Talousarvioesitys 2006

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeudellinen sääntely lisääntyy ja kohdistuu uusille erityisasiantuntemusta vaativille elämänalueille. Lainsäädännön kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen muodostavat oikeusturvajärjestelmän kehittämisessä tärkeän tekijän. Väestön muuttoliikkeen myötä oikeuspalvelujen kysyntä siirtyy yhä selvemmin suuriin asutuskeskuksiin.

Kansalaisten tiedon tarve heitä koskevissa asioissa on lisännyt oikeudellisen neuvonnan tarvetta. Sovittelumenettelyn merkitys on kasvanut. Rikosasioiden sovittelumenettelyn alueellisessa kattavuudessa ja saatavuudessa on kehittämistarpeita. Riita-asioiden sovittelumenettelyä ollaan käynnistämässä. Oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevat uudistukset ovat lisänneet asianosaisten oikeudenkäyntikuluriskiä, mikä on heikentänyt oikeusturvan saatavuutta erityisesti riita-asioissa. Eri tuomioistuinten käsittelyajoissa on suuria eroja, mikä on johtanut alueelliseen eriarvoisuuteen oikeusturvan saatavuudessa. Oikeuksien toteutumisen takaavat selkeä lainsäädäntö, hyvä hallinto ja tehokas oikeusturvajärjestelmä ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä kansainvälisillä markkinoilla.

Suomen rikollisuustilanteessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Suhteessa väkilukuun tapahtuu Suomessa edelleen henkirikoksia enemmän kuin Pohjoismaissa ja muissa Länsi-Euroopan maissa. Tilastoitu pahoinpitelyrikollisuus on pitkällä aikavälillä jonkin verran lisääntynyt. Alkoholilainsäädännössä vuonna 2004 tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet lähinnä väkivaltarikoksiin ja välittömästi alkoholin käyttöön liittyviin rikoksiin. Ennakkotietojen mukaan niiden määrän kasvu on viime aikoina kuitenkin pysähtynyt. Huumausainerikosten ja omaisuusrikosten kehityssuunta on laskeva. Nopeaan globalisaatiokehitykseen liittyvät uhkat koskevat kansainvälistä terrorismia ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuutta sekä järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä. Nämä edellyttävät oikeusviranomaisten kansainvälisen yhteistyön lisäämistä ja kotimaisen viranomaisyhteistyön tehostamista.

Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti kasvanut, mikä hitaan taloudellisen kasvun ja korkean työttömyyden olosuhteissa lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden ja yritysten velkaongelmien määrä on kuitenkin pysynyt useimmilla mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Kulutusluotoista aiheutuvien maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin jossakin määrin noussut.

Väestön eliniän pidentyminen ja perheellistymisen muotojen moninaistuminen tekevät ajankohtaiseksi mm. perimystä ja aviovarallisuutta koskevan lainsäädännön uudistustarpeiden arvioinnin. Väestörakenteen muutos ja rakennuskannan vanheneminen lisäävät tarvetta uusia ja korjata vanhoja rakennuksia, mikä vaatii asunto-osakeyhtiöiden perusparannusta ja kunnossapitoa koskevilta säännöksiltä erityistä selkeyttä ja toimivuutta.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja oikeudellisen sääntelyn korostuminen sekä jatkuvasti voimistunut EU- ja muu kansainvälinen yhteistyö on lisännyt erityisesti lakitasoisen sääntelyn määrää, mikä on aiheuttanut ongelmia niin sääntelyn johdonmukaisuuden ja hallittavuuden kuin valmisteluresurssien käytön kannalta.

Oikeus- ja sisäasiat muodostavat yhden EU:n nopeimmin kehittyvistä yhteistyöaloista. Puheenjohtajuus EU:ssa on vuoden 2006 keskeinen haaste, johon vaikuttaa etenkin oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä koskeva, joulukuussa 2004 hyväksytty ns. Haagin toimintaohjelma. Suomen puheenjohtajuuskaudella ohjelman toteuttaminen on välitarkasteluvaiheessa.

Valtioneuvoston asettamat tavoitteet

Valtioneuvosto asettaa talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavat oikeusministeriön toimialaa koskevat tavoitteet:

Oikeuden saatavuuden nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi parannetaan valtioneuvoston lainvalmistelua ja lakiehdotusten vaikutusten arviointia, kehitetään oikeudellisia neuvonta- ja sovittelumenettelyjä sekä parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta.

Hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja väkivallan vähentämisohjelman pohjalta vähennetään erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä parannetaan rikoksen uhrin asemaa. Uusintarikollisuuden alentamiseksi otetaan vankeinhoitolaitoksessa käyttöön vankikohtaiset rangaistusajan suunnitelmat ja parannetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa.

Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja.

Edistetään aktiivisesti eurooppalaisen oikeusalueen toteutumista ja Haagin toimintaohjelman toteuttamista.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisin toimenpitein parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.

Oikeusministeriön alustavat tavoitteet

Oikeusministeriöasettaa valtioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta niitä täydentävät seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Oikeusturva

Parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti maan eri osissa. Huolehditaan kaava-, rakennuslupa- ja tieasioita koskevien valitusten joutuisasta käsittelystä.

Oikeusturvan kehittämiseksi ja oikeusturvan saatavuuden parantamiseksi oikeudellista neuvontaa tehostetaan kokeiluhankkeiden pohjalta sekä lisätään menettelyn joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta niin oikeudenkäynnissä kuin vaihtoehtoisessa riidanratkaisussakin. Näin myös pyritään lyhentämään prosessin kokonaiskestoa ja alentamaan osapuolille aiheutuvia kustannuksia. Erikoistumismahdollisuuksia tuomioistuinten sisällä ja niiden kesken parannetaan. Selvitetään laajapohjaisesti muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Tuetaan tuomioistuimien laatutyötä.

Alueellisen tasapuolisuuden lisäämiseksi vaikuttavuustavoitteena on supistaa hovi- ja hallinto-oikeuksien nykyiset noin kuuden kuukauden käsittelyaikaerot viiteen kuukauteen. Käräjäoikeuksissa tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden rikosasioiden käsittelyaika ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan keskeinen tavoite on rikollisuuden, erityisesti uusintarikollisuuden vähentäminen. Painopistealueina ovat väkivalta-, huume- ja talousrikollisuus sekä nuorten rikollisuus. Tavoitteiden saavuttamiseksi korostetaan rikoksentorjuntaa, rikosvastuun joutuisaa toteuttamista, syyttäjien tehokasta ja kokonaisvastuullista otetta rikosasiain käsittelyketjussa sekä rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamista uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Tavoitteena on myös rikoksen uhrin aseman parantaminen.

Tavoitteena on vähentää ensikertaisten vankien uusintarikollisuutta siten, että viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaavien määrä vähenee 35 prosentista vuoteen 2007 mennessä enintään 32 prosenttiin.

Maksuhäiriöt ja velkahallinta

Hallituksen velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein ja kehittämällä ulosotto- ja konkurssivalvontaviranomaisten toimintaa vähennetään velkaongelmia, tehostetaan ja nopeutetaan maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä, alennetaan perintäkustannuksia sekä tehostetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa, ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Vaikuttavuustavoitteena on perintätuloksen parantaminen 4 prosentilla.

Kansalaisten oikeussuhteet

Perimystä koskevan lainsäädännön kehittämisessä olennaista on tasapainon säilyttäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. Aviovarallisuusjärjestelmän kannalta peruskysymys on, johtaako voimassa oleva lainsäädäntö sovittelusäännöksineen epäoikeudenmukaisiin ja yllättäviin lopputuloksiin, ja jos näin on, miten lainsäädäntöä tulisi uudistaa. EU-säännökset siitä, minkä valtion lakia sovelletaan perheoikeudellisiin kysymyksiin, lisäävät oikeusvarmuutta perhesuhteiden kansainvälistyessä.

Euroopan oikeudellinen kehittäminen

Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Oikeusministeriö painottaa erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, koska se on tehokkain keino oikeusalueen perustamiseksi, sekä jo hyväksyttyjen instrumenttien tehokasta täytäntöönpanoa myös käytännössä. Myös Eurojustin operatiivisen toiminnan kehittäminen ja EU:n Venäjä-suhteet ovat puheenjohtajuuskauden painopisteitä.

Säädösvalmistelun johdonmukaisuus

Tavoitteena on, että lainsäädäntöä käytetään johdonmukaisesti ja tilanteissa, joissa lainsäädäntö toteuttaa asetetut tavoitteet kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista ja julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta, estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä.

Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat yhteiset toimintaperiaatteet, rakenteet ja menettelytavat. Kehitetään erityisesti menettelyjä ja järjestelmiä sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioimiseksi. Paremman sääntelyn toimintaohjelman puitteissa arvioidaan säädösympäristön viimeaikaista kehitystä erityisesti kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökohdista. Jatketaan erityisesti Suomen puheenjohtajakaudella EU:n ja sen jäsenmaiden yhteisiä toimia sääntelyn laadun parantamiseksi.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Oikeushallintoon perustetaan palvelukeskus, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Oikeushallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita.

Hallinnonalan muut kehittämistavoitteet

Edellä sanottuja lähivuosien strategisia tavoitteita täsmentävät vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty tämän pääluokan eri luvuissa. Hallinnonalan yleiset, ennen muuta henkilöstöön, tuottavuuden parantamiseen ja tietohallintoon liittyvät kehittämistavoitteet on esitetty luvussa 25.01 (Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat virastot).

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006