Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea ja tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Kotoutumista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan esimerkiksi tukemalla moniammatillisia osaamiskeskuksia sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita. Hyvinvointialueita tuetaan maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Lisäksi varmistetaan hyvinvointialueiden mahdollisuus huolehtia ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten kotoutumislain mukaisista palveluista. Myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan mm. valtionavustuksilla. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään vahvistamalla hyviä väestösuhteita sekä työelämän ja muun yhteiskunnan vastaanottavuutta.

Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Kiintiöpakolaisten määrä on 1 050 henkilöä vuonna 2023.

Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 53 792 000 euroa momentin 32.30.51 määrärahaa vuonna 2023.

Kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden syntyyn. Osaajien työperusteista maahanmuuttoa edistetään nopeuttamalla oleskelulupamenettelyjä, kehittämällä kansainvälisen rekrytoinnin malli, vahvistamalla Suomen houkuttelevuutta osaajien kohdemaana sekä tukemalla kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista ja kotoutumista. Lisäksi lisätään työelämän vastaanottavuutta ja monimuotoisuutta. Huomiota kiinnitetään myös kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.

Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan mm. kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen. Talent-toimintaan arvioidaan käytettävän 2,5 milj. euroa sekä Work in Finland -rakenteen perustamiseen 1 milj. euroa momentin 32.01.05 määrärahoja. Talent Explorer -avustuksia arvioidaan myönnettävän 6,5 milj. euroa momentilta 32.20.40. Avustuksella tuetaan yrityksiä ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Talent Hub -toimintamallin kehittämiseen arvioidaan käytettävän 1 milj. euroa momentin 32.30.40 määrärahoja. Mallin tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen. Kansainvälisen rekrytoinnin mallin kehittämiseen arvioidaan käytettävän 1,81 milj. euroa momentin 32.01.03 määrärahoja.

Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 2 132 2 060 2 600
— joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä 135 100 100
Perheenyhdistämiset 451 1 110 1 154
Kiintiöpakolaiset 891 1 500 1 050
Pakolaisia yhteensä 3 474 4 670 4 804
Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä 12 215 12 253 12 872
Tilapäistä suojelua saavia laskennallisten korvausten piirissä - - 32 000
Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä 143 222 422

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 7,2 milj. euroa ja valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä 287 milj. euroa, mikä on 130,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarvetta kasvattaa 121,8 milj. eurolla tilapäistä suojelua saavien henkilöiden, joille on myönnetty kotikunta, määrän kasvu, kun heidät lisätään kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien kustannusten korvausten piiriin. Määrärahatarvetta kasvattaa myös pakolaiskiintiön nostaminen.

Valiokunta korostaa kotouttamisen merkittäviä ja pitkälle ulottuvia vaikutuksia yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen. Valiokunta on tyytyväinen, että kotouttamisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on toteutettu ja vireillä useita kehittämistoimia. Keskeisenä lähtökohtana tulee olla prosessien sujuva eteneminen ja tuloksellisuuden varmistaminen sekä työelämälähtöisyyden vahvistaminen. Mitä nopeammin ja paremmin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työelämään siirtymisessä onnistutaan, sitä enemmän voidaan säästää kustannuksissa ja lisätä verotuloja. Maahanmuuttajien kotouttamisella ja työllistymisellä voi onnistuessaan olla positiivinen vaikutus mm. työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Tältä osin on tärkeää tunnistaa ja hyödyntää maahanmuuttajien osaaminen nykyistä paremmin sekä parantaa maahanmuuttajaperheiden asemaa; mm. maahanmuuttajanaisten nykyistä parempia mahdollisuuksia päästä kotouttamispalveluiden piiriin ja työllistyä. Yhtenä ongelmakohtana valiokunta näkee tutkintojen tunnustamiseen liittyvät kohtuuttoman korkeat maksut. Valiokunta toteaa, että kotouttamistoimien tarkoituksenmukaisuuden ja jatkokehittämisen arvioimista hankaloittavat puutteelliset tiedot eri kotouttamistoimien vaikutuksista.

Valiokunta on tyytyväinen työperäisen maahanmuuton edistämistoimin. Työperäisten oleskelulupahakemusten ja päätösten määrät ovat lisääntyneet ja käsittelyajat ovat lyhentyneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy entistä tuloksellisempiin toimiin kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Osaajien saatavuus on eri selvityksissä tunnistettu yhdeksi suurimmaksi yritysten ja muiden organisaatioiden kasvun ja kansainvälistymisen haasteista. Yritykset tarvitsevat myös erityisosaamista, jota ei ole saatavissa Suomesta. Syksyllä 2021 valmistuneessa Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartassa 2035 (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74) kiinnitetään huomiota siihen, että Suomi on vasta sijalla 17 OECD:n julkaisemassa osaajien houkuttelevuutta koskevassa maavertailussa. Kaikki muut pohjoismaat ja Viro sijoittuvat Suomea paremmin. Valiokunta painottaa, että yritysten tulee voida tarvittaessa joustavasti ja nopeasti palkata osaavaa työvoimaa ulkomailta. Tältä osin kehittämistarpeita on edelleen lupaprosessien sujuvuudessa ja nopeudessa mm. automatisaatiota ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Kokoava huomio

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että käsittelyssä oleva talousarvioesitys on vaalikauden viimeinen esitys. Valiokunta painottaa, että ensi vaalikaudella tulee ryhtyä koko työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla entistä tuloksellisempiin toimiin tukemaan alueellisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti talouden kestävää kehitystä. Näistä pitkään jatkuneista ongelmakohdista ja tehostamista vaativista toimenpiteistä valiokunta nostaa esimerkkeinä esille työvoiman kohtaanto-ongelman lievittämisen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen, maahanmuuttajien työllisyyden parantamisen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämisen ja vaikuttavuuden parantamisen.

03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 7 391 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen

2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen

3) Kotoutumisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotoutumistoimenpiteiden ja hyvien väestösuhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotoutumista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua

8) siirtomenojen maksamiseen

9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittami­seen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa tuetaan.

Hallitusohjelman mukaisesti panostetaan työperusteisen maahanmuuton avulla osaavan työvoiman saatavuuteen oikea-aikaisesti vastaten työmarkkinoiden tarpeisiin. Keskeisinä toimina ovat osaavan työvoiman houkuttelu, oleskelulupien käsittelyaikojen nopeuttaminen ja työn perusteella muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen tukeminen, työperusteisen maahanmuuton pysyvien rakenteiden vahvistaminen sekä kuntien roolin ja alueellisten palvelumallien kehittäminen. Kansainvälisen rekrytoinnin mallilla sekä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton tiekartan toimeenpanolla ja maakuvaviestintää kehittämällä tavoitellaan kansainvälisen rekrytointien sujuvuuden lisäämistä ja rekrytointiosaamisen vahvistamista.

Ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja ja muita viranomaispalveluita, luomalla kansainvälisen rekrytoinnin yrityspalveluja, vahvistamalla työelämän vastaanottavuutta sekä lisäämällä Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista. Lisäksi parannetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrien tavoittamista ja tunnistamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotoutumisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotoutumisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä. Lisäksi osaamiskeskus tukee eri toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä mm. kumppanuusohjelman toimeenpanolla.

Maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessia, palvelutarpeen arviointia, osaamisen tunnistamista, ohjausta, monikielistä yhteiskuntaorientaatiota, kieli- ja kotoutumiskoulutusta, kielitaidon testausta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluita sekä palvelujen yhdistämistä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutuksen laatua ja sisältöä, kuten työelämälähtöisyyttä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 2 791 000
Kotoutumisen osaamiskeskus 500 000
Valtionavustukset  
— Kuntien moniammatillinen osaamiskeskustoiminta 1 750 000
— Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut 1 750 000
— Avustukset järjestöille ja muille toimijoille 600 000
Yhteensä 7 391 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 291 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 4 100 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentaminen -1 250
Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet -1 250
Maahanmuuttajien palvelut (siirto momentilta 32.01.03) 1 400
Yhteensä -1 100

2023 talousarvio 7 391 000
2022 talousarvio 8 491 000
2021 tilinpäätös 7 891 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 7 241 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 150 000 euroa talousarvioesityksen 7 391 000 euroon nähden aiheutuu kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanotehtävien siirrosta momentille 32.01.02.


2023 talousarvio 7 241 000
2022 talousarvio 8 491 000
2021 tilinpäätös 7 891 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 7 241 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen

2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen

3) Kotoutumisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotoutumistoimenpiteiden ja hyvien väestösuhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotoutumista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua

8) siirtomenojen maksamiseen

9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittami­seen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 278 559 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:

1) kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä

2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle ja hyvinvointialueille aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle

8) Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin

9) kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta.

Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuonna 2023 arvioidaan kuntiin muuttavan 32 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, joille on rekisteröity kotikunta. Arvio vuoden 2023 pakolaiskiintiöksi on 1 050 henkilöä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kansainvälistä suojelua saavien sekä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.

Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.

Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.

Vaikuttavuus
  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) 1 139 1 700 4 200

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttajien kustannukset 1 000 000
— Toimeentulotuki 6 kk 30 000
— Toimeentulotuki 5 v 20 000
— Erityiskustannukset 550 000
— Heimoveteraanit 400 000
Laskennalliset korvaukset (0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) pakolaisista (12 972 henkilöä) ja tilapäistä suojelua saavista (32 000 henkilöä) 74 451 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset 201 708 000
— Toimeentulotuki (2 063 euroa/vuosi/hlö) 46 616 000
— Erityiskustannukset (2 140 euroa/vuosi/hlö) 70 512 000
— Tulkkipalvelut (1 132 euroa/vuosi/hlö) 28 892 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) 55 688 000
Alkukartoituksen kustannukset (2 000 henkilöä; laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) 1 400 000
Yhteensä 278 559 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 278 059 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HE kotoutumislain muuttamisesta, tilapäinen suojelu (maahanmuuttokokonaisuus) 121 846
Ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannukset 294
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutos 1 723
Pakolaiskiintiö 1 050 henkilön tasoon 1 100
Pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) 1 030
Pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkilöön v. 2022 3 575
Paluumuuttajien kustannusten lasku -1 500
Tarkentuneet maahanmuuton oletukset (maahanmuuttokokonaisuus) 4 215
Turvapaikanhakijamäärän lasku -9 326
VN-päätös 175 haavoittuvassa asemassa olevat -1 086
Yhteensä 121 871

Momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 278 559 000
2022 talousarvio 156 688 000
2021 tilinpäätös 146 975 083

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 287 012 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 8 453 000 euroa talousarvioesityksen 278 559 000 euroon nähden aiheutuu tarkentuneista maahanmuuton oletuksista (maahanmuuttokokonaisuus).


2023 talousarvio 287 012 000
2022 talousarvio 156 688 000
2021 tilinpäätös 146 975 083

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 287 012 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:

1) kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä

2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle ja hyvinvointialueille aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle

8) Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin

9) kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarkentuneista arvioista.


2023 I lisätalousarvio -15 000 000
2023 talousarvio 287 012 000
2022 talousarvio 156 688 000
2021 tilinpäätös 146 975 083

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tilapäistä suojelua saavien arvioitua vähäisemmästä kotikuntien hakemisesta.


2023 II lisätalousarvio -35 000 000
2023 I lisätalousarvio -15 000 000
2023 talousarvio 287 012 000
2022 tilinpäätös 140 326 221
2021 tilinpäätös 146 975 083

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.