Talousarvioesitys 2006

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Selvitysosa:Aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi muiden lukujen määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on

• lisätä työikäisen väestön mahdollisuuksia osallistua osaamistasoa ylläpitävään ja kohottavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi,
• huolehtia riittävän omaehtoisen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistamiseksi,
• parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistyksellisten turvaamiseksi; sekä
• kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla.

Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään siten, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Vapaan sivistystyön rahoitusperusteita muutetaan kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kansalaisopistojen kohdalla asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja yksikköhinnat perustuvat keskimääräiseen yksikköhintaan, jota korotetaan tiheimmin asuttujen kuntien kohdalla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Osaamistason ylläpitämiseen ja koulutustason kohottamiseen tähtäävä koulutus.Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä lisätään ja opitun tunnustamista ja hyväksilukemista tehostetaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kaikilla koulutustasoilla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen aikuiskoulutustarjontaa lisätään siten, että ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen aloittaa yhteensä 15 700 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhteensä 48 000 aikuista vuonna 2006. Tavoitteena on, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen tai niiden osien määrä kasvaa nykytasosta 5 % vuoteen 2008 mennessä. Noste-ohjelmaa laajennetaan siten, että 10 000 vuotuisen aloittajan tavoite saavutetaan vuonna 2007 ja että valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu lisäksi 15 000 vailla toisen asteen tutkintoa olevaa aikuista. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen. Sen puitteissa lisätään asteittain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Yliopistojen aikuiskoulutustehtävää vahvistetaan lisäämällä maisteriohjelmissa ja vastaavissa aikuiskoulutusohjelmissa aloittavien määrää ja laajentamalla avoimen yliopiston väylää tutkintoonjohtavana koulutuksena.

Tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta ylläpitävä ja vahvistava koulutus.Vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä vahvistetaan. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ohjauksella pyritään lisäämään yhdessä alan toimijoiden kanssa määriteltyjen alojen koulutustarjontaa ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien osallistumista koulutukseen vuosina 2005—2008. Aikuislukion aineopiskelussa tarjontaa suunnataan maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden tarpeisiin. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestelyjä monipuolistetaan ja tarjontaa laajennetaan siten, että laskennallisia opintoviikkoja on 15 000 vuonna 2006 ja tarjonnan pääosa suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Neuvontajärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa.

Aikuisopiskelun edellytysten parantaminen.Vakaiden toimintaedellytysten turvaamiseksi ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien asemaa vahvistetaan ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteita uudistetaan. Aikuisopetushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja koulutustason kohottamista tuetaan kohdennetuilla koulutus- ja kehittämisohjelmilla. Valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta suunnataan erityisesti verkkopedagogiikkaan, erityisopetukseen ja työssäoppimiseen. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään ja aikuisopiskelijoiden neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään oppilaitoksissa ja verkon välityksellä.

Koulutuksen saavutettavuutta ja aikuiskoulutuksen järjestäjien yhteistyötä kehitetään alueellisten toimenpideohjelmien pohjalta. Aikuisopiskelijoiden opintosetelikokeilua laajennetaan aliedustettujen väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Opintoseteli on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuodesta 2007 lähtien.

Aikuiskoulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja ohjauksen kehittäminen.Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla. Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa arvioinnit ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston toimintaedellytyksistä ja palvelukyvystä. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa otetaan käyttöön opiskelijapalautejärjestelmä vuonna 2006.

Tavoite- ja tulosohjausta, järjestämislupia, rahoitusperusteita ja informaatio-ohjausta kehitetään siten, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella, seurata ja suunnata tarpeita vastaavasti valtakunnallisesti ja alueellisesti.

¹⁾ Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli n. 40 000 vuonna 2003 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 146 miljoonaa euroa vuonna 2005.

²⁾ Taulukko ei sisällä ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelman mukaan opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita on n. 9 500 vuonna 2005 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 41 miljoonaa euroa vuonna 2005.

³⁾ Luvussa on otettu huomioon vain ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen yli 25 vuotiaina aloittaneet (noin 64 % opiskelijoista).

21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 412 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.

Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 10 200 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 2006. Toiminnasta arvioidaan toteutettavan yli puolet Heinolan ja Tampereen toimipisteiden ulkopuolella noin 80 eri paikkakunnalla.

22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 14 004 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialueyhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen.

Tavoitteena on, että momentilta rahoitettavaan opetustoimen henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 000 henkilöä vuonna 2006.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 400 000 euroa siirtona momentille 29.69.53.

25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 927 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n muista kuin rakennerahastoista rahoittamista tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 120 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 78 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskunnan koulutushankkeet ja laatupalkinto sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 2 150 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 2 038 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhintojen porrastamisesta luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan, jota porrastetaan tiheimmin asuttujen kuntien kohdalla.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 829 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 65 euroa opetustuntia kohti.

Kansalaisopistojen koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määritellyille painopistealueille, joita ovat maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, terveyttä edistävät opinnot, tietoyhteiskunnan perusvalmiudet sekä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot ja aikuiskoulutus aliedustetuille kansalaisryhmille vuosina 2006—2008. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 112 790 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 92 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 7 253 000 euroa kehittämisavustuksina sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 15 260. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennan pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 8 336 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin 7 900 euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv). Noin 90 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen sekä työelämässä tarvittavien tietotekniikkataitojen hankkimiseen.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 2 419 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2006 yhteensä noin 25 000 henkilöä, joista n. 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2009 mennessä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa käyttökustannusten valtionosuuksiin ja vähennyksenä 800 000 euroa vammaisten opiskelijaviikkojen lisäämiseksi siirtona momentille 29.69.50.

34. Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahalla on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 käynnistyneeseen viisivuotiseen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (Noste-ohjelma) kuuluvia lisätoimenpiteitä ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. Rahoitettavan toiminnan tarkoituksena on ennen muuta ammatillisten tutkintojen ja tietokoneen ajokorttien suorittaminen. Osa avustuksesta suunnataan koulutukseen hakeutumista edistäviin toimiin ja opiskelun tukitoimiin. Edellytyksenä valtionavustuksen myöntämiselle ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena. Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti suunnataan myös osa momenttien 29.40.30, 29.60.30, 29.60.31, 29.69.31 ja 34.06.29 määrärahoista.

Tavoitteena on, että Noste-ohjelmassa aloittaa koulutuksen yhteensä 9 300 henkilöä vuonna 2006, joista ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamisen aloittaa yhteensä noin 6 300 henkilöä ja tietokoneen ajokortin tai vastaavan koulutuksen yhteensä noin 3 000 henkilöä. Lisäksi perusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen osallistuu arviolta noin 15 000 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista.

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 847 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 2 000 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet ja opintosetelikokeilu sekä ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 296 270, josta noin 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että yksikköhinnan porrastuksessa huomioidaan opiskelun päätoimisuus ja sisäoppilaitosmuotoisuus. Lisäksi nostetaan vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden perusteella tehtävää korotusta.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa kohti on noin 265 euroa.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 108 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 694 000 euroa neljälle vuodelle jaksotetun yksikköhintojen tarkistuksen toisena eränä.

Kansanopistojen koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määritellyille painopistealoille, joita ovat maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus sekä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot sekä aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille vuosina 2005—2008. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 800 000 euroa vammaisten opiskelijaviikkojen lisäämiseksi siirtona momentilta 29.69.31.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 169 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 360 765.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 50 euroa opetustuntia kohti.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 519 000 euroa kustannustason nousun johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 225 000 euroa luvun 31.50 perusteluihin viitaten.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Vuonna 2006 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 2 000 000 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 2006 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2007 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2006 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 310 opiskelijalle.

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 2007 aiheutuvan valtiolle menoja 534 000 euroa.

53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 9 328 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 400 000 euroa siirtona momentilta 29.69.22 ja 1 747 000 euroa momentilta 29.69.55.

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 538 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 273 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 177 400. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että opintokeskuskohtaisessa suoritteiden jaossa otetaan paremmin huomioon toiminnan volyymissä tapahtuneet muutokset.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia kohden on noin 89 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on noin 4 euroa.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 243 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 119 000 euroa neljälle vuodelle jaksotetun yksikköhintojen tarkistuksen toisena eränä.

Opintokeskusten koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla opintokeskusten kanssa määritellyille painopistealoille, joita ovat kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot, maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, tietoyhteiskunnan perusvalmiuksien koulutus sekä terveyttä edistävät opinnot, ja aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 747 000 euroa siirtona momentille 29.69.53.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 386 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 55 600. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhintojen porrastamisesta luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan.

Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 130 euroa.

Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 97 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Kesäyliopistojen koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määritellyille painopistealoille, joita ovat maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot sekä avoimen yliopiston opintoihin valmentava koulutus, ja aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kohderyhmille vuosina 2005—2008. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.