Talousarvioesitys 2023
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuutta, tuetaan työ- ja elinkeinoelämän uudistamista, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä.
- — Ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa.
- — Lukiokoulutus tuottaa laajan yleissivistyksen, korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
- — Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen palvelujärjestelmillä turvataan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaminen kaikille perusopetuksen päättäville.
Osana koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanoa jatketaan toisen asteen koulutuksen kehittämistoimia tukemaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten toteutumista uudistusten tavoitteiden mukaisesti.
Ammatillinen koulutus tuottaa muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia ja vastaa samalla myös kasvavaan jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Koulutuksen palvelujärjestelmä vastaa dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Turvataan yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo koulutuspalvelujen saatavuudessa.
- — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle.
- — Lähihoitajakoulutuksen määräaikaisella resurssilisäyksellä turvataan henkilöstön saatavuutta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoituksesta säädetyn mukaisesti. Hoiva-avustajakoulutusta lisätään työvoimakoulutuksena.
- — Koulutuksen rahoituspohjaa vahvistamalla turvataan riittävä opetuksen ja ohjauksen taso kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.
- — Vahvistetaan opiskelijoiden osaamista, johon koronakriisi on vaikuttanut negatiivisesti. Vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä.
- — Koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
- — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeilua jatketaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi.
- — Koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
- — Koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
- — Koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
Lukiokoulutuksen kehittämisen tavoitteena on toimintakyvyn, koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen muuttuvassa demografisessa tilanteessa. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Tavoitteena on, että opetuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, opiskelijoiden hyvinvointi ja oppimistulokset parantuvat sekä eriarvoisuus vähentyy. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat tukien opiskelijoiden tulevia jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.
- — Lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus turvataan koko maassa.
- — Vahvistetaan koulutuksen laatua ja tuetaan uudistettujen lukiolainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa. Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä, työelämään tutustumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamista.
- — Vahvistetaan opiskelijoiden osaamista, johon koronakriisi on vaikuttanut negatiivisesti. Vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä.
- — Lukiokoulutuksen laatukulttuuria vahvistetaan laatu- ja saavutettavuusohjelmalla. Lisäksi toimintakulttuurin uudistamiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi jatketaan lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa.
- — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä.
- — Ylioppilastutkintoa kehitetään turvaamaan lukiokoulutuksen laatua. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tilastointia ja seurantaindikaattoreita uudistetaan osana toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tuottaa pääosan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä sekä toiminnan ohjauksessa ja seurannassa tarvittavista tiedoista. Koski-palvelusta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kattavasti toiminnanohjauksessa käytettävien tunnuslukujen ja tavoitteiden määrittelyssä siinä vaiheessa, kun tietosisältö on kaikilta osin varmennettua ja sitä on kertynyt riittävän pitkältä ajanjaksolta.
Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Perustutkintokoulutus | 77 187 | 77 892 | 78 261 | 79 000 | 80 000 | 80 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus | 34 014 | 34 599 | 34 652 | 35 000 | 35 000 | 35 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus (Vipunen). Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Sisältää myös ne uudet opiskelijat, joiden tavoitteena on pelkästään tutkinnon osan tai osien suorittaminen.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Perustutkinnot | 51 779 | 46 178 | 40 584 | 45 000 | 48 000 | 50 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 23 619 | 22 496 | 21 470 | 21 000 | 22 000 | 23 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus (Vipunen). Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Sisältää vain koko tutkinnon suorittaneet.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 arvio |
|
| Kaikki järjestäjät yhteensä | 166 | 162 | 152 | 150 | 139 | 137 |
| — kuntajärjestäjät | 9 | 9 | 9 | 9 | 8 | 8 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 35 | 34 | 33 | 33 | 33 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 121 | 118 | 109 | 107 | 97 | 95 |
| — valtio koulutuksen järjestäjänä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
1) Kalenterivuoden alun tilanne.
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät1)
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Lukiokoulutus, nuorten oppimäärä | 93 640 | 95 361 | 96 773 | 98 000 | 99 000 |
| Lukiokoulutus, aikuisten oppimäärä | 6 253 | 6 286 | 5 805 | 6 000 | 6 000 |
| Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat |
914 |
618 |
456 |
400 |
400 |
1) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion oppilaitosten, eikä yliopistojen harjoittelukoulujen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan yhteensä noin 1,3 mrd. euroa, joka on noin 56 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Oppivelvollisuuden ja toisen asteen maksuttomuuden toimeenpanoa jatketaan, ja sen piirissä aloittaa jo kolmas ikäluokka. Uudistuksen määrärahataso nousee ensi vuonna 102 milj. euroon. Talousarvioesityksessä lisätään uutena panostuksena hoiva-avustajien koulutuksen resursseja yhteensä 18,6 milj. eurolla, jolla voidaan kouluttaa yhteensä 1 700 uutta hoiva-avustajaa ja jolla parannetaan sote-henkilökunnan saatavuutta. Kaikkiaan hallituksen tavoitteena on 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen vuosien 2022—2025 aikana.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan pysyvästi 50 milj. eurolla vuodesta 2023 lukien, millä voidaan turvata jatkossakin opiskelijoille riittävä opetus ja ohjaus määräaikaisten lisärahoitusten päätyttyä. On myös myönteistä, että ukrainalaisten pakolaisten koulutustarpeisiin varaudutaan lisäämällä 8 milj. euroa ammatilliseen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
Valiokunta pitää hyvänä, että lukion laatu- ja saavutettavuusohjelman puitteissa on laadittu lukion laatustrategia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:43), jonka tavoitteena on mm. parantaa koulutuksen laatua sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja tasa-arvoa. Vuoden 2023 aikana laatustrategiaa viedään käytäntöön kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla kehittämistoimilla, joihin koulutuksen järjestäjillä on käytettävissään kuluvan vuoden lopulla myönnettävää lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman rahoitusta (11,2 milj. euroa).
Valiokunta korostaa opetushenkilöstön ja erityisopettajien ja opinto-ohjaajien riittävyyttä, jotta oppilaat saavat tarvitsemansa tuen sekä riittävästi tuki-, lisä- ja erityisopetusta. Myös vaativan erityisen tuen opiskelupaikkojen sekä ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen riittävyys on tärkeää varmistaa. On myös tärkeää, että lukio-opiskelijoiden oikeutta tukiopetukseen vahvistetaan lainsäädännössä siten, että tukiopetusta tarjotaan kaikille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Valiokunta viittaa myös kannanottoon, jonka eduskunta hyväksyi käsitellessään valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa koko oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, jotta jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa ja että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistamisen sekä oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saavutettavuuden parantamiseksi laaditaan kansallinen toimenpideohjelma (EK 15/2022 vp—VNS 1/2021 vp).
Valiokunnan lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että lukio-opiskelijoiden oikeutta tukiopetukseen vahvistetaan ja että tukiopetuksen riittävä rahoitus varmistetaan.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu, että esimerkiksi suurissa kaupungeissa kaupunginosien väliset erot lukioon hakeutumisessa voivat olla suuria. Jotta perhetaustan ja asuinalueen yhteys toisen asteen koulutusvalintoihin ei voimistu, on tärkeää löytää keinoja koulutukseen liittyvien alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan mahdollisuutta lukiokoulutuksen yksikköhintaa koskevan rahoitusleikkauksen poistamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b §:n (1094/2018) mukaan keskimääräisestä lukiokoulutuksen yksikköhinnasta vähennetään lukiokoulutuksen osalta vuosittain 996,13 euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että tämä vähentää kuntien valtion rahoitusta vuosittain noin 100 milj. eurolla. Lukiokoulutuksen järjestäjät joutuvat näin sopeuttamaan toimintaansa tai lisäämään omaa rahoitusosuuttaan, jolloin kuntien taloustilanteen erilaisuus voi lisätä koulutuksellista epätasa-arvoa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös ikäluokkien pienenemistä aiheutuvaan valtionosuuksien pienenemiseen, mikä voi jatkossa vaikeuttaa koulutuksen järjestämistä kunnissa. Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen onkin erittäin tärkeää selvittää kuntien valtionosuuslainsäädännön ja kuntarahoituksen uudistustarpeet ja varmistaa, että kunnat selviytyvät niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 617 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.
Toiminnan tunnuslukuja
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | |||
| Koulutettavien määrä | 4 664 | 4 800 | 4 600 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | |||
| Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus | 133 | 136 | 141 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus | 4 604 | 7 200 | 7 200 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus | 3 868 | 4 000 | 5 000 |
Henkilötyövuodet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 67 | 68 | 68 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 26 | 27 | 27 |
| Yhteensä | 93 | 95 | 95 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 500 | 1 200 | 1 200 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 117 | 3 600 | 3 600 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 463 | 900 | 900 |
| Kustannukset yhteensä | 4 580 | 4 500 | 4 500 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 080 | -3 300 | -3 300 |
| Kustannusvastaavuus, % | 33 | 27 | 27 |
| Hintatuki | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 85 | 80 | 80 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 5 227 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 990 000 |
| Yhteensä | 8 617 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 10 522 | 10 055 | 10 780 |
| Bruttotulot | 2 008 | 1 600 | 2 163 |
| Nettomenot | 8 514 | 8 455 | 8 617 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 060 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 999 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 9 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentilta 29.20.21) | 122 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -33 |
| Matkustussäästö | -18 |
| Palkkausten tarkistukset | 86 |
| Toimistotilasäästö | -4 |
| Yhteensä | 162 |
| 2023 talousarvio | 8 617 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 |
| 2022 talousarvio | 8 455 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 453 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 617 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 154 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 154 000 |
| 2023 talousarvio | 8 617 000 |
| 2022 tilinpäätös | 8 503 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 453 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 154 000 euroa.
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 13 296 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentille 29.20.01) | -122 |
| Matkustussäästö | -42 |
| Yhteensä | -10 164 |
| 2023 talousarvio | 13 296 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -50 000 |
| 2022 talousarvio | 23 460 000 |
| 2021 tilinpäätös | 33 806 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 13 296 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 4 600 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menojen ja avustusten maksamiseen toimenpiteisiin nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu koulutuksen järjestäjien ankkuritoiminnan vahvistamisesta nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi ja 1 600 000 euroa opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamisesta sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämisestä oppilaitoksissa.
| 2023 I lisätalousarvio | 4 600 000 |
| 2023 talousarvio | 13 296 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -50 000 |
| 2022 talousarvio | 23 460 000 |
| 2021 tilinpäätös | 33 806 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 4 600 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menojen ja avustusten maksamiseen toimenpiteisiin nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 032 841 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 990 958 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 182 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) | 2 054 909 000 |
| — Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä | 2 039 909 000 |
| josta perusrahoituksen osuus | 1 427 936 000 |
| josta suoritusrahoituksen osuus | 407 982 000 |
| josta vaikuttavuusrahoituksen osuus | 203 991 000 |
| — Strategiarahoituksen osuus (0,73 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 15 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -1 063 951 000 |
| Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä | 40 347 000 |
| — Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 39 347 000 |
| — Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero | 1 000 000 |
| Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 1 536 000 |
| Yhteensä | 1 032 841 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammatillisen koulutuksen indeksi (3,7 %) | 33 431 |
| Hoiva-avustajakoulutus | 7 800 |
| Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimet (HO 2019 kertaluonteinen) | -70 000 |
| Opetusmetsäkompensaation tason tarkistus | 26 |
| Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi | -13 000 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 9 191 |
| Rahoituspohjan vahvistaminen | 50 000 |
| Yhteensä | 17 448 |
| 2023 talousarvio | 1 032 841 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 26 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 015 393 000 |
| 2021 tilinpäätös | 987 512 055 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 1 043 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 1 001 520 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 500 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) ja päätösosan kolmas kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 1 032 841 000 euroon nähden on 10 562 000 euroa, mistä 8 000 000 euroa aiheutuu ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä ammatillisesta koulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja 2 562 000 euroa yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen tarkentumisesta.
| 2023 talousarvio | 1 043 403 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 6 100 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 26 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 015 393 000 |
| 2021 tilinpäätös | 987 512 055 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) euromääräksi korjataan 998 958 000 euroa, kun se on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä 1 001 520 000 euroa. Virhe on aiheutunut lisättävien arvonlisäverojen sisällyttämisestä lukuun, eikä sillä ole vaikutusta momentin loppusummaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 043 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 998 958 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 500 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 277 906 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 803 302 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (89 500 * 7 679,17 €) | 687 285 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (9 230 * 7 714,26 €, sis. alv.) | 71 203 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (4 880 * 4 621,79 €) | 22 554 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (1 600 * 4 737,73 €, sis. alv.) | 7 580 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, (150 * 9 080,68 €) | 1 362 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, (40 * 9 419,39 €, sis. alv.) | 377 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57 % kokonaiskustannuksista) | 12 941 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -527 171 000 |
| Valtionavustukset | 1 775 000 |
| Yhteensä | 277 906 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Lukiokoulutus | 7 630,82 euroa/opiskelija |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 797 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Opiskelijamääräarvion muutos | 7 422 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 18 899 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,8 %) | 10 775 |
| Valtionosuuden määräytymisperusteiden muutokset | 407 |
| Yhteensä | 37 503 |
| 2023 talousarvio | 277 906 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 17 000 000 |
| 2022 talousarvio | 240 403 000 |
| 2021 tilinpäätös | 200 515 386 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 278 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) enintään 500 000 euroa valtionavustuksiin ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä lukiokoulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta lukiokoulutuksen järjestäjille aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).
Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 277 906 000 euroon nähden aiheutuu ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä lukiokoulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta lukiokoulutuksen järjestäjille muodostuvista ylimääräisistä kustannuksista.
| 2023 talousarvio | 278 406 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 17 000 000 |
| 2022 talousarvio | 240 403 000 |
| 2021 tilinpäätös | 200 515 386 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 278 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin
3) enintään 500 000 euroa valtionavustuksiin ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä lukiokoulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta lukiokoulutuksen järjestäjille aiheutuviin kustannuksiin.