Talousarvioesitys 2006

90. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset taiteen- ja kulttuurikentän toimijoille, kansalaisten mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin ja kulttuuripalveluihin sekä edistää toimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Lisäksi kiinnitetään huomiota laajemmin luovuuteen ja kulttuuriin yhteiskunnan kehittämisen voimavarana ja mahdollisuutena.

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä kirjastojen valtionosuusperusteita muutetaan siten, että yksikköhinnan laskennassa käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Yksikköhintaa korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia.

Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuden perusteena olevia henkilötyövuosia lisätään, teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksikorotus sekä kehittämismääräraha teattereille ja orkestereille lisätään.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen ja taiteellisesti luovan toiminnan toimintamahdollisuuksien kehittäminen valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti.

Kansallisten kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta parannetaan suuntaamalla tukea eri taiteenalojen toimintaan, tuetaan laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä sekä lastenkulttuurikeskusten toimintaa vakiinnutetaan. Kulttuuripalvelujen saavutettavuutta erityisryhmille, vammaisten ja kulttuurivähemmistöjen omaehtoista kulttuuritoimintaa sekä kulttuurivähemmistöjen ja pääkulttuurin yhteyksiä tuetaan.

Valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien edellytyksiä lisätä taiteen edistämistä alueellisesti ja valtakunnallisesti pyritään edistämään. Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta kehitetään tukemalla taiteen alueellista tarjontaa.

Kirjastoverkon toimivuuden tehostaminen

Kirjastojen asemaa kirjallisen kulttuurin asiantuntijana, tunnetuksi tekijänä ja kirjallisuuskasvattajana sekä lastenkulttuurin edistäjänä kehitetään. Kuntien välistä yhteistyötä kirjastojen toiminnassa lisätään.

Audiovisuaalisen teollisuuden vahvistaminen ja kulttuuriomaisuuden varmistaminen

Audiovisuaalisten tuotantojen kilpailukykyä kehitetään. Mediakasvatuksen asemaa vakiinnutetaan ja valtion elokuvakuvatarkastamon toimialuetta pyritään laajentamaan. Suomen elokuva-arkiston tehtäväaluetta ajanmukaistetaan.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen kulttuurisektorilla

Kotimaista sisällöntuotantoa monipuolistetaan tietoverkoissa ja muissa sähköisissä päätelaitteissa. Kulttuurin verkkopalveluja ja niiden toimivuutta ja saatavuutta kehitetään.

Tekijänoikeuden kehittäminen digitaalisessa ja tietoverkkoympäristössä

Tekijänoikeustietämystä ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Yhtenäistä tekijänoikeusinformaatiokäytäntöä digitaalisen sisällöntuotannon, multimedian ja tietoverkkojen alueelle kehitetään. Lisensiointi- ja sopimuskäytäntöjä sekä suojattujen aineistojen levityksen turvaamista parannetaan.

Pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden vakiinnuttaminen

Yhteistyössä eri osapuolten kanssa kehitetään kulttuurisen kumppanuuden muotoja. Opetusministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmaa toteutetaan tavoitteena pohjoisen kulttuurin kumppanuuden vahvistaminen.

Kansallisen kulttuuriperinnön edistäminen

Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen saattamista digitaaliseen muotoon ja verkon kautta haettavaksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteistyönä. Museoiden ja muiden kulttuuriperintökohteiden saavutettavuutta pyritään parantamaan ja lisätään kulttuuriperintökasvatusta.

Taiteen ja kulttuurin ja muun yhteiskunnallisen kehityksen välisten suhteiden kehittäminen

Taide- ja kulttuuriperusteisten toimintojen osallistumista strategisena voimavarana yhteisölliseen kehitykseen lisätään luovan talouden kehittämistyössä; kulttuurivientiä edistämällä ja alueellisessa kehittämistyössä. Laatimalla luovuusstrategia ja ryhtymällä toteuttamaan sen tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia luovuuden merkitys tunnistetaan aiempaa paremmin ja sen käyttö lisääntyy yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla.

21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 357 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen.

Määrärahasta myönnettävät apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 10 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Taiteen keskustoimikunnan tavoitteena on, että vuosikymmenen lopulla korkeatasoinen taiteemme tunnetaan nykyistä laajemmin kotimaassa ja kansainvälisesti ja että taide vaikuttaa yhteiskunnassa entistä monipuolisemmin innovaatioperustan laajentajana ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Tavoitteena on lisäksi:

• Korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa. Keskeisenä keinona on apurahojen ja avustusten jakaminen.
• Taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltuvan käytön lisääminen.
• Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen.
• Taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen toimimalla opetusministeriön valtakunnallisena asiantuntijaelimenä ja tuottamalla taidepolitiikalle olennaista tutkimustietoa ja arviointivälineitä sekä kehittämällä tiedotusta ja tietopalvelua.

¹⁾ Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, kirjasto- ja näyttöapurahalautakunnat sekä jaostot.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 3 372 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 62 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion taidemuseo vie eteenpäin kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä.

Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota.

Taidemuseoalan kehittämisyksikkö jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa. Vuonna 2006 toteutetaan osatutkimuksia taidemuseotoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 173 000 euroa pakollisten kustannusten nousun johdosta.

23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 407 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten perusparannustöihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunnan toiminnan keskeisenä tavoitteena on vastata Unescon maailmanperintökohteen ja kansallisesti merkittävän monumentin yllä- ja kunnossapidosta.

Vuoden 2006 aikana on tavoitteena saada valmiiksi kolmen kohteen restaurointi- ja korjaustyöt ja käynnistää kaksi uutta korjaus- ja rakentamishanketta. Helsingin kaupungin kanssa tehty Suomenlinnan rakentamisen ja käytön kustannustenjakoa koskeva sopimus saatetaan ajan tasalle.

Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun periaatteita noudattaen. Tavoitteena on suuren yleisön tietämyksen lisääntyminen maailmanperintökohteesta. Suomenlinnan kunnostuksessa hyödynnetään saarella sijaitsevaa työsiirtolaa. Maiseman kunnostustöissä painopisteenä on muurien ja puistojen kunnostaminen.

24. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 743 000 euroa.

Selvitysosa:Museovirasto johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta sekä alaa koskevien palveluiden tarjoamisesta. Museoviraston toiminta perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen museokentän sekä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa sekä korkeatasoiseen asiantuntemukseen ja motivoituneeseen henkilöstöön.

Kulttuuriympäristön vaalimisen tehostamiseksi ja kaavoituksen nopeuttamiseksi kehitetään alueellisten palvelujen saatavuutta. Tavoitteena on samalla vapauttaa keskushallinnon voimavaroja ohjaus- ja kehittämistoimintaan valtioneuvoston rakennusperintöstrategian toteuttamiseksi.

Kokoelmatietojen saattamista museoyhteisön, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön tehostetaan luettelointitietojen ja kuvien digitoinnilla. Museot suunnittelevat näyttelynsä palvelemaan eri kävijäryhmiä ja parantavat niiden informatiivisuutta ja houkuttelevuutta.

Kulttuuriperintökasvatuksen ja saavutettavuuden edistäminen ovat painopisteinä kulttuuriperintöalan kehittämisessä ja avustuksissa museoiden innovatiivisille hankkeille. Hankkeille tarkoitetuista avustuksista 60—80 % suunnataan kulttuuriperintökasvatukseen ja saavutettavuuden edistämiseen. Verkko-opetuspakettien käytön kasvutavoite on 10 %/v. Tavoitteena on verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen laatiminen. Museoalalle kehitettävää arviointimallia testataan pilottimuseoissa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 127 000 euroa Suomen merimuseon toiminnan kehittämiseen.

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 978 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 430 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan yli 99 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Näkövammaisten kirjaston toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvoinen kohtelu kirjallisuuden saannissa, koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla ja tarjoamalla asiakaskuntansa käyttöön erityisaineistoa, kuten äänikirjoja, pistekirjoja ja elektronisia kirjoja sekä toimimalla ääni- ja pistekirjapalvelujen asiantuntijalaitoksena.

Kirjasto tuottaa 97-prosenttisesti näkövammaisten koululaisten oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat, yhteensä noin 500 uutta nimikettä. Lukihäiriöisille oppilaille lainataan olemassa olevaa aineistoa.

Kirjasto tuottaa uusia kauno- ja tietokirjallisuuden nimikkeitä näkövammaisille ja muille lukemisesteisille soveltuvassa muodossa määrän, joka n. 33 % Suomesta vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön paikallisena palveluna, postitse ja tietoverkon kautta. Potentiaalisen asiakaskunnan määrä on noin 40 000 henkilöä.

Kirjasto jatkaa analogisen kokoelman digitoimista 5-vuotisen suunnitelman 2005—2009 mukaisesti ja tavoitteena on digitoida yhteensä 15 000 nimikettä.

26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 445 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 101 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 24 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Suomen elokuva-arkiston tavoitteena on elokuvan muodossa olevan kulttuuriomaisuuden tallettaminen ja säilyttäminen, elokuvakulttuurin esittäminen, tutkimus- ja tietopalvelutoiminnan harjoittaminen. Elokuva-arkisto palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita, luovaa teollisuutta sekä turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön esilläolon.

Lähes loppuun saatetun nitraattipohjaisten elokuvien pelastamisesta siirrytään varhaisten asetaattivärielokuvien pelastekopiontiin ja restaurointiin. Pelastetavoite vuodelle 2006 on 30 000 metriä. Restaurointitulosten parantamiseksi tutkitaan digitaalisia entistämismetodeja. Laajennetaan elävän kuvan museon perinnekokoelmaa 30 talletuksella; luetteloitujen esineiden määrä kasvaa 300 kappaleella ja digitaalista esinekuvausta jatketaan; tavoitteena on 500 esineen kuvaus. Tuetaan alan tutkimusta, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Tarjotaan alan erityiskirjasto- ja arkistopalvelut. Vastataan kasvavaan kansainvälisen kulttuurivaihdon kysyntään.

Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen (1042/2002) Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista.

27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 547 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 300 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 60 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion elokuvatarkastamon toiminnan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kuvaohjelmaympäristö. Tarkastamon tehtävänä on suorittaa lakien määräämä lastensuojelullisiin syihin perustuva kuvaohjelmien ennakkotarkastus ja rekisteröiminen, suorittaa ilmoituksiin perustuvaa ennaltaehkäisevää laillisuusvalvontaa sekä myöntää esityslupia. Tarkastamo pyrkii valistuksen ja tiedotuksen keinoin lisäämään kansalaisten tietämystä kuvaohjelmien sääntelystä.

Kuvaohjelmien ennakkotarkastuksen tavoitteena on lasten kehityksen turvaaminen kuvaohjelmaympäristössä. Keinoja ovat alle 18-vuotiaille suunnattujen kuvaohjelmien tarkastaminen, sääntelyä koskeva valistus ja jälkivalvontatyö yhdessä poliisin kanssa. Vaikuttavuutta mitataan yleisölle ja kuvaohjelmien levittäjille suunnatuilla kyselyillä.

Kehitetään verkkopohjaisia, kustannustehokkaita ja asiakasystävällisiä ilmoitus- ja rekisteröintijärjestelmiä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 274 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 336 000 euroa kirjastojen sisältötuotannon kehittämiseen.

Selvitysosa:Pääluokan perusteluihin viitaten hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 46 euroa asukasta kohden.

Valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 39 961 000 euroa ja valtionavustuksiin 3 500 000 euroa momentilla 29.90.52.

Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävinä tekijöinä 129 728 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 16 536 000 euroa verotuloihin ja valtionosuusuudistukseen perustuvina tasauserinä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 394 000 euroa valtion ja kuntien välisen neljälle vuodelle jaksotetun lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen toisena eränä.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 2 333 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Yleisten kirjastojen toiminnan tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä.

Tuetaan kirjastojen kirjahankintoja yleisellä valtionosuudella sekä kohdennetusti vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukimäärärahalla. Kirjastopoliittisen työryhmän asettama kirjahankinnan laatutavoite on vähintään 350—400 nidettä/1 000 asukasta. Vuonna 2004 kuntien kirjastolaitoksista 53 % saavutti tämän tavoitteen.

Kirjastotoiminnan vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä arvioidaan kirjastojen fyysisen käytön ja verkkokäytön sekä eri aineistotyyppien hankinnan ja lainauksen indikaattoreilla sekä asiakaspäätteiden määrää ja verkkoyhteyksien kehitystä seuraamalla.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 667 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 474 sekä orkestereilla enintään 1 035. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 948 euroa henkilötyövuotta kohden.

Selvitysosa:Pääluokan perusteluihin viitaten hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 001 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 20 henkilötyövuotta teattereille ja 8 henkilötyövuotta orkestereille. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 31 987 080 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 32 070 euroa henkilötyövuotta kohden.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 471 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 168.

Määrärahasta saa käyttää enintään 252 270 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 40 henkilötyövuotta.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 424 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 14 678 140 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 36 847 euroa henkilötyövuotta kohden.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 3,5 euroa asukasta kohden.

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitukseen sisältyy 12 966 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen.

Vuonna 2006 saa tehdä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisia valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille tammikuun 2006 hintatasossa yhteensä enintään 4 000 000 eurolla.

Selvitysosa:

40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta.

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 035 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kulttuuri-instituuttien tukemiseen rakennussuojelulain (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maailmanperintökohteiden entistämiseen sekä kohteisiin liittyvään tutkimus- ja valistustoimintaan. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty x xxx 000 euroa momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 062 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 445 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen. Vuonna 2005 saadaan myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Taiteilija-apurahan suuruus on eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan 1.3.2005 lähtien 1 236,81 euroa/kk, jonka jälkeen apurahaa tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti opetusministeriön päätöksellä. Vuoden 2006 osalta määrärahan mitoituksessa on huomioitu lisäyksenä valtion virkamiesten palkkojen yleiskorotuksen mukainen korotus. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 183 906 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään x xxx 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään x xxx 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään xxx 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään xxx 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään x xxx 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä enintään xxx 000 euroa kuntien yhteisten kirjastolaitosten tukemiseen ja kirjastojen muihin avustuksiin.

Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa.

Määrärahasta saa käyttää xxx 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin. Määrärahaa saa käyttää myös taiteen edistämisestä annetun lain (328/1967) mukaisiin alueellisten taidetoimikuntien myöntämiin taiteilija- ja kohdeapurahoihin sekä muihin avustuksiin. Edellä mainitut apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Määrärahaa saa käyttää taiteen ja kulttuurin edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen ja tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä valtionhallinnon kulttuurialan kansainvälisen yhteistyön menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen ja muiden valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 52 000 euroa neljälle vuodelle jaksotetun yksikköhintojen tarkistuksen toisena eränä.

Kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 51 274 000 euroa momentilla 29.90.30, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 13 667 000 euroa momentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 4 471 000 euroa momentilla 29.90.32 sekä entistämis- ja korjausavustuksiin x xxx 000 euroa momentilla 29.90.50.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 15 465 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden tiede- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Eräät tiede- ja kulttuurilaitokset ja -yhteisöt maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille tai valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastoille.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää avustuksen maksamiseen Säätiölle Institutum Romanum Finlandiae, Suomen Ateenan -instituutin säätiölle, Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Suomen rakennustaiteen museosäätiölle, Taideteollisuusmuseon säätiölle, Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seura ry:lle, Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry:lle, Suomen Lontoon instituutin säätiölle, Suomen Ranskan instituutin säätiölle, Hanasaaren ruotsalais-suomalaiselle kulttuurikeskukselle ja Suomen taideakatemian säätiön näyttelyvaihtokeskus FRAME:lle.

54. Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 534 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainan lyhennykseen sekä koron maksuun.

Selvitysosa:Määrärahalla maksetaan lainan lyhennyksen ja koron vuoden 2006 osuus.

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2006 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 600 000 euroa. Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2006 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.