista ilmastostrategiaa edistetään asuntojen energiakorjauksia avustamalla.

Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041)

  Menolaji 2002
tilinpäätös
milj. €
2003
varsinainen
talousarvio
milj. €
2004
esitys
milj. €
2003—2004
muutos
milj. € %







01-03
Palkkaukset2)
6
6
6
0
0
04-07
Eläkkeet
2 692
2 842
3 002
160
6
16-18
Puolustusmateriaalin hankkiminen
517
519
573
54
10
21-27
Toimintamenot
6 514
6 600
6 957
356
5
08-15,
19-29 Muut kulutusmenot
1 716
1 834
1 941
107
6
01-29
Kulutusmenot
11 444
11 802
12 479
677 6
30-39
Valtionavut kunnille ja
kuntayhtymille ym.
5 843
6 320
6 938
619
10
40-49
Valtionavut elinkeinoelämälle
2 615
2 709
2 792
83
3
50-59
Valtionavut kotitalouksille ja
yleishyödyllisille yhteisöille
6 317
6 469
6 698
228
4
60
Siirrot talousarvion ulkopuolisille valtion rahastoille ja kansaneläkelaitokselle
1 694
1 737
1 907
170
10
61-62
Siirrot EU:n rakennerahastoista ja
vastaavat valtion rahoitusosuudet
521
711
719
8
1
63-65
Muut siirrot kotimaahan
200
203
252
49 24
66-68
Siirrot ulkomaille
492
511
550
39
8
69
Siirrot EU:lle
1 123
1 376
1 415
39
3
30-69
Siirtomenot
18 805
20 036
21 272
1 235
6
70-73
Kaluston hankinta
17
25
19
- 6
- 24
74-75
Talonrakennukset
57
41
16
- 25
- 61
76
Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
40
35
42
7
20
77-79
Maa- ja vesirakennukset
270
319
372
52
16
70-79
Reaalisijoitukset
384
420
449
28
7
80-86
Valtion varoista myönnettävät lainat
83
79
70
- 9
- 11
87-89
Muut finanssisijoitukset
171
3
3
-0
- 0
80-89
Lainat ja muut finanssi-
sijoitukset
254
82
73
- 9
- 11
70-89
Sijoitusmenot
638
502
521
19
4
90-92
Valtionvelan korot
3 610
3 415
2 819
- 596
- 17
93-94
Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
1 010




95-99
Muut ja erittelemättömät menot
5
0
70
70

90-99
Muut menot
4 624
3 415
2 889
- 526
- 15

Yhteensä
35 511
35 755
37 161
1 406
4

1) Kukin momentti on varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.

Valtuudet

Aiemmin myönnetyistä valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodesta 2004 alkaen yhteensä 7,7 mrd. euroa, josta vuodelle 2004 aiheutuvien menojen osuus on 3,2 mrd. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa ehdotetaan myönnettäväksi valtuuksia siten, että niistä aiheutuu myöhempinä vuosina menoja yhteensä 2,2 mrd. euroa. Määrärahat valtuuksista aiheutuviin maksatuksiin otetaan tulevien vuosien talousarvioihin. Valtuuksista aiheutuvat menot valtuustyypeittäin ilmenevät seuraavasta taulukosta.

Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1)

    2004 2005 2006 2007—
           
Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot:        
1. Tilausvaltuudet 551 564 393 478
2. Rakentamisvaltuudet 302 273 145 206
3. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 24 10 6 40
4. Avustusten myöntämisvaltuudet 1 013 176 79 73
5. Lainojen myöntämisvaltuudet 255 42 26 34
6. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 354 261 167 364
7. Korkotukilainavaltuudet 124 104 90 459
8. EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet 494 271 61 2
9. Muut valtuudet 54 74 56 37
  Yhteensä 3 171 1 775 1 024 1 693
           
Vuonna 2004 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot        
1. Tilausvaltuudet 0 60 34 73
2. Rakentamisvaltuudet 4 9 4 0
3. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 58 61 43 93
4. Avustusten myöntämisvaltuudet 206 202 102 106
5. Lainojen myöntämisvaltuudet 253 186 14 29
6. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 0 92 129 181
7. Korkotukilainavaltuudet 7 18 18 73
8. EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet 219 246 130 14
9. Muut valtuudet 157 178 69 11
  Yhteensä 903 1 053 543 579
  Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272

1) Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osilta täsmää.

5.4 Peruspalvelubudjettitarkastelu

Valtio rahoittaa kuntia valtionapujen kautta yhteensä 6,4 mrd. eurolla vuonna 2004. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionosuutta perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien järjestelmä sisältää kuntien rahoitusosuuden tehtäväkohtaisen valtionosuuden piirissä oleviin palveluihin. Rahoitusosuus asukasta kohti on euromääräisesti sama kaikissa kunnissa.

Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä on toiminnallisella lainsäädännöllä sidottu pääosin peruspalvelujen tuottamiseen. Valtionapujen lisäksi kunnat käyttävät toimintansa rahoittamiseen omia verotuloja noin 13,4 mrd. euroa.

Hallitus on käynnistänyt kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen siten, että mahdollisista muutoksista voidaan päättää jo vuoden 2004 kuluessa.

Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen

Talousarvioesitys vaikuttaa vuonna 2004 kuntien talouteen valtionosuustehtävien menojen ja tulojen muutosten sekä kunnallisverotuksen vähennysten korottamisen johdosta. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän vuoteen 2003 verrattuna nettomääräisesti ilman indeksikorotuksia kuntien talouden kokonaistilannetta -52 milj. euroa, mutta indeksikorotukset mukaan lukien parantavan sitä 45 milj. euroa. Taloudellisesti merkittävin toimenpide on ansiotulojen veronkevennyksen aiheuttama kuntien 359 milj. euron verotulojen menetyksen kompensointi lisäämällä vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia.

Valtion vuoteen 2004 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden kokonaistasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän, sekä verotulojen ja palkkauskustannusten kehitys.

Peruspalvelujen järjestäminen

Vuonna 2004 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 24,7 mrd. euroa. Tästä noin 80 % eli 19,8 mrd. euroa muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Peruspalvelujen rahoittamiseksi ehdotetaan kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin 5 694 milj. euroa, jossa on lisäystä 9,5 % vuoteen 2003 verrattuna. Lisäykseen sisältyvät ansiotulojen veronkevennysten kompensaatio, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin. Laskennallisten valtionosuuksien lisäksi kunnille esitetään myönnettäväksi muita valtionapuja 588 milj. euroa, jossa lisäystä 3,3 % vuoteen 2003 verrattuna.

Taulukko 15. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa

  2002 2003 2004
       
Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset
valtionosuudet tasauserineen
     
   SM 166 165 164
   OPM 2 020 2 176 2 190
   siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus 909 956 986
   STM 2 522 2 855 3 340
Laskennalliset valtionosuudet yhteensä 4 708 5 196 5 694
       
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut      
   SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus 54 47 48
   SM, kuntien yhdistymisavustukset 6 8 8
   OPM, harkinnanvaraiset avustukset 50 51 71
   OPM, perustamishankkeet 68 74 70
   OPM, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö 28 28 28
   STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 57 49 49
   STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 70 82 82
   STM, lastensuojelu 31 37 47
   STM, lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot 28 5 0
   STM, huumeiden käyttäjien hoito 8 8 0
   STM, syrjäytymisuhan alaiset lapset ja nuoret 0 15 0
   STM, perustamis- ja kehittämishankkeet 26 33 55
   TM, työllistämistuki kunnille 85 81 71
   TM, kuntouttava työtoiminta 2 4 7
   TM, korvaukset maahanmuuttajista 50 43 52
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut 563 565 588
       
Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä 5 271 5 761 6 282
       
Muut valtionavut      
   OPM, ammatillinen lisäkoulutus 116 108 105
   STM, sosiaalialan osaamiskeskukset 3 3 3
Muut valtionavut yhteensä 119 111 108
       
Kaikki valtionavut yhteensä 5 390 5 872 6 390

Taulukko 16. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen
valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004

  menot tulot netto
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset      
 — SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus   +1  
 — SM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki   +1  
 — SM, hätäkeskusten siirto valtiolle -2 -2  
 — STM, valtionosuus käyttökustannuksiin      
      — valtionosuusprosentin korotus 28,06 % → 31,89 %      
          — ansiotulojen veronkevennysten kompensaatio 3,25 %-yks.   +357  
          — v. 2002 tasausjärjestelmän uudistamisen vaikutus 0,03 %-yks.   +4  
          — perustamishankkeiden alv-kuittauksen poistuminen 0,01 %-yks.   +1  
          — terveydenhuollon hanke ja sosiaalialan kehittämishanke 0,49 %-yks.   +53  
          — syrjäytymisuhan al. lasten ja nuorten erillisrah. palautus 0,05 %-yks.   +5  
      — vanhustenhuollon kehittäminen +44 +14  
      — osittaisen hoitorahan korotus ja laajennus +4 +1  
      — palvelusetelin käyttöönotto kotipalveluissa +31 +10  
      — terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus +40 +13  
      — maahanmuuttajien erityistuki -12 -12  
 — STM, kehittämishankkeet      
      — terveydenhuollon hanke +22 +22  
      — muut +12 +12  
 — STM, perustamishankkeet   -12  
 — STM, lasten ja nuorten psykiatria -5 -5  
 — STM, huumeiden käyttäjien hoito -8 -8  
 — STM, syrjäytymisuhan alaiset lapset ja nuoret -15 -15  
 — TM, työllistämistuki kunnille -10 -10  
 — TM, kuntouttava työtoiminta +3 +3  
 — TM, korvaukset maahanmuuttajista +9 +9  
 — OPM, aamu- ja iltapäivätoiminta +35 +20  
 — OPM, esiopetuksen koulumatkaetu +9 +5  
 — OPM, peruskoulujen laajakaistayhteydet   +1  
 — OPM, perustamishankkeet   -4  
Yhteensä +157 +464  
       
2. Indeksikorotukset 1,8 % (75 % täysimääräisestä 2,4 %:n kust.tason noususta)      
OPM 50 milj. euroa, josta      
 — kunnat 39 milj. euroa (77 %),      
 — yksityiset 11 milj. euroa (23 %)      
STM 55 milj. euroa, josta 2 milj. euroa verokompensaatiota  
SM 3 milj. euroa      
Yhteensä 108 milj. euroa, josta kunnat 97 milj. euroa   +97  
       
3. Verotuksen ja sotumaksujen muutokset      
—ansiotulojen veronkevennykset   -359  
       
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä      
 — ilman indeksikorotusta +157 +105 -52
 — indeksikorotukset mukaan lukien +157 +202 +45

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään runsaalla 90 milj. eurolla, josta 53 milj. euroa toteutetaan valtionosuusprosenttia korottamalla ja vajaat 37 milj. euroa käytetään erilaisiin uudistuksiin. Uudistuksista vanhustenhuollon kehittäminen lisää valtionosuuksia 14 milj. euroa, palvelusetelin käyttöönotto sosiaalipalveluissa 10 milj. euroa ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus 13 milj. euroa. Mainitut uudistukset lisäävät vastaavasti kuntien menoja yhteensä arviolta 115 milj. euroa, josta vanhustenhuollon kehittäminen 44 milj. euroa, palvelusetelin käyttöönotto 31 milj. euroa ja täydennyskoulutus 40 milj. euroa. Valtionosuuksien korottamisen lisäksi terveyshankkeeseen osoitettua erillistä kehittämishankerahoitusta lisätään 22 milj. eurolla.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamiseksi esitetään 20 milj. euroa. Arvio kuntien menonlisäyksistä on 35 milj. euroa. Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttaminen ovat uusia lakisääteisiä tehtäviä.

Harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen esitetään myönnettäväksi 48 milj. euroa ja kuntien yhdistymisen tukemiseen 8 milj. euroa.

Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja vuonna 2004 noin 157 milj. eurolla. Tästä suurin osa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Valtion toimenpiteiden vaikutusten yhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 16.

Taulukko 17. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien oma-
rahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa

  2002 2003 2004
       
Sosiaali- ja terveydenhuolto      
   laskennalliset kustannukset 10 552 10 755 11 104
   kuntien omarahoitusosuudet 7 999 7 870 7 718
   valtionosuudet 2 553 2 885 3 386

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissa kuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta, joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna 2004 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa 1 489,95 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 590,39 euroa asukasta kohti.

Taulukossa 17 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 18 esitettävät opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudet kattavat mainittujen palveluiden lisäksi rahoitusosuudet myös yksityisten ja valtion järjestämään koulutukseen.

Taulukko 18. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa

  2002 2003 2004
       
Opetus- ja kulttuuritoimi      
   laskennalliset kustannukset 4 512 4 617 4 617
   kuntien rahoitusosuudet 2 868 2 997 3 073
   valtionosuudet 2 012 2 177 2 196

Kuntien omarahoitusosuuden aleneminen vuonna 2004 sosiaali- ja terveydenhuollossa johtuu valtionosuusprosentin korotuksesta.

Taulukko 19. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, maakunnittain, euroa1)

  Valtion-
osuudet
Veron-
kevennykset
Kokonais-muutos Kokonais-
muutos /
asukas
         
Uusimaa 103 792 458 -97 722 051 6 070 407 5
Varsinais-Suomi 34 455 376 -32 697 665 1 757 711 4
Itä-Uusimaa 7 005 389 -6 558 597 446 792 5
Satakunta 17 855 955 -15 995 443 1 860 512 8
Kanta-Häme 12 577 931 -11 732 877 845 054 5
Pirkanmaa 34 763 596 -31 351 736 3 411 860 8
Päijät-Häme 15 137 814 -13 864 988 1 272 826 6
Kymenlaakso 14 121 364 -12 525 784 1 595 580 9
Etelä-Karjala 10 347 835 -9 048 610 1 299 225 10
Etelä-Savo 12 296 486 -10 588 309 1 708 177 10
Pohjois-Savo 19 021 271 -16 184 595 2 836 676 11
Pohjois-Karjala 12 876 203 -10 591 339 2 284 864 13
Keski-Suomi 20 228 106 -17 370 114 2 857 992 11
Etelä-Pohjanmaa 14 628 676 -13 401 203 1 227 473 6
Pohjanmaa 13 118 275 -12 391 881 726 394 4
Keski-Pohjanmaa 5 404 052 -4 844 502 559 550 8
Pohjois-Pohjanmaa 28 323 485 -24 382 981 3 940 504 11
Kainuu 6 644 996 -5 548 174 1 096 822 13
Lappi 14 400 733 -12 199 143 2 201 590 12
         
Koko maa 397 000 001 -358 999 992 38 000 009 7

1) Taulukot 19-21 eivät sisällä kuntayhtymiä, eivätkä eräitä kohdistamattomia avustuksia, kuten kuntien harkinnanvaraisia avustuksia tai avustuksia investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Taulukko 20. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, kuntakoon mukaan, euroa1)

Asukasluku Valtion-
osuudet
Veron-
kevennykset
Kokonais-
muutos
Kokonais-
muutos /
asukas
         
alle 2 000 7 629 216 -6 531 852 1 097 364 11
2 001—6 000 49 843 932 -42 993 009 6 850 923 10
6 001—10 000 45 595 833 -40 499 609 5 096 224 8
10 001—20 000 51 281 270 -45 931 837 5 349 433 8
20 001—40 000 71 695 498 -65 661 161 6 034 337 6
40 001—100 000 57 206 097 -51 420 038 5 786 059 8
yli 100 000 113 748 155 -105 962 486 7 785 669 5
         
Koko maa 397 000 001 -358 999 992 38 000 009 7

1) Taulukot 19-21 eivät sisällä kuntayhtymiä, eivätkä eräitä kohdistamattomia avustuksia, kuten kuntien harkinnanvaraisia avustuksia tai avustuksia investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Kuntien talouskehitys

Vuonna 2002 kuntien ja kuntayhtymien talous vahvistui selvästi. Niiden yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,3 mrd. euroa, jossa oli kasvua 310 milj. euroa. Vuosikate parani lähes 350 kunnassa ja heikkeni vain yli 100 000 asukkaan kuntaryhmässä. Vuosikate riitti selvästi poistojen kattamiseen. Kuntien välisten talouserojen tasoittumiseen ja vuosikatteen kasvuun vaikuttivat erityisesti kuntatalouden vakautustoimenpiteet ja poikkeukselliset kertaluonteiset verontilitykset.

Vuonna 2003 kuntien talouskehityksen arvioidaan selvästi heikkenevän vuoteen 2002 verrattuna. Kuntien vuosikatteen arvioidaan alenevan noin 1,4 miljardiin euroon. Heikkeneminen johtuu erityisesti kokonaisverotulojen vähenemisestä ja toimintamenojen kasvusta. Vaikka käyttötalouden valtionosuudet kasvavat arviolta noin 446 milj. euroa, ei tämä riitä kattamaan toimintamenojen verotuloja ja valtionosuuksia nopeampaa kasvua. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2003 noin kaksinkertaiseksi verrattuna vuoteen 2002, jolloin näitä kuntia oli 42.

Vuonna 2004 arvioidaan kuntien vuosikatteen alenevan edelleen vuoden 2003 tasosta ja pysyvän selvästi heikompana vuoteen 2002 verrattuna, siitä huolimatta, että kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan hieman ensi vuonna. Kuntien talouden vakautta tuetaan valtionosuuksien kasvulla ja sillä, että verovähennysten korotusten aiheuttamat tulonmenetykset kompensoidaan täysimääräisinä. Vakauteen vaikuttavat myös kuntien omat päätökset erityisesti investointien määrästä ja ajoituksesta.

Taulukko 21. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2002—2004, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa1)

    2002 2003 2004
         
1. Toimintakate -15 756 -16 431 -17 058
2. Verotulot 14 077 13 450 13 470
3. Käyttötalouden valtionosuudet 3 892 4 338 4 852
4. Muut rahoituserät, netto 50 30 24
5. Vuosikate 2 263 1 387 1 288
6. Satunnaiset erät, netto 340 223 223
7. Investoinnit, netto 2 304 1 900 1 700
8. Ylijäämä (=5.+6.-7.) 299 -290 -189
9. Poistot käyttöomaisuudesta 1 558 1 600 1 620
10. Vuosikate - poistot 705 -213 -332
11. Lainakanta 4 827 5 027 5 157
12. Kassavarat 3 336 3 249 3 193
13. Nettovelka (=11.-12.) 1 491 1 778 1 964

1) Tässä osassa kuntatalouden kehitystä tarkastellaan kuntien tilinpidon mukaisin käsittein. Luvussa 3.2 kuntataloutta tarkastellaan kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein.

Kuntalain 65 §:n mukaan talousarviossa ja –suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan.

Talouden tasapainotusongelmat ja kuntalaissa tarkoitetut alijäämät keskittyvät myös vuonna 2004 erityisesti asukasluvultaan pieniin, lähinnä alle 6 000 asukkaan kuntaryhmään. Katettavia alijäämiä peräkkäisiltä vuosilta 2000—2002 on noin sadalla, pääosin alle 10 000 asukkaan kunnalla. Maakunnittain tarkasteltuna rahoitustasapaino pysyy vuosikatteen ja poistojen erotuksen perusteella arvioituna heikkona erityisesti Lapissa ja Etelä- Savossa ja hyvänä Varsinais- Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois- Karjalassa.

Kuvio 4. Kuntien vuosikatteen arvioitu muutos vuodesta 2003 vuoteen 2004 maakunnittain, euroa asukasta kohti


Taulukko 11. Määrärahat pääluokittain vuosina 2002—20041) Taulukko 12: Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat vuoden 2004 talousarvioesityksessä, milj. euroa Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041) 01-29 Kulutusmenot 11 444 11 802 12 479 677 6 30-69 Siirtomenot 18 805 20 036 21 272 1 235 6 70-89 Sijoitusmenot 638 502 521 19 4 90-99 Muut menot 4 624 3 415 2 889 - 526 - 15 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1) Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272 Taulukko 15. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa 5 271 5 761 6 282 5 390 5 872 6 390 Taulukko 16. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004 Taulukko 17. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien oma- rahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 18. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 19. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, maakunnittain, euroa1) Taulukko 20. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, kuntakoon mukaan, euroa1) Taulukko 21. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2002—2004, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa1) Toimintakate Vuosikate Ylijäämä (=5.+6.-7.) Vuosikate - poistot Nettovelka (=11.-12.) Taulukko 22. Kuntien talouskehitys vuosina 2002—2004 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin 1) Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006): Taulukko 24. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa 1 203,5 1 305,6 102,1 8,5

Taulukko 22. Kuntien talouskehitys vuosina 2002—2004 kuntien tilinpidon mukaan,
euroa/as kuntaryhmittäin 1)

  Vuosikate Vuosikate Vuosikate Vuosikate-poistot Vuosikate-poistot Vuosikate-poistot
Asukasluku 2002 2003 2004 2002 2003 2004
             
alle 2 000 130 76 34 -12 -60 -101
2 001—6 000 270 164 120 114 11 -34
6 001—10 000 326 213 175 156 41 9
10 001—20 000 370 211 175 181 18 -10
20 001—40 000 478 261 251 259 36 35
40 001—100 000 409 216 205 162 -20 -28
yli 100 000 399 274 285 22 -109 -73
             
Koko maa 380 229 214 130 -20 -25

1) Taulukot 19-21 eivät sisällä kuntayhtymiä, eivätkä eräitä kohdistamattomia avustuksia, kuten kuntien harkinnanvaraisia avustuksia tai avustuksia investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Palveluiden tuottavuuden kehittäminen

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää valtion toimenpiteiden ohella myös kunnilta toimintatapojen ja tehokkuuden jatkuvaa arviointia sekä valmiutta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista lisätä. Kuntien mahdollisuudet näihin toimenpiteisiin lähivuosina paranevat mm. henkilöstön kasvavan eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Hallitus on käynnistänyt kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän arvioinnin.Valtionosuusjärjestelmää kehitetään palvelurakenteiden ja tuottamistapojen uusimista sekä kuntien välistä yhteistyötä edistäväksi. Esitysten on määrä astua voimaan vuoden 2005 alusta.

5.5 Alueiden
kehittäminen ja rakennerahastot

Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinen ja alueellinen tasapaino, jonka saavuttamiseksi eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla alueellisilla ohjelmilla. Alueellisia vaikutuksia tarkastellaan lähemmin talousarvioesityksen liitteessä 2.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet

Alueiden kehittämislain (602/2002) yhtenä tavoitteena on ohjata alueiden kehittämistä maakuntien ja valtakunnan tasolla siten, että kehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimista vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Keskushallintotasolla järjestelmään kuuluvat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet ja ministeriöiden alueiden kehittämistä koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely.

Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista ensimmäisen kerran syksyllä 2003. Valtioneuvoston 3.7.2003 määräämät ministeriöt suunnittelevat hallinnonalansa toimintaa alueellisesti. Valtion osalta rahoitus määritellään vuosittain kehys- ja budjettiprosessin yhteydessä.

Kansallinen aluepolitiikka

Kansallista aluepolitiikkaa ja sen välineistöä vahvistetaan edellytysten luomiseksi tasapainoiselle alueelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tuetaan ja luodaan edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Alueiden kilpailukyvyn, osaamisen ja omien vahvuuksien vahvistamisen keskeiset työkalut ovat aluekeskusten kehittäminen, osaamis- ja innovaatiopolitiikan tehostaminen, kestävän kehityksen ja seudullisen yhteistyön edistäminen. Ohjelmiin sitomattomaan alueiden kehittämisen rahoitukseen, jota käytetään myös maaseudun ja saariston kehittämiseen, arvioidaan käytettävän 14 milj. euroa vuonna 2004.

Aluekeskusohjelma

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan 34 kaupunkiseudulla, joihin kuuluu 261 kuntaa. Ohjelma perustuu valtioneuvoston aluepoliittiseen tavoiteohjelmaan, ja se on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluerakenteen tasapainottaminen luomalla maahan kaikki maakunnat kattava, eri kokoisista kaupunkiseuduista muodostuva aluekeskusverkosto.

Hallitusohjelman tavoitteena on aluekeskusohjelman tehostaminen suoritettavien arviointien perusteella ja sen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen ohjelma-alueiden ulkopuolisiin seutuihin. Tässä tarkoituksessa korostetaan myös aluekeskusten ja maaseudun vuorovaikutusta. Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen arvioidaan käytettävän 10 milj. euroa vuonna 2004.

Osaamiskeskusohjelma

Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan huippuosaamisen hyödyntämistä valtioneuvoston vuosiksi 2003—2006 nimeämissä 20 osaamiskeskuksessa sekä puutuote- ja elintarvikealan valtakunnallisissa verkosto-osaamiskeskuksissa. Alueella toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen. Osaamiskeskusten avulla parannetaan myös keskusten ulkopuolisten alueiden osaamis- ja teknologiaperustaa lisäämällä keskusten ja muiden osaamiskeskittymien välistä yhteistyötä. Osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 9,5 milj. euroa vuonna 2004.

Helsingin seutu

Helsingin seudun kuntien ja valtion välistä yhteistyömenettelyä kehitetään edelleen. Yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä. Metropolialueiden erityiskysymykset on huomioitu hallitusohjelman mukaisesti asettamalla selvityshenkilö tekemään ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen yhteistyön ja seutuhallinnon kehittämiseksi sekä valtiovallan osallistumiseksi kansallisesti tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla. Sisäasiainministeriö valmistelee selvityshenkilön ehdotusten pohjalta toimenpiteet elokuun 2004 loppuun mennessä.

Kainuun hallintokokeilu

Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003, mutta kokeilu alkaa vasta vuoden 2005 alusta. Vuoden 2004 talousarviossa on Kainuun hallintokokeilun valmistelemiseen varattu 400 000 euroa.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon. Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Tavoiteohjelmat Suomessa 2000—2006: Yhteisöaloitteet:
   
Tavoite 1: heikoimmin kehittyneet alueet Interreg III: rajat ylittävä, valtioiden ja alueiden välinen
yhteistyö
Tavoite 2: elinkeinoelämän rakennemuutosalueet ja maaseutualueet Leader+: paikallisia maaseudun kehittämishankkeita
Tavoite 3: inhimilliset voimavarat
(horisontaalinen ohjelma)
Equal: uusia keinoja syrjäytymisen, syrjinnän ja epätasa-
arvon ehkäisemiseksi ja poistamiseksi työmarkkinoilla
  Urban II: ongelmallisten kaupunkien ja lähiöiden
taloudellinen sekä sosiaalinen elvyttäminen ja kestävän
kehityksen edistäminen

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Valtion rahoitusosuutta käytetään myös rakennerahastojen innovatiivisten toimien rahoittamiseen. Innovatiivisten toimien päätavoitteena on vaikuttaa tavoiteohjelmien laatuun. Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite 2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella 1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin, mutta eivät kuulu ohjelmakauden 2000—2006 tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus on 9,6 %. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan tavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioon budjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin. EU:n rakennerahastoista saatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalan menoksi yhdelle momentille.

Rakennerahastot Suomessa Rahoitettavat ohjelmat Maksuviranomainen
     
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tavoiteohjelmat 1 ja 2 sisäasiainministeriö
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tavoiteohjelmat 1, 2 ja 3 sekä Equal
-yhteisöaloite
työministeriö
Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) tavoiteohjelma 1 ja Leader+ -yhteisöaloite maa- ja metsätalousministeriö
Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) tavoiteohjelma 1 ja sen ulkopuolinen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma maa- ja metsätalousministeriö

Vuonna 2004 tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmiin jaetaan ohjelmien suoritusvaraukset. Suoritusvarausten jako tehdään väliarvioinnin perusteella niille ohjelmille, jotka ovat toteutuneet hyvin. Ohjelmien hyvälle toteutumiselle määritellään erikseen saavutettavat kynnysluvut. Väliarviointeja käytetään myös mahdollisten ohjelmatarkistusten pohjana. Ohjelmatarkistuksilla suunnataan tarvittaessa uudelleen tukitoimien sisältöä rakennerahastojen toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006):

  Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisö-
aloitteet
         
Uudet työpaikat 27 670 50 000 17 900 6 589
Säilytetyt työpaikat 65 700 40 000 - 3 842
Uudet yritykset 4 100 15 000 7 200 730
Toimenpiteissä aloittaneet 122 000 101 600 252 700 2 000

EAKR:sta rahoitettavien -yhteisöaloiteohjelmien (Interreg III ja Urban II) sekä innovatiivisten toimien EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassa nimetylle talousarviotalouden ulkopuolisille hallinto- ja maksuviranomaiselle. Näiden ohjelmien EU-tukea vastaavan valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O:n rahoitusosuuksista tavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liittyvä kansallinen valtion rahoitusosuus. Ahvenanmaan maakunnassa toteutettavat tavoite 2 ja 3 -ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan, eivätkä näihin ohjelmiin liittyvät varat sisälly valtion talousarvioon.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla rahoitetaan maaseudun kehittämistä tavoite 1 -alueen ulkopuolella (12 suurimman kaupungin keskusta-alueita lukuun ottamatta) EU:n osaksi rahoittaman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Sen EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T), jonka kautta tuleva rahoitus on noin 15 milj. euroa vuonna 2004. EMOTR-T ei ole rakennerahasto, mutta toimenpiteet ovat kuitenkin verrattavissa tavoiteohjelmiin. ALMA:n alueella asuu noin 2,3 milj. asukasta.

Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus vuonna 2004, myöntämisvaltuus, milj. euroa


Taulukko 11. Määrärahat pääluokittain vuosina 2002—20041) Taulukko 12: Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat vuoden 2004 talousarvioesityksessä, milj. euroa Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041) 01-29 Kulutusmenot 11 444 11 802 12 479 677 6 30-69 Siirtomenot 18 805 20 036 21 272 1 235 6 70-89 Sijoitusmenot 638 502 521 19 4 90-99 Muut menot 4 624 3 415 2 889 - 526 - 15 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1) Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272 Taulukko 15. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa 5 271 5 761 6 282 5 390 5 872 6 390 Taulukko 16. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004 Taulukko 17. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien oma- rahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 18. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 19. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, maakunnittain, euroa1) Taulukko 20. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, kuntakoon mukaan, euroa1) Taulukko 21. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2002—2004, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa1) Toimintakate Vuosikate Ylijäämä (=5.+6.-7.) Vuosikate - poistot Nettovelka (=11.-12.) Taulukko 22. Kuntien talouskehitys vuosina 2002—2004 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin 1) Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006): Taulukko 24. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa 1 203,5 1 305,6 102,1 8,5

Rakennerahastovarat vuoden 2004 talousarviossa

Vuonna 2004 rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä noin 301,3 milj. euroa siten, että EAKR:n osuus olisi 137,9 milj. euroa, ESR:n 126,7 milj. euroa, EMOTR-O:n 31 milj. euroa ja KOR:in 5,7 milj. euroa.

Vuoden 2004 talousarvioon sisältyy yhteensä 268,9 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 294,0 milj. euroa valtion rahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät momenteilta 26.98.61, 30.14.61, 30.14.62, 30.41.62, ja 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 6. EU:n rakennerahastovarat ja valtion rahoitus ministeriöittäin vuonna 2004


Taulukko 11. Määrärahat pääluokittain vuosina 2002—20041) Taulukko 12: Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat vuoden 2004 talousarvioesityksessä, milj. euroa Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041) 01-29 Kulutusmenot 11 444 11 802 12 479 677 6 30-69 Siirtomenot 18 805 20 036 21 272 1 235 6 70-89 Sijoitusmenot 638 502 521 19 4 90-99 Muut menot 4 624 3 415 2 889 - 526 - 15 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1) Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272 Taulukko 15. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa 5 271 5 761 6 282 5 390 5 872 6 390 Taulukko 16. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004 Taulukko 17. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien oma- rahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 18. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 19. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, maakunnittain, euroa1) Taulukko 20. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen, muutokset vuodesta 2003 vuoteen 2004, kuntakoon mukaan, euroa1) Taulukko 21. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2002—2004, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa1) Toimintakate Vuosikate Ylijäämä (=5.+6.-7.) Vuosikate - poistot Nettovelka (=11.-12.) Taulukko 22. Kuntien talouskehitys vuosina 2002—2004 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin 1) Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006): Taulukko 24. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa 1 203,5 1 305,6 102,1 8,5

5.6 Tiede- ja teknologiapolitiikka

Suomessa käytettiin vuonna 2002 tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 4,9 miljardia euroa, mikä vastaa lähes 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhteessa kansantalouden kokoon luvut ovat huomattavia. Euroopan unionin vuodelle 2010 tavoitteeksi asettamaan kolmen prosentin bruttokansantuoteosuuteen on Suomen ohella toistaiseksi yltänyt vain Ruotsi.

Myönteisen kehityksen taustalla on ollut julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen samanaikainen nopea kasvu ja niiden toisiaan vahvistava vaikutus. Kasvu on sittemmin oleellisesti hidastunut kummallakin sektorilla. Sähköteknisessä teollisuudessa tapahtuu yli puolet koko yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Sen tutkimusrahoituksen supistuminen on vaikuttanut kokonaiskehitykseen merkittävästi. Yrityssektorin rahoitusosuus Suomessa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on tästä huolimatta jatkuvasti kasvanut ja se oli lähes 70 prosenttia vuonna 2001. Julkisen sektorin osuus on vastaavasti supistunut noin 27 prosenttiin. Muiden rahoituslähteiden (rahastot, ulkomaat) osuus on Suomessa kansainvälisesti katsoen pieni.

Taulukko 24. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa

  2003
varsinainen
talousarvio
2004
esitys
2003—2004 muutos,
  milj. € %
         
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat        
   Yliopistolaitos 385,7 406,7 21,0 5,4
   Valtion tutkimuslaitokset 234,1 251,0 16,9 7,2
   — josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 58,7 64,7 6,0 10,2
Yhteensä 619,8 657,7 37,9 6,1
Rahoitusorganisaatiot        
   Suomen Akatemia 184,5 214,2 29,7 16,1
   Teknologian kehittämiskeskus 399,3 433,7 34,5 8,6
Yhteensä 583,7 647,9 64,2 11,0
Kaikki yhteensä 1 203,5 1 305,6 102,1 8,5

Hallituksen tavoitteena on edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta, tukea vakaata aluekehitystä ja turvata Suomen talouden kilpailukyky. Tämä edellyttää julkisen tutkimusrahoituksen lisäämistä ja kansallisen osaamisperustan laaja-alaista vahvistamista. Hallitusohjelman mukainen rahoituksen lisäys on jo aloitettu vuoden 2003 lisätalousarviossa ja sitä jatketaan vuosittain. Vuonna 2004 julkinen tutkimusrahoitus kasvaa yli kahdeksan prosenttia. Julkisen tutkimusjärjestelmän kaikkia osa-alueita vahvistetaan tarkoituksena edistää sekä perustutkimusta ja tutkijankoulutusta, teknologian kehittämistä ja soveltamista että yhteiskunnan eri sektoreiden sosiaalista innovaatiotoimintaa.

Julkisen tutkimusrahoituksen lisääminen vaikuttaa myönteisesti yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvuun ja laadulliseen kehittymiseen. Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii Suomessa jo varsin hyvin ja sen vahvistumiselle sekä keskinäiselle verkottumiselle kyetään nyt luomaan uusia mahdollisuuksia.

Mittavat panostukset edellyttävät huolellista seurantaa ja arviointia sekä tulevien kehitysmahdollisuuksien järjestelmällistä ennakointia. Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin toimintaa on tarkasteltu osana äskettäin valmistunutta suomalaisen innovaatioympäristön kansainvälistä arviointia. Valtion budjettitalouden ulkopuolella toimiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on niin ikään arvioitu ja myös Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi on käynnissä. Kolmas Suomen tieteen tilaa ja tasoa selvittävä arviointi valmistuu syksyllä 2003. Arvioinnit ovat samalla osa koko julkisen tutkimusjärjestelmämme rakenteellista tarkastelua, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2004 loppuun mennessä.

Tutkimustoimintaan kohdistuu entistä vaativampia laatu- ja tuloksellisuustavoitteita. Kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön määrätietoinen lisääminen on välttämätöntä hyvän tieteellisen ja teknologisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Eurooppalaisen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioalueen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisen ajankohtaista. Yhteistyötä on niin ikään edelleen vahvistettava tieteen ja teknologian muiden keskusten kanssa. Samalla kyetään monipuolistamaan tutkimustoimintaa Suomessa.