Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuutta, tuetaan työ- ja elinkeinoelämän uudistamista, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä.
  • — Ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa.
  • — Lukiokoulutus tuottaa laajan yleissivistyksen, korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
  • — Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen palvelujärjestelmillä turvataan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaminen kaikille perusopetuksen päättäville.

Osana koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanoa jatketaan toisen asteen koulutuksen kehittämistoimia tukemaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten toteutumista uudistusten tavoitteiden mukaisesti.

Ammatillisen koulutuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Ammatillinen koulutus tuottaa muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia ja vastaa samalla myös kasvavaan jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Koulutuksen palvelujärjestelmä vastaa dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Turvataan yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo koulutuspalvelujen saatavuudessa.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle.
  • — Lähihoitajakoulutuksen määräaikaisella resurssilisäyksellä turvataan henkilöstön saatavuutta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoituksesta säädetyn mukaisesti. Hoiva-avustajakoulutusta lisätään työvoimakoulutuksena.
  • — Koulutuksen rahoituspohjaa vahvistamalla turvataan riittävä opetuksen ja ohjauksen taso kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.
  • — Vahvistetaan opiskelijoiden osaamista, johon koronakriisi on vaikuttanut negatiivisesti. Vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä.
  • — Koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
  • — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeilua jatketaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi.
  • — Koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
  • — Koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
  • — Koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
Lukiokoulutuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Lukiokoulutuksen kehittämisen tavoitteena on toimintakyvyn, koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen muuttuvassa demografisessa tilanteessa. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Tavoitteena on, että opetuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, opiskelijoiden hyvinvointi ja oppimistulokset parantuvat sekä eriarvoisuus vähentyy. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat tukien opiskelijoiden tulevia jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus turvataan koko maassa.
  • — Vahvistetaan koulutuksen laatua ja tuetaan uudistettujen lukiolainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa. Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä, työelämään tutustumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamista.
  • — Vahvistetaan opiskelijoiden osaamista, johon koronakriisi on vaikuttanut negatiivisesti. Vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä.
  • — Lukiokoulutuksen laatukulttuuria vahvistetaan laatu- ja saavutettavuusohjelmalla. Lisäksi toimintakulttuurin uudistamiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi jatketaan lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa.
  • — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä.
  • — Ylioppilastutkintoa kehitetään turvaamaan lukiokoulutuksen laatua. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tilastointia ja seurantaindikaattoreita uudistetaan osana toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tuottaa pääosan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä sekä toiminnan ohjauksessa ja seurannassa tarvittavista tiedoista. Koski-palvelusta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kattavasti toiminnanohjauksessa käytettävien tunnuslukujen ja tavoitteiden määrittelyssä siinä vaiheessa, kun tietosisältö on kaikilta osin varmennettua ja sitä on kertynyt riittävän pitkältä ajanjaksolta.

Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
2023
arvio
             
Perustutkintokoulutus 77 187 77 892 78 261 79 000 80 000 80 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus 34 014 34 599 34 652 35 000 35 000 35 000

1) Lähde: Tilastokeskus (Vipunen). Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Sisältää myös ne uudet opiskelijat, joiden tavoitteena on pelkästään tutkinnon osan tai osien suorittaminen.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
2023
arvio
             
Perustutkinnot 51 779 46 178 40 584 45 000 48 000 50 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 23 619 22 496 21 470 21 000 22 000 23 000

1) Lähde: Tilastokeskus (Vipunen). Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Sisältää vain koko tutkinnon suorittaneet.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
arvio
             
Kaikki järjestäjät yhteensä 166 162 152 150 139 137
— kuntajärjestäjät 9 9 9 9 8 8
— kuntayhtymäjärjestäjät 35 34 33 33 33 33
— yksityiset järjestäjät 121 118 109 107 97 95
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät1)

  2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
           
Lukiokoulutus, nuorten oppimäärä 93 640 95 361 96 773 98 000 99 000
Lukiokoulutus, aikuisten oppimäärä 6 253 6 286 5 805 6 000 6 000
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien
lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat

914

618

456

400
400

1) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion oppilaitosten, eikä yliopistojen harjoittelukoulujen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan yhteensä noin 1,3 mrd. euroa, joka on noin 56 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Oppivelvollisuuden ja toisen asteen maksuttomuuden toimeenpanoa jatketaan, ja sen piirissä aloittaa jo kolmas ikäluokka. Uudistuksen määrärahataso nousee ensi vuonna 102 milj. euroon. Talousarvioesityksessä lisätään uutena panostuksena hoiva-avustajien koulutuksen resursseja yhteensä 18,6 milj. eurolla, jolla voidaan kouluttaa yhteensä 1 700 uutta hoiva-avustajaa ja jolla parannetaan sote-henkilökunnan saatavuutta. Kaikkiaan hallituksen tavoitteena on 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen vuosien 2022—2025 aikana.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan pysyvästi 50 milj. eurolla vuodesta 2023 lukien, millä voidaan turvata jatkossakin opiskelijoille riittävä opetus ja ohjaus määräaikaisten lisärahoitusten päätyttyä. On myös myönteistä, että ukrainalaisten pakolaisten koulutustarpeisiin varaudutaan lisäämällä 8 milj. euroa ammatilliseen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.

Valiokunta pitää hyvänä, että lukion laatu- ja saavutettavuusohjelman puitteissa on laadittu lukion laatustrategia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:43), jonka tavoitteena on mm. parantaa koulutuksen laatua sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja tasa-arvoa. Vuoden 2023 aikana laatustrategiaa viedään käytäntöön kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla kehittämistoimilla, joihin koulutuksen järjestäjillä on käytettävissään kuluvan vuoden lopulla myönnettävää lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman rahoitusta (11,2 milj. euroa).

Valiokunta korostaa opetushenkilöstön ja erityisopettajien ja opinto-ohjaajien riittävyyttä, jotta oppilaat saavat tarvitsemansa tuen sekä riittävästi tuki-, lisä- ja erityisopetusta. Myös vaativan erityisen tuen opiskelupaikkojen sekä ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen riittävyys on tärkeää varmistaa. On myös tärkeää, että lukio-opiskelijoiden oikeutta tukiopetukseen vahvistetaan lainsäädännössä siten, että tukiopetusta tarjotaan kaikille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Valiokunta viittaa myös kannanottoon, jonka eduskunta hyväksyi käsitellessään valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa koko oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, jotta jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa ja että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistamisen sekä oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saavutettavuuden parantamiseksi laaditaan kansallinen toimenpideohjelma (EK 15/2022 vp—VNS 1/2021 vp).

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että lukio-opiskelijoiden oikeutta tukiopetukseen vahvistetaan ja että tukiopetuksen riittävä rahoitus varmistetaan.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu, että esimerkiksi suurissa kaupungeissa kaupunginosien väliset erot lukioon hakeutumisessa voivat olla suuria. Jotta perhetaustan ja asuinalueen yhteys toisen asteen koulutusvalintoihin ei voimistu, on tärkeää löytää keinoja koulutukseen liittyvien alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan mahdollisuutta lukiokoulutuksen yksikköhintaa koskevan rahoitusleikkauksen poistamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b §:n (1094/2018) mukaan keskimääräisestä lukiokoulutuksen yksikköhinnasta vähennetään lukiokoulutuksen osalta vuosittain 996,13 euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että tämä vähentää kuntien valtion rahoitusta vuosittain noin 100 milj. eurolla. Lukiokoulutuksen järjestäjät joutuvat näin sopeuttamaan toimintaansa tai lisäämään omaa rahoitusosuuttaan, jolloin kuntien taloustilanteen erilaisuus voi lisätä koulutuksellista epätasa-arvoa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ikäluokkien pienenemistä aiheutuvaan valtionosuuksien pienenemiseen, mikä voi jatkossa vaikeuttaa koulutuksen järjestämistä kunnissa. Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen onkin erittäin tärkeää selvittää kuntien valtionosuuslainsäädännön ja kuntarahoituksen uudistustarpeet ja varmistaa, että kunnat selviytyvät niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 617 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.

Toiminnan tunnuslukuja

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus      
Koulutettavien määrä 4 664 4 800 4 600
Saamelaisalueen koulutuskeskus      
Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus 133 136 141
Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus 4 604 7 200 7 200
Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus 3 868 4 000 5 000

Henkilötyövuodet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Saamelaisalueen koulutuskeskus 67 68 68
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 26 27 27
Yhteensä 93 95 95

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 1 500 1 200 1 200
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 117 3 600 3 600
— osuus yhteiskustannuksista 1 463 900 900
Kustannukset yhteensä 4 580 4 500 4 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 080 -3 300 -3 300
Kustannusvastaavuus, % 33 27 27
       
Hintatuki 2 400 2 400 2 400
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 85 80 80

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisalueen koulutuskeskus 5 227 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki 2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot 990 000
Yhteensä 8 617 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 10 522 10 055 10 780
Bruttotulot 2 008 1 600 2 163
Nettomenot 8 514 8 455 8 617
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 060    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 999    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 9
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentilta 29.20.21) 122
JTS-miljardin tuottavuussäästö -33
Matkustussäästö -18
Palkkausten tarkistukset 86
Toimistotilasäästö -4
Yhteensä 162

2023 talousarvio 8 617 000
2022 II lisätalousarvio 48 000
2022 talousarvio 8 455 000
2021 tilinpäätös 8 453 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 617 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 154 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2023 II lisätalousarvio 154 000
2023 talousarvio 8 617 000
2022 tilinpäätös 8 503 000
2021 tilinpäätös 8 453 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 154 000 euroa.

21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 13 296 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -10 000
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentille 29.20.01) -122
Matkustussäästö -42
Yhteensä -10 164

2023 talousarvio 13 296 000
2022 II lisätalousarvio -50 000
2022 talousarvio 23 460 000
2021 tilinpäätös 33 806 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 13 296 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 4 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menojen ja avustusten maksamiseen toimenpiteisiin nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu koulutuksen järjestäjien ankkuritoiminnan vahvistamisesta nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi ja 1 600 000 euroa opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamisesta sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämisestä oppilaitoksissa.


2023 I lisätalousarvio 4 600 000
2023 talousarvio 13 296 000
2022 II lisätalousarvio -50 000
2022 talousarvio 23 460 000
2021 tilinpäätös 33 806 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 4 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menojen ja avustusten maksamiseen toimenpiteisiin nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 1 032 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 990 958 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 182 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.

Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) 2 054 909 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä 2 039 909 000
    josta perusrahoituksen osuus 1 427 936 000
    josta suoritusrahoituksen osuus 407 982 000
    josta vaikuttavuusrahoituksen osuus 203 991 000
— Strategiarahoituksen osuus (0,73 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) 15 000 000
Kuntien rahoitusosuus -1 063 951 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä 40 347 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista 39 347 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero 1 000 000
Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti 1 536 000
Yhteensä 1 032 841 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen indeksi (3,7 %) 33 431
Hoiva-avustajakoulutus 7 800
Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimet (HO 2019 kertaluonteinen) -70 000
Opetusmetsäkompensaation tason tarkistus 26
Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi -13 000
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 9 191
Rahoituspohjan vahvistaminen 50 000
Yhteensä 17 448

2023 talousarvio 1 032 841 000
2022 II lisätalousarvio 26 000 000
2022 talousarvio 1 015 393 000
2021 tilinpäätös 987 512 055

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 1 043 403 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 1 001 520 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 500 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) ja päätösosan kolmas kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 1 032 841 000 euroon nähden on 10 562 000 euroa, mistä 8 000 000 euroa aiheutuu ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä ammatillisesta koulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja 2 562 000 euroa yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen tarkentumisesta.


2023 talousarvio 1 043 403 000
2022 IV lisätalousarvio 6 100 000
2022 II lisätalousarvio 26 000 000
2022 talousarvio 1 015 393 000
2021 tilinpäätös 987 512 055

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) euromääräksi korjataan 998 958 000 euroa, kun se on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä 1 001 520 000 euroa. Virhe on aiheutunut lisättävien arvonlisäverojen sisällyttämisestä lukuun, eikä sillä ole vaikutusta momentin loppusummaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 1 043 403 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 998 958 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 500 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.

35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 277 906 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen

2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 803 302 000
— kunnallinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (89 500 * 7 679,17 €) 687 285 000
— yksityinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (9 230 * 7 714,26 €, sis. alv.) 71 203 000
— kunnallinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (4 880 * 4 621,79 €) 22 554 000
— yksityinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (1 600 * 4 737,73 €, sis. alv.) 7 580 000
— kunnallinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, (150 * 9 080,68 €) 1 362 000
— yksityinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, (40 * 9 419,39 €, sis. alv.) 377 000
— erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57 % kokonaiskustannuksista) 12 941 000
Kuntien rahoitusosuus -527 171 000
Valtionavustukset 1 775 000
Yhteensä 277 906 000

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Lukiokoulutus 7 630,82 euroa/opiskelija

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 797 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Opiskelijamääräarvion muutos 7 422
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 18 899
Valtionosuuden indeksikorotus (3,8 %) 10 775
Valtionosuuden määräytymisperusteiden muutokset 407
Yhteensä 37 503

2023 talousarvio 277 906 000
2022 II lisätalousarvio 17 000 000
2022 talousarvio 240 403 000
2021 tilinpäätös 200 515 386

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 278 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) enintään 500 000 euroa valtionavustuksiin ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä lukiokoulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta lukiokoulutuksen järjestäjille aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).

Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 277 906 000 euroon nähden aiheutuu ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä lukiokoulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta lukiokoulutuksen järjestäjille muodostuvista ylimääräisistä kustannuksista.


2023 talousarvio 278 406 000
2022 II lisätalousarvio 17 000 000
2022 talousarvio 240 403 000
2021 tilinpäätös 200 515 386

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 278 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen

2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

3) enintään 500 000 euroa valtionavustuksiin ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä lukiokoulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta lukiokoulutuksen järjestäjille aiheutuviin kustannuksiin.