Talousarvioesitys 2006

34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Työllisyyden ja talouden kehitysarvio

Talous kääntyi vahvaan nousuun vuonna 2004. Työllisyys alkoi kohentua viiveellä vuoden 2004 kesällä. Vuonna 2005 työllisyys edelleen kohenee. Kansainvälisen talouden ongelmat varjostavat vuotta 2006 ja työllisyyden paraneminen hidastuu. Rakenteellisten ongelmien takia työttömyys alenee hitaasti. Vuonna 2006 arvioidaan työttömiä työnhakijoita olevan 265 000 henkilöä keskimäärin. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista.

Työpolitiikan strategiset tavoitteet

Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen työllisyyden lisäämisen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteena on sellainen talouden ja työllisyyden kasvun ura, joka mahdollistaisi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella.

Hallituksen työllisyystavoitteet on vahvistettu työhallinnon toiminnan lähtökohdiksi työpolitiikan strategiassa vuosille 2003—2007—2010. Lisäksi työpolitiikan strategian tavoitteena on, että työttömyysaste laskee noin 6 prosenttiin vuonna 2007 ja 5 prosenttiin vuonna 2010, työelämästä poistutaan 2—3 vuotta nykyistä myöhemmin ja ikääntyneiden (55—64 -vuotiaiden) työllisyysaste nostetaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteina on, että rakenteellinen työttömyys alenee ja rekrytointiongelmat vähenevät. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat:

• alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä,
• varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus,
• parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla,
• luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle,
• lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä.

Työvoimapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä työministeriö asettaa työvoimapolitiikalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (tavoiteluvut lihavoituna):

Yllä kuvattujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi työhallinto seuraa strategisten toimintalinjausten toteutumista seuraavien tavoitteiden ja tunnuslukujen avulla (tavoiteluvut lihavoituina):

Työllisyyden politiikkaohjelma

Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät vahvaa yhteistyötä sekä ministeriö- että alue- ja paikallistasoilla. Osa työllisyysasteen nostoon ja työttömyyden laskuun tähtäävistä toimenpiteistä toteutetaan hallituksen poikkihallinnollisessa työllisyysohjelmassa. Sen painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen, työurien pidentämiseen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Työllisyysohjelma toteutetaan hallituskaudella neljänä poikkihallinnollisena osahankkeena, jotka ovat

1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen,

2) työmarkkinatuen aktivointi,

3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä

4) työurien pidentäminen.

EU:n työllisyyssuuntaviivat

Jäsenmaat ottavat työllisyyspolitiikassaan huomioon EU:n työllisyyssuuntaviivat osana EU:n yhdennettyjä suuntaviivoja vuosille 2005—2008. Työllisyyssuuntaviivoilla vahvistetaan osaltaan Lissabonin strategian väliarvioinnin painottamaa näkökulmaa kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Kevään 2005 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti työllisyyssuuntaviivoilla tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, edistetään työn laatua ja tuottavuutta sekä vahvistetaan sosiaalista ja alueellista koheesiota. Työllisyyssuuntaviivojen keskeiset painopisteet, joilla tavoitteisiin pyritään vastaamaan, ovat:

1) Ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen siellä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen.

2) Yritysten ja työntekijöiden sopeutuvuuden parantaminen.

3) Inhimilliseen pääomaan panostamisen lisääminen paremman koulutuksen ja ammattitaidon kautta.

Julkisen työvoimapalvelun organisoinnin ja ohjauksen uudistaminen

Työministeriö käynnistää vuonna 2006 julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa vahvistetaan työvoimatoimistojen ohjausta hallituksen ja ministeriön asettamien tulos- ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakaspalvelulinjojen perustamisen ja tuloksellisuuden onnistuminen sekä asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja seudulliset erot huomioon ottava työllisyyspolitiikka. Työvoimatoimistoverkon hallinnollista tiivistämistä nopeutetaan ja toiminta-aluerajoja tarkistetaan työssäkäyntialueet huomioon ottaen niin, että toimistojen kokonaismäärä voi muodostua aiempaa noin 105 toimiston tavoitetta pienemmäksikin. Toimistojen toimintaa ja tulosta ryhdytään mittaamaan nykyistä laajemmalla mittaristolla ja käymään toimistojen kehittämistä tukevia keskusteluja toimistonjohtajien kanssa nykyistä selvästi useammin.

Toiminnan tehostaminen edellyttää, että TE -keskuksissa on riittävät voimavarat kohdennettuna työvoimatoimistojen kehittävään ohjaamiseen. Keskuksissa tulee olla voimavarat myös palvelulinjojen kehittämisen tukeen. Työministeriö muuttaa omaa organisaatiotaan tehostaakseen toimistojen ohjausta ja palvelulinjojen kehittämistä.

Työvoimatoimiston tehtävänä on julkisen työvoimapalvelun strategian suuntainen ja tehokas toimeenpano omalla toiminta-alueellaan. Työvoimatoimisto on työmarkkinakysymysten asiantuntija ja toimii aktiivisesti keskeisten kumppaneidensa kanssa alueen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. Toimisto huolehtii siitä, että toimintaympäristön haasteet ja asiakkaiden tarpeet tunnistetaan ja toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. TE-keskukset ja julkisen työvoimapalvelun työvoimatoimistot tekevät yhteistyötä yhteisten asiakkaiden palvelujen varmistamiseksi mm. seudullisten yrityspalvelujen tarjoamisessa ja kasvuyritysten palveluissa.

Koska julkinen työvoimapalvelu keskittyy perustehtäväänsä, talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut hankitaan jatkossa perustettavilta valtionhallinnon palvelukeskuksilta tai muilta asiantuntijaorganisaatioilta.

¹⁾ Resurssit sisältävät Kainuun itsehallintokokeiluun siirretyt 19,979 milj. euroa

²⁾ Resurssit sisältävät Kainuun itsehallintokokeiluun siirretyt 19,2 milj. euroa

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006