Talousarvioesitys 2023
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 182 902 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta
3) palkkatuen maksamiseen
4) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
5) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 5) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2023 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2023 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 3 000 000 |
| Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) | 14 800 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) | 18 200 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) | 53 792 000 |
| Yhteensä | 71 992 000 |
| Starttiraha (2 400 htv) | 17 500 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 250 htv) | 5 750 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (3 000 htv) | 12 750 000 |
| — Yksityinen sektori (9 000 htv) | 37 310 000 |
| Yhteensä | 55 810 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 4 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
| Korvaukset | 700 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Työnvälitys-, tieto- ja neuvontapalvelut | 900 000 |
| Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 250 000 |
| Kaikki yhteensä | 182 902 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 41,5 | < 39 | < 39 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 47,1 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 27,4 | < 26 | < 26 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 55 000 | 9 500 | 500 | - | 65 000 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
| Menot yhteensä | 55 000 | 64 500 | 10 000 | 500 | 130 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 900 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 179 002 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hankinnoilla työllistämisen -koordinaatiohanke (siirto momentilta 32.01.40) | 26 |
| Hoitajamitoituksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen | -10 530 |
| Jatkuvan oppimisen osaamiskeskuksen rahoitus (siirto momentille 29.01.04) | -10 000 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 33.20.50) | 320 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 33.20.52) | 760 |
| Kotoutumiskoulutus | 1 359 |
| Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentille 28.40.01) | -130 |
| Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentille 32.01.03) | -2 133 |
| ONNI-hankkeen vakinaistaminen (siirto momentille 32.01.03) | -2 500 |
| Pakolaiskiintiö 1 050 henkilön tasoon | 264 |
| Palkkatuen käytön rajoittaminen | -10 000 |
| Perhevapaalta töihin -hanke | -2 000 |
| Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentilta 32.01.02) | 220 |
| Pk-yritysten rekrytukikokeilun päättyminen | -11 650 |
| TE-digihanke (siirto momentille 32.01.10) | -15 000 |
| Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen | 2 250 |
| Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentille 32.30.55) | -10 800 |
| Turveyrittäjien ja -työntekijöiden uudelleen työllistymisen tuki | -500 |
| Työkykyohjelman päättyminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 000 |
| Työllisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -1 000 |
| Valtionhallintoon työllistettyjen htv-kiintiö (siirto momentille 32.01.03) | -9 300 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 220 |
| Uudelleenkohdennus | -16 500 |
| Yhteensä | -101 624 |
| 2023 talousarvio | 182 902 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 202 362 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 182 902 000 euroon nähden on 19 460 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 21 460 000 euroa Ukrainasta saapuneiden tilapäistä suojelua saavien kotoutumiskoulutuksen hankintaan sekä vähennyksenä 2 000 000 euroa palveluprosessin muutoksesta työttömien opiskeluun liittyvän sääntelyn johdosta siirtona momentille 32.01.03.
| 2023 talousarvio | 202 362 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -1 591 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määrärahaksi ehdotetaan 202,4 milj. euroa, mikä on 82,2 milj. euroa vähemmän vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahataso laskee mm. kertaluonteisten lisäysten poistumisesta ja uudelleenkohdennuksista johtuen.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetuin lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Koska asian käsittely on kesken, aiheuttaa se momentille seuraavat muutokset:
- — lisätään 10 000 000 euroa (Palkkatuen käytön rajoittaminen)
- — vähennetään 2 250 000 euroa (Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen)
- — siirretään 10 800 000 momentilta 32.30.55 (Toimet työurien pidentämiseksi)
Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (syksy 2022) ennusteen mukaan työllisyysaste tulee olemaan 73,9 prosenttia vuonna 2022, 73,8 prosenttia vuonna 2023 ja 74,1 prosenttia vuonna 2024. Valiokunta toteaa, että hallitus on selvinnyt työllisyyden näkökulmasta maailmanlaajuisista kriiseistä hyvin. Positiiviseen kehitykseen vaikuttaa harjoitettu elvytyspolitiikka. TEM:n uusimman työllisyyskatsauksen mukaan työllisyysaste oli lokakuun lopussa huippulukemissa, 74,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 234 400, mikä oli 26 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 87 700, mikä oli 20 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita työnhakijoita oli lokakuun lopussa 51 700, mikä oli 4 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen toiminnalla on tärkeä merkitys kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Valiokunta painottaakin järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviosta rahoitettujen työllisyystoimien vaikutuksista saadaan nykyistä luotettavampia tietoja. Vaikutusten arvioimiseen liittyy paljon epävarmuutta, ja eri tahojen vaikutusarvioinnit poikkeavat toisistaan, mikä vaikeuttaa työllisyystoimien tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä kokonaiskuvan muodostamista. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt kesällä 2022 julkaistussa arviossaan julkisen talouden kehityksestä ja julkisen talouden hoidosta huomiota siihen, että työllisyystoimien käsittely on epäjohdonmukaista ministeriöiden ja hallituksen julkaisuissa. Niissä mm. rinnastetaan työllisyyspotentiaaleja kuvaavia arvioita ja varsinaisia vaikutusarvioita. Epäjohdonmukaisten esittämistapojen takia toimenpiteiden vaikutusten summasta ja tavoitteiden saavuttamisesta on esillä toisistaan poikkeavia arvioita.
Valiokunta kiinnittää huomiota tarkastusvaliokunnan tilaamaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuutta tarkastelleeseen tutkimukseen (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2/2022), jonka mukaan palveluiden kustannusvaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä puutteita. Tutkimuksen mukaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietoja pitäisi olla saatavilla arviointikäyttöön nykyistä tarkemmalla tasolla, ja niiden tulisi ottaa huomioon mm. erilaiset osallistujat ja palveluiden sisältö. Palvelujen järjestäjien tulisi jatkossa tarkastella kriittisesti niiden palveluiden sisältöjä ja toteutustapoja, joilla ei ole positiivisia kustannushyötyjä. Tutkimuksen mukaan jatkossa tulisi panostaa myös ns. pehmeiden vaikutusten mittaamisen kehittämiseen osana palveluita.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös työllisyystoimien ja julkisen talouden tasapainon yhteyteen. Keväällä 2021 päivitetyssä hallituksen kestävyystiekartassa (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:43) työllisyystoimien julkisen talouden vaikutusten mittaluokaksi arvioidaan 1—2 mrd. euroa. Tarkastusvirasto toteaa kesäkuussa 2022 julkaistussa finanssipolitiikan valvonnan arviossaan työllisyystoimien jäävän kokonaisuudessaan selvästi jälkeen tiekartassa mainitusta julkistaloudellisten vaikutusten mittaluokasta. Valiokunnan kuulemisessa tarkastusvirasto arvioi päätettyjen työllisyystoimien vaikutukseksi julkiseen talouteen noin -71—+ 438 milj. euroa. Työllisyystoimet ja työllisyysasteen paraneminen eivät ole suunnitellun mukaisesti tukeneet julkisen talouden tasapainon saavuttamista.
Valiokunta pitää tärkeänä jatkaa ja tehostaa toimia työvoiman kohtaanto-ongelman ja osaavan työvoiman saatavuusongelman lievittämiseksi. Huolestuttavaa on, että erilaisista toimista huolimatta rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet. Ongelma koskettaa koko maata, laajasti eri toimialoja sekä eri koulutustason työntekijöitä. Kysymys on talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta vakavasta ongelmasta, sillä erilaisten kyselyjen mukaan osaavan työvoiman saatavuusongelmat haittaavat merkittävästi yritysten toimintaa ja sen kehittämistä sekä julkisia palveluita. Tilastokeskuksen TEM:lle tekemän kyselyn mukaan toimipaikat olisivat voineet vuoden aikana palkata 146 000 työntekijää nykyistä enemmän, jos työvoiman saatavuusongelmia ei olisi ollut. Valiokunnan mielestä tarvittavan työvoiman alueelliset ja ammatilliset osaamistarpeet tulee kyetä ennakoimaan huomattavasti nykyistä paremmin. Lokakuussa 2022 työttömiä työnhakijoita eri puolilla maata oli 232 400 ja samaan aikaan avoimia työpaikkoja 160 500.
Valiokunta painottaa sitä, että tulevissa suurissa rakenteellisissa uudistuksissa (hyvinvointialueiden perustaminen, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudistus, kotouttamislain kokonaisuudistus) työllisyyden edistämisessä ja kotouttamisessa mukana olevien toimijoiden ammattitaito, työnjako, yhteistyö ja tietojenvaihto toimivat häiriöttömästi myös siirtymävaiheessa. Tärkeää on myös huolehtia, että muutostilanteissa kyetään hyödyntämään aiemmin omaksutut hyvät käytännöt ja yhteistyömuodot. Valiokunta pitää tärkeänä myös varmistaa, että äkillisissä alueellisissa rakennemuutoksissa ongelmiin kyetään reagoimaan nopeasti.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 220 912 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetunpalkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4)kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2023 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2023 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 7 137 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että kohdissa 2), 3) ja 4) määriteltyjä enimmäismääriä sovelletaan palkkatukeen tai valtion virastolle tai laitokselle osoitettuun määrärahaan, joka on myönnetty tai osoitettu ennen 1.7.2023.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen ajalta maksettavan palkkatuen maksamiseen, jos palkkatuki on myönnetty ennen 1.7.2023.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 5 000 000 euroa 100 prosentin palkkatukeen ehdotettuihin muutoksiin ja 2 700 000 euroa siirtona momentille 32.30.55 sekä lisäyksenä 563 000 euroa 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukeen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).
| 2023 I lisätalousarvio | -7 137 000 |
| 2023 talousarvio | 220 912 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -1 591 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 46/2022 vp (24.2.2023)
Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 5 milj. euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Hallituksen esityksen mukaan laajaa taloudellista toimintaa harjoittavien järjestöjen palkkatukea rajoitettaisiin niin, että ne voisivat saada 100-prosenttista tukea enimmillään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.
Eduskunta on kuitenkin hyväksynyt lakiehdotuksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena, jolloin 100 prosenttinen palkkatuki säilyy edellä mainitulta osin muuttumattomana (EV 288/2022 vp — TyVM 25/2022 vp).
Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 2 137 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että kohdissa 2), 3) ja 4) määriteltyjä enimmäismääriä sovelletaan palkkatukeen tai valtion virastolle tai laitokselle osoitettuun määrärahaan, joka on myönnetty tai osoitettu ennen 1.7.2023.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen ajalta maksettavan palkkatuen maksamiseen, jos palkkatuki on myönnetty ennen 1.7.2023.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 1 105 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siirrosta momentille 32.01.02 Perhevapaalta töihin -hankkeen kuluihin.
| 2023 II lisätalousarvio | -1 105 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -2 137 000 |
| 2023 talousarvio | 220 912 000 |
| 2022 tilinpäätös | 281 235 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 1 105 000 euroa.