Talousarvioesitys 2006

29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2006 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja elinvoimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestörakenteen muutos lisää nuorten vastuuta yhteiskuntakehityksestä. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Väestön ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat myös koulutustarpeisiin. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Työtehtävät kehittyvät kaikilla aloilla yhä korkeampaa tietotaitoa ja osaamista vaativaksi. Työvoiman ja palvelujen keskittyessä uhkana on työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellinen kohtaamattomuus. Tietoyhteiskuntakehitys luo haasteita verkkosisältöjen ja -palveluiden sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiselle ja lisäksi demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiselle. Väestön ikääntymisen myötä työ- ja toimintakyvyn ylläpidon merkitys kasvaa.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat.

Opetusministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteissa on otettu huomioon hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä muita valtioneuvoston periaatepäätöksiä.

Opetusministeriön toimialan strategiset avainalueet

Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään pyrkimällä turvaamaan eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide-, liikunta- ja nuorisotyöpalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta kehitetään.

Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Vahvistetaan tietoyhteiskunnan toimivuutta. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa.

Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun. Edistetään lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, parannetaan nuorten elinoloja ja jatketaan syrjäytymisen ehkäisyä. Edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaedellytyksiä tuetaan.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista.

Koulutuksen painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään sekä parantamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään että lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että

• vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa,
• koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee,
• korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä ja että
• vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 %:iin vuoteen 2008 mennessä.

Yrittäjyyttä, tietoyhteiskuntaosaamista ja kansalaisvaikuttamista edistetään koulutuspolitiikan keinoin.

Opintotukea kehitetään koulutuspoliittisten tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on kannustava opintotuki, jolla edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä.

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään.

²⁾ Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta.

³⁾ Sisältää alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot.

¹⁾ Nuorten koulutus

¹⁾ Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun alkuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot.

²⁾ Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus.

²⁾ Valtionosuusjärjestelmän mukainen vuosiopiskelijamäärä.

³⁾ Ei sisällä IB-lukioiden tai Reifeprüfung -tutkintoja.

⁴⁾ Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

⁵⁾ Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

⁶⁾ Aloittaneita ja tutkintoja koskevien tietojen osalta lähde ammattikorkeakoulujen AMKOTA-tietokanta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta tiedot Tilastokeskuksesta.

⁷⁾ Ei sisällä ylempää amk-tutkintoa ja erikoistumisopintoja suorittavia sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoita, lähde AMKOTA-tietokanta.

⁸⁾ Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde yliopistojen KOTA-tietokanta.

⁹⁾ Sisältää kaikki jatkotutkinto-opiskelijat (myös lisensiaattitutkinnon), lähde KOTA-tietokanta.

Tiedepolitiikan painopisteenä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Luovuuden edellytysten parantaminen

Tavoitteena on parantaa luovan toiminnan edellytyksiä, tunnistaa ja vahvistaa taiteellisen ja muun luovuuden vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen aikaisempaa monipuolisemmin sekä aktivoida ja tukea näihin tavoitteisiin liittyviä toimintoja ja toimenpiteitä.

Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden parantaminen

Tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden lisääminen ja sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien parantaminen, lasten ja nuorten sekä vammaisten ja vähemmistöryhmien kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen ja kansallisesti tärkeiden kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnan turvaaminen.

Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen

Tavoitteena on kulttuuriympäristön ja -perinnön suojelu ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja siihen liittyvän tiedon lisääminen. Kansalaisten ja muiden käyttäjien osallisuutta kulttuuriperintöön vahvistetaan monipuolistamalla saatavuutta sekä kehittämällä aineistoja ja palveluja.

Kulttuurituotannon edellytysten ja kulttuurin aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa

Tavoitteena on luovan talouden vahvistaminen kulttuurin ja taiteen toimialoilla. Vahvistetaan kansallista kilpailukykyä ja työllisyyttä kulttuurin alojen tuotteiden ja palvelujen sekä sisältöjen tuotantoa ja vaihdantaa tukemalla.

¹⁾ Sisältää kaksi vos-järjestelmään kuulumatonta orkesteria.

Liikuntapolitiikka

Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Tavoitteena on riittämättömästi liikkuvien aktivointi säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, väestön ylipainoisuuden kasvun hillitseminen liikunnan avulla sekä liikkumisympäristön ottaminen huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista.

Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen

Tavoitteena on tukea valtakunnallisten liikuntajärjestöjen koulutustoiminnan laadun ja sisällön kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää palvelemaan lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeita.

Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen

Tavoitteena on huippu-urheilun toimintaedellytysten parantaminen tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia sekä antidopingtoimintaa.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään tavoitteena luoda edellytykset jokaiselle nuorelle osallistumiseen ja omaan harrastukseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö.

Nuorten sosiaalinen vahvistaminen

Nuorille suunnataan toimenpiteitä, joilla nuorten elämäntaidot paranevat. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmässä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnalla alennetaan nuorten työttömien määrää ja ehkäisevällä huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden käyttöä ja kokeilua.

Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen

Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla hallituksen nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Tavoitteen saavuttamista seurataan nuorten elinoloindikaattorien avulla.

Valtionosuusuudistus

Valtionosuusjärjestelmän ja sen uudistuksen kokonaiskuvaus esitetään talousarvioesityksen yleisperusteluissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) muutetaan osana valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon uudistusta. Koko valtionosuusjärjestelmää koskevana uudistuksena kustannustenjaon tarkistusta muutetaan siten, että tarkistus tehdään joka neljäs vuosi ja valtionosuusprosenteista säädetään erikseen joka neljäs vuosi. Kustannustenjaon ulkopuolella olevilla tehtävillä säilytetään kiinteä valtionosuusprosentti. Lisäksi kustannustason muutosta vastaavat indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä.

Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla opetus- ja kirjastotoimen käyttökustannusten valtionosuusprosenttia.

Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Kustannustenjaon tarkistusmenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 2008. Kustannustenjaon tarkistamista ja indeksien laskemista koskevat ehdotukset koskevat koko rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää.

Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa yksinkertaistetaan ja yksikköhintojen eri määräytymisperusteiden painoarvoa muutetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävillä kertoimilla. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä.

Tuloksellisuus ja vaikuttavuus otetaan yhdeksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi.

Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnoissa otetaan huomioon suoritetut tutkinnot. Ammatillista opettajankoulutusta varten myönnetään valtionosuutta. Yksikköhinnan laskentaa yksinkertaistetaan ja rahoituksen ennakoitavuutta lisätään.

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksessa luovutaan perustamiskustannuksiin myönnettävistä erillisistä valtionosuuksista.

Kirjastojen yksikköhinnan laskennassa käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Yksikköhintaa korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia.

Teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksitarkistus. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin kulttuurilaitosmuodon osalta joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Veikkaus Oy:n tulouttamistavoitteeksi on asetettu vuoden 2006 osalta 387,2 milj. euroa. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja arvioidaan kertyvän 0,2 milj. euroa.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 75,7 milj. euroa, momentilta 29.90.52 taiteen tukemiseen 183,9 milj. euroa, momentilta 29.98.50 liikunnan tukemiseen 94,0 milj. euroa ja momentilta 29.99.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 33,8 milj. euroa. Taiteen 183,9 milj. euron osuudesta ehdotetaan käytettäväksi kirjastojen valtionosuuksien kattamiseen noin 40,0 milj. euroa, jolla katetaan 44 % kirjastojen valtionosuuksista.

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001) 2 §:ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 40 milj. euroa, mikä on 44 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Muihin tarkoituksiin käytettävä veikkausvoittovarojen tuotto on siten 347,4 milj. euroa. Viimeksi mainitusta euromäärästä ehdotetaan mainitun lain 1 §:ssä säädetyissä rajoissa käytettäväksi 27 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,7 % nuorisotyön edistämiseen, 21,8 % tieteen edistämiseen ja 41,5 % taiteen edistämiseen. Voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Veikkausvoittovaroilla on katettu edunsaajien kokonaisrahoituskehyksistä seuraavat osuudet vuosina 2001—2006.