Talousarvioesitys 2006

08. Kansanterveyslaitos

Selvitysosa:

Laitoksen perustehtävät

Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on väestön terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Kansanterveyslaitos seuraa, valvoo ja tutkii väestön terveyttä ja sairauksien yleisyyttä sekä osallistuu väestön terveyden edistämiseksi tarvittavaan selvitys- ja kokeilutoimintaan. Laitos huolehtii väestön rokotehuollon edellyttämien rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulontatehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä.

Toimintaympäristön muutokset

Kansanterveyslaitoksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Suuret ikäluokat ovat tulossa ikään, jossa sairastavuus kasvaa. Sairauksien yleisyydessä tapahtuu muutoksia. Sepelvaltimotauti ja syöpä ovat väestön terveyden kannalta keskeisiä sairauksia, vaikka niistä johtuva kuolleisuus on pienentynyt. Allergiat, diabetes ja päihdesairaudet ovat lisääntymässä. Infektiotaudit aiheuttavat runsaasti sairastavuutta ja palvelujen käyttöä. Elintavat ovat muuttuneet terveellisemmäksi, mutta myös kielteistä kehitystä tapahtuu. Alkoholin kulutus kasvaa. Arkiliikunta vähenee. Ruokavaliossa on myönteisten muutosten ohella uusia haasteita. Lihavuuden lisääntyminen seurausvaikutuksineen on huolestuttava ilmiö. Terveyskäyttäytymisessä ja terveydessä on suuria väestöryhmittäisiä eroja. Pääosa terveyden edistämistä koskevista päätöksistä on siirtynyt kunnille. Kunnat tarvitsevat tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tukea ehkäisytoimien toteuttamisessa. Kansainvälisestä tilanteesta aiheutuu arvaamattomia uhkia.

Strategiset linjaukset

Kansanterveyslaitos tekee tartuntatautien, kroonisten kansantautien ja ympäristöterveysvaarojen torjuntatyötä ja tukee muiden toimijoiden työtä tuottamalla ja välittämällä tietoa näiden tautien ehkäisemiseksi. Laitos tekee tutkimus- ja kehittämistyötä myös väestöryhmittäisten terveyserojen vähentämiseksi, syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi sekä työssä jatkamisen ja jaksamisen edistämiseksi. Laitos osallistuu terveyspalvelujen kehittämiseen sairauksia ehkäisevien ja toimintakykyä ylläpitävien toimien osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Kansanterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2006. Tulostavoitteet määritellään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Kansanterveyslaitos vaikuttaa päättäjien, eri alojen toimijoiden ja kansalaisten terveyttä koskeviin valintoihin saattamalla heidän käytettäväkseen parhaan mahdollisen näissä valinnoissa tarvittavan tiedon. Laitos tukee kuntien kansanterveystyötä eri tehtäväalueillaan.

Kansanterveyslaitos seuraa ja varmistaa rokotusohjelman uudistuksen toteutumista ja toimii rokotuskattavuuden ylläpitämiseksi ja nostamiseksi. Laitos parantaa rokotusten vaikuttavuuden ja turvallisuuden seurantaa.

Kansanterveyslaitos ylläpitää ja kehittää tartuntatautien seurantajärjestelmän valmiutta reagoida ilmeneviin uhkiin.

Kansanterveyslaitos selvittää kroonisten tautien riskitekijöiden kehitystä eri väestöryhmissä sekä muodostaa uutta tietoa, jota tarvitaan erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien, allergian, diabeteksen ja mielenterveyden häiriöiden sekä alkoholista ja tupakasta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyssä. Kansanterveyslaitos etsii keinoja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseksi sekä ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Laitos kehittää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyötä yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.

Kansanterveyslaitos selvittää ilmansaasteiden ja rakennusten mikrobikontaminaation ja juomaveden ja ravinnon epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja ja niiden kehitystä sekä kehittää menetelmiä ympäristöperäisten terveysriskien arviointiin.

Prosessit ja rakenteet

Kansanterveyslaitos selvittää kansanterveyden keskeisillä aloilla tarvittavat vaikuttamisprosessit ja kehittää viestintää erityisesti verkkopalveluidensa osalta.

Kansanterveyslaitos kehittää johtamisjärjestelmäänsä erityisesti laatujärjestelmän ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi.

Kehittämiskohteita ovat myös tietojärjestelmät, suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmät sekä tutkimusprosessit.

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky

Kansanterveyslaitos pitää huolta kilpailukyvystään työnantajana kehittämällä suunnitelmallisesti palkitsemisjärjestelmäänsä sekä varmistamalla oikeudenmukaisuuden toteutumisen henkilöstöpolitiikassa.

Laitos huolehtii henkilöstön osaamisesta ja uudistumisesta kehittämällä strategialähtöisesti henkilöstön ammattitaitoa ja esimiesten johtamistaitoja ja luomalla järjestelmän käyttämiensä menetelmien ja prosessien oikea-aikaiseen uudistamiseen.

Resurssit ja talous

Kokonaiskustannukset eivät sisällä rokotemomentin (33.08.26) menoja, jotka ovat luonteeltaan menoja, eivät kustannuksia.

Kansanterveyslaitos suorittaa tehtävänsä tekemällä budjettirahoituksella tutkimus- ja kehittämistyötä ja asiantuntijatehtäviä, huolehtimalla yleisen rokotusohjelman toimeenpanosta sekä

1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksina EU:n ja muiden tutkimusrahoittajien kanssa sovittavalla tavalla,

2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset,

3) osallistumalla tartuntatautilaissa (583/1986) säädettyyn viranomaisvalvontaan,

4) toteuttamalla viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttomia ja yhteisrahoitteisia määritys-, valvonta- ja asiantuntijapalveluja,

5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset ja huolehtimalla tarvittaessa tutkimustulosten kaupallisesta hyödyntämisestä sekä

6) huolehtimalla harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta.

Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettoutettu edellä kohdissa 1), 2), 4), 5) sekä 6) oleva toiminta.

Kannattavuus

Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset sekä syntyy ylijäämä, joka käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen osalta tavoitteena on saada hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalueille. Yhteisrahoitteisen (ml. EU-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 25 % koko toimintamenorahoituksesta.

Kansanterveyslaitos varmistaa riittävät voimavarat toimintaansa suuntaamalla voimavaransa strategian mukaisesti, hankkimalla ulkopuolista lisärahoitusta ja huolehtimalla toimintansa taloudellisuudesta ja tehokkuudesta muun muassa kehittämällä henkilöstön kustannustietoisuutta ja hankintajärjestelmiä. Kustannuksista kohdistuu arviolta 25 % infektiotautien ehkäisyyn, 40 % terveyskäyttäytymisen edistämiseen ja kroonisten kansantautien ehkäisyyn ja 10 % ympäristöterveyden ongelmien ehkäisyyn.

21. Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 403 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon peruskorjauksista johtuvat vuokramenojen lisäykset ja muuttokustannukset 396 000 euroa.

Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 142 000 euroa siirtona momentille 33.06.21.

Määrärahaa arvioidaan käytettävän harvinaisten rokotteiden myynnin ja välitystoiminnan menoihin 56 000 euroa. Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.08.

26. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 722 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, velvoitevarastoinnista sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen sekä Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun. Määrärahaa saa käyttää myös rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Rokotusohjelman toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä 9 422 000 euroa. Rokotusohjelman toteutukseen tarvittavat tietojärjestelmät vaativat kehittämistä sekä vanhentuneisuutensa että rokotusohjelman uudistuksen aiheuttamien muutosten vuoksi. Tietojärjestelmän osuudeksi on arvioitu 300 000 euroa.

Rokotteiden välitystoiminnan muut menot on merkitty momentille 33.08.21. Tulot rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.08.