Talousarvioesitys 2018
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Talouskasvun edellytyksiin vaikuttaa merkittävästi tapa, jolla kansallisia ja Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteita toteutetaan. Kasvihuonekaasupäästöistä 80 % syntyy energian tuotannossa ja käytöstä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin toimitusvarmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Komissio on ehdottanut vuotta 2030 koskevassa ilmasto- ja energiapaketissaan jatkoa nyt vuoteen 2020 yltäville energia- ja ilmastotavoitteille. Eurooppa-neuvosto asetti vuoden 2030 tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä EU:n tasolla uusiutuvalle energialle 27 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta ja energiatehokkuudelle indikatiivisen 27 prosentin tehostamistavoitteen verrattuna kehitykseen ilman uusia toimenpiteitä. Komissio antoi 2016 ehdotukset mm. taakanjakosektorin (päästökaupan ulkopuoliset sektorit) jäsenvaltiokohtaisista päästövähennysvelvoitteista ja LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsänhoito) huomioon ottamisesta. Komission esitys taakanjakosektorin päästövähennyksistä Suomelle on 39 % vuoden 2005 tasosta. Komissio antoi v. 2016 myös puhtaan energian paketissa toisen osan 2030 tavoitteiden lainsäädäntöehdotuksista. Nämä ehdotukset koskivat mm. sähkömarkkinoiden kehittämistä, uusiutuvaa energiaa ja bioenergian kestävyyttä, energiatehokkuutta sekä hallintomallia, jonka avulla komissio seuraa energia- ja ilmastotavoitteiden sekä energiaunionia koskevien tavoitteiden saavuttamista. Samalla energiatehokkuutta koskevaa tavoitetta esitettiin nostettavaksi 30 prosenttiin ja sen muuttamista EU-tasolla sitovaksi.
Hallitus antoi v. 2016 selontekona eduskunnalle kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategian lähtökohtana ovat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030, energiaunionia koskevat tavoitteet sekä hallitusohjelman energiaa koskevat tavoitteet. Toimia täydennetään v. 2017 taakanjakosektorin osalta ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä. Strategian linjaukset johtavat hallitusohjelman vuoteen 2030 ulottuviin tavoitteisiin uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä 50 prosenttiin, omavaraisuuden nostosta 55 prosenttiin ja öljyn energiakäytön puolittamisesta verrattuna vuoteen 2005. Lisäksi valmistellaan hallituksen esitys kivihiilen energiakäytön kieltämisestä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 toteutuma/arvio |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
— Energiaomavaraisuus (%) | 51 | 53 | 53 | 54 | 54 |
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-MPI) | 77,5 | 81,7 | 82 | 82 | 82 |
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) | 39 | 39 | 39 | 40 | 40 |
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo (TJ/BKT, milj. euroa) | 5,8 | 5,6 | 5,7 | < 5,7 | < 5,7 |
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 513 000 euroa.
Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Sähkö- ja kaasumarkkinat toimivat tehokkaasti mahdollistaen korkean toimitusvarmuuden sekä kohtuulliset ja kilpailukykyiset hinnat | |||
— Sähkön jakeluverkkoinvestointien määrä valvontamenetelmien mukaisesti (milj. euroa) | - | > 700 | > 700 |
— Sähkön myyjän vaihtoaktiivisuus vähittäismarkkinoilla (%) | - | > 12 | > 13 |
Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien hallinnointi toteutuu kustannustehokkaasti päästökaupan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta | |||
— Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus (%) | 32 | > 35 | > 37 |
— Energiatehokkuusdirektiivin art. 7 mukaisesti laskettu kumulatiivinen energiansäästö (TWh) | - | 31 | 36 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi | |||
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) | 55 | > 65 | > 70 |
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen | |||
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) | - | - | < 50 |
— Hankelupien käsittelyaika (pv) | - | - | < 40 |
— Päästölupien käsittelyaika (pv) | - | - | < 50 |
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus | |||
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) | 0,0032 | < 0,0033 | < 0,0034 |
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus | |||
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) | 2 649 | < 2 950 | < 2 700 |
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) | 0,30 | < 0,32 | < 0,30 |
Viraston asiakkaiden tyytyväisyys viraston toimintaan | |||
— Mainemittarin arvosana (1—100) | 64 | > 65 | > 67 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 66,8 | 72 | 75 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,7 | > 3,8 | > 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 9 631 | 7 907 | 8 113 |
Bruttotulot | 1 695 | 1 500 | 1 600 |
Nettomenot | 7 936 | 6 407 | 6 513 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 750 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 635 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lisäresurssit uusiin tehtäviin | 80 |
Maakaasumarkkinalain lisätehtävät | 105 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -6 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -4 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -5 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -43 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -8 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -9 |
Vuokrien indeksikorotus | 1 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -2 |
Yhteensä | 106 |
2018 talousarvio | 6 513 000 |
2017 talousarvio | 6 407 000 |
2016 tilinpäätös | 8 821 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 513 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
2018 I lisätalousarvio | 50 000 |
2018 talousarvio | 6 513 000 |
2017 tilinpäätös | 6 407 000 |
2016 tilinpäätös | 8 821 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatio- ja neuvontatoimintaan sekä kehittämishankkeisiin ja selvityksiin
2) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen
3) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevan Euroopan unionin sääntelyn valmistelun ja kansallisen toimeenpanon edellyttämiin toimiin
4) edellä kohdissa 1—3 mainittuihin tehtäviin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitellaan EU:ssa huomattavaa lisäystä.
Meneillään olevia toimenpidekokonaisuuksia ovat muun muassa energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen sekä uusiutuvan energian edistäminen.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaan käytön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä opastus-, neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen tulostavoitteet sisältyvät Energiaviraston tulostavoitteisiin momentille 32.60.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Energia- ja ilmastostrategian toimeenpano | 1 000 |
Yhteensä | 1 000 |
2018 talousarvio | 3 500 000 |
2017 talousarvio | 2 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatio- ja neuvontatoimintaan sekä kehittämishankkeisiin ja selvityksiin
2) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen
3) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevan Euroopan unionin sääntelyn valmistelun ja kansallisen toimeenpanon edellyttämiin toimiin
4) edellä kohdissa 1—3 mainittuihin tehtäviin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.
40. Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 57 694 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan
3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.
Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiokeskus Business Finlandin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta (1444/2014).
Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta.
Vuonna 2018 saa sitoumuksia tehdä enintään 55 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköajoneuvojärjestelmät, ml. vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön.
Business Finlandilla on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Business Finland vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
— Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 168,1 | 140—175 | 220—275 |
— Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 34,7 | 35 | 55 |
— Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,9 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 52 194 | 20 500 | 8 750 | 3 500 | 84 944 |
Vuoden 2018 sitoumukset | 5 500 | 22 000 | 13 750 | 13 750 | 55 000 |
Menot yhteensä | 57 694 | 42 500 | 22 500 | 17 250 | 139 944 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Energia- ja ilmastostrategian mukaiset lisäpanostukset | 500 |
Kertaluonteisen valtuuden lisäyksen ( I LTA 2015) maksatusten päättyminen | -3 000 |
Maksatusmäärärahan tarkistukset | -11 382 |
Uudelleenbudjetointi energia- ja ilmastostrategian mukaisiin investointeihin | 1 500 |
Yhteensä | -12 382 |
2018 talousarvio | 57 694 000 |
2017 talousarvio | 70 076 000 |
2016 tilinpäätös | 53 572 474 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 57 694 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan
3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.
Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiokeskus Business Finlandin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta (1444/2014).
Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta.
Vuonna 2018 saa sitoumuksia tehdä enintään 55 000 000 eurolla.
41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 14 950 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vuonna 2014 neljälle LNG-terminaalihankkeelle myönnettyjen investointitukien maksamiseen. Myönnetyt tuet ovat yhteensä 92 876 100 euroa ja ne on myönnetty nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) nojalla.
Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistää maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla.
- — Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä
- — Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 14 950 | 5 550 | 20 500 |
Menot yhteensä | 14 950 | 5 550 | 20 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Investointituen maksatusten vähentyminen | -13 515 |
Yhteensä | -13 515 |
2018 talousarvio | 14 950 000 |
2017 talousarvio | 28 465 000 |
2016 tilinpäätös | 23 610 148 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään 20 482 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 5 532 000 euroa talousarvioesityksen 14 950 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä tehdystä muutoksesta. Haminan terminaalihanke on viivästynyt, ja hankkeen tuen maksatukset siirtyvät vuodella eteenpäin eli vuosille 2018—2020.
2018 talousarvio | 20 482 000 |
2017 III lisätalousarvio | -13 830 000 |
2017 talousarvio | 28 465 000 |
2016 tilinpäätös | 23 610 148 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 20 482 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentilta vähennetään 6 652 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu terminaalihankkeen toteutuksen viivästymisestä. Hankkeen tuen maksatukset siirtyvät vuodelle 2019.
2018 II lisätalousarvio | -6 652 000 |
2018 talousarvio | 20 482 000 |
2017 tilinpäätös | 14 634 920 |
2016 tilinpäätös | 23 610 148 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentilta vähennetään 6 652 000 euroa.
(42.) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2017 I lisätalousarvio | 635 000 |
2017 talousarvio | 385 000 |
2016 tilinpäätös | 918 733 |
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään 135 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Utsjoen alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi tuetaan Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Määrärahan tarve aiheutuu Utsjoen alueen sähköverkon korvausinvestoinnin aikataulun viivästymisestä.
2017 tilinpäätös | 845 857 |
2016 tilinpäätös | 918 733 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään 135 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Utsjoen alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 220 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla sopimuskaudelle 2013—2020
2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin
3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen
4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.
Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.
Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.
Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.
Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.
- — Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 220 | 180 | - | - | 400 |
Menot yhteensä | 220 | 180 | - | - | 400 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusten tarkistus | -30 |
Yhteensä | -30 |
2018 talousarvio | 220 000 |
2017 talousarvio | 250 000 |
2016 tilinpäätös | 230 913 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 220 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla sopimuskaudelle 2013—2020
2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin
3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen
4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 314 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn
1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen
2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.
Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh ) | 20,00 |
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu
- — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu
- — Suomen uusiutuvan energian potentiaalia hyödynnetään teollisen mittakaavan sähkön tuotannon uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi 2020-luvulla sekä luodaan kehityspolku hiilineutraaliin ja vahvasti uusiutuviin energialähteisiin perustavaan energiajärjestelmään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tuulivoimalat | 248 500 000 |
Biokaasuvoimalat | 10 100 000 |
Metsähakevoimalat | 54 000 000 |
Puupolttoainevoimalat | 1 500 000 |
Yhteensä | 314 100 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Metsähakkeen tukitason muutos | 28 300 |
Muutokset markkinahinnoissa, päästöoikeuden hinnoissa ja kapasiteetissa | 22 800 |
Turpeen verotason (v. 2015 ja v. 2016) lasku | 1 600 |
Tuulivoimakiintiön laskeminen (HO) | -12 000 |
Yhteensä | 40 700 |
2018 talousarvio | 314 100 000 |
2017 talousarvio | 273 400 000 |
2016 tilinpäätös | 171 865 622 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Vuonna 2018 saa tarjouskilpailun perusteella tehdä sitoumuksia tuen myöntämisestä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) mukaisessa preemiojärjestelmässä siten, että tukea maksetaan tukiaikana yhteensä enintään 24,0 terawattitunnin sähkön tuotannosta järjestelmään hyväksytyissä voimalaitoksissa.
Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.
Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuontantotuesta annetun lain muuttamisesta.
Vuoteen 2030 tähtäävässä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (VNS 7/2016 vp) linjatun mukaisesti ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Tarjouskilpailun kohteena oleva määrä vastaa 2,0 terawattitunnin keskimääräistä sähkön vuosituotantoa, kun tukiaika on 12 vuotta. Vuonna 2018 järjestettävän tarjouskilpailun voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulevat tuotantoon arviolta aikaisintaan vuonna 2020.
2018 talousarvio | 314 100 000 |
2017 III lisätalousarvio | -18 800 000 |
2017 talousarvio | 273 400 000 |
2016 tilinpäätös | 171 865 622 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 175/2017 vp) liittyy vuoden 2018 talousarvioesityksen täydennykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Koska kyseistä hallituksen esitystä ei ennätetä käsitellä eduskunnassa vuoden 2018 talousarvioesityksen käsittelyn aikataulussa, momentin päätösosaan sisältyvä valtuus poistetaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 314 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn
1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen
2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2018 saa tarjouskilpailun perusteella tehdä sitoumuksia tuen myöntämisestä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) mukaisessa preemiojärjestelmässä siten, että tukea maksetaan tukiaikana yhteensä enintään 16,8 terawattitunnin sähkön tuotannosta järjestelmään hyväksytyissä voimalaitoksissa.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 175/2017 vp) 9.11.2017.
Vuoteen 2030 tähtäävässä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (VNS 7/2016 vp) linjatun mukaisesti ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi järjestetään teknologianeutraali tarjouskilpailu, jonka perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Tarjouskilpailun kohteena oleva määrä vastaa 1,4 terawattitunnin keskimääräistä sähkön vuosituotantoa, kun tukiaika on 12 vuotta. Vuonna 2018 järjestettävän tarjouskilpailun voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulevat tuotantoon arviolta aikaisintaan vuonna 2020.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 314 100 000 |
2017 tilinpäätös | 225 791 255 |
2016 tilinpäätös | 171 865 622 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2018 saa tarjouskilpailun perusteella tehdä sitoumuksia tuen myöntämisestä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) mukaisessa preemiojärjestelmässä siten, että tukea maksetaan tukiaikana yhteensä enintään 16,8 terawattitunnin sähkön tuotannosta järjestelmään hyväksytyissä voimalaitoksissa.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentilta vähennetään 51 900 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu sähkön markkinahinnan ja päästöoikeuden hinnan nousuista sekä tuotantomäärien tarkistuksesta.
2018 II lisätalousarvio | -51 900 000 |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 314 100 000 |
2017 tilinpäätös | 225 791 255 |
2016 tilinpäätös | 171 865 622 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentilta vähennetään 51 900 000 euroa.
45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan
2) investointeihin, jotka sisältävät uutta energiateknologiaa sekä tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka muun energiateknologian kaupallista käyttöönottoa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Investointituet myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2016) nojalla.
Selvitysosa:Hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla. Painopistealueen biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 100 milj. euroa on tarkoitettu käytettäväksi uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointitukeen vuosina 2016—2018. Tavoitteena on kustannustehokas, hiiletön, puhdas ja uusiutuva energia.
Tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se ylittää 2020-luvulla 50 prosentin rajan. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen.
2018 talousarvio | 40 000 000 |
2017 talousarvio | 40 000 000 |
2016 tilinpäätös | 20 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan
2) investointeihin, jotka sisältävät uutta energiateknologiaa sekä tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka muun energiateknologian kaupallista käyttöönottoa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Investointituet myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2016) nojalla.
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio-ohjelma. Tavoitteena on sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Laissa määritellyt hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat voivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.
Maksettavan tuen suuruus riippuu muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä.
Hallitusohjelman mukaisesti tuki rahoitetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloilla. Päästöoikeuksien huutokauppatuloja käsitellään valtiontaloudessa yleiskatteellisina tuloina. Tulot on budjetoitu momentille 12.32.99. Hallitusohjelman kirjaus toteutuu, kun tuen määrä ei ylitä päästöoikeuksien huutokauppatulojen määrää.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Päästöoikeuden hintamuutokset | -16 000 |
Yhteensä | -16 000 |
2018 talousarvio | 27 000 000 |
2017 talousarvio | 43 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja myöhemmin annettavan valtioneuvoston asetuksen nojalla.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tukiohjelman tavoitteena on edistää sähköisen liikenteen kehittymistä ja erityisesti latausinfrastruktuuria kehittämällä pienentää kynnystä hankkia sähköisiä kulkuneuvoja. Lisäksi tavoitteena on kaasutankkausasemaverkoston laajentaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöedellytysten parantaminen.
Vuonna 2016 valmistuneessa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästöjä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Strategian tavoitteena on autokannan entistä nopeampi uusiutuminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvu autokannassa. Kattava latausjärjestelmä on edellytys sähköisen liikenteen kasvulle. Lisäksi latausjärjestelmän rakentamisessa tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmään liittyvät kysymykset, kuten sähkötehon riittävyys ja järjestelmien joustavuus. Tärkeää olisi myös kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja, kuten älykkäitä ohjausjärjestelmiä ja kaupallistaa näitä. Tukea on aikaisemmin myönnetty erityisesti julkisen latausverkoston laajentamiseen ja sähköisen julkisen liikenteen pilot-hankkeille. Tukiohjelman tavoitteena on nämä toimenpiteet huomioiden vahvistaa kansallista latausinfrastruktuuria ja edistää siihen liittyvän uuden teknologian kehittymistä. Tukea ei käytetä kotitalouspisteisiin tai niiden yhteydessä tehtävien sähköverkon kapasiteetin parantamiseen.
- — Sähköiseen liikenteeseen liittyvä infrastruktuuri kehittyy siten, ettei sen kehittymättömyys muodosta estettä sähköautojen laajamittaiselle käyttöönotolle
- — Uuden teknologian käyttöönotto sähköiseen liikenteeseen liittyvässä infrastruktuurissa lisääntyy
- — Biokaasun tankkausasemien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä.
2018 talousarvio | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja myöhemmin annettavan valtioneuvoston asetuksen nojalla.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.