Talousarvioesitys 2023
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Elinkeino-, innovaatio- ja energiapolitiikoilla edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Tämä edellyttää uusia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin ja yritysten tiivistä vuorovaikutusta. On kehitettävä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä otettava käyttöön tuotantotapoja, joilla teollisuuden prosessit voidaan muuttaa vähähiilisiksi. Tähän panostamalla yritykset voivat tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvamassa.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja päästöttömän energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen. Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovoinnin (tki) tuloksilla on keskeinen merkitys.
Innovaatiojärjestelmän uudistamista jatketaan ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset, rahoittajaorganisaatioiden viimeaikaisten arviointien suositukset sekä parlamentaarisen tki-työryhmän vuoden 2021 linjaukset. Vuonna 2022 parlamentaarisen ryhmän työ jatkuu, ja tehtävänä on laatia kehyskautta pidempi t&k-rahoituksen suunnitelma, toimia tammikuussa 2023 käyttöön otettavan t&k-rahoituslain valmistelun seurantaelimenä sekä arvioida ryhmän aiempien linjausten toimeenpanoa. Tki-toiminnan päivitetyn tiekartan toimenpiteillä parannetaan suomalaisen tki-ympäristön kansainvälistä vetovoimaa ja kannustetaan tki-investointien lisäämiseen Suomessa. Yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen pitkäjänteistä tki-yhteistyötä vahvistetaan kumppanuusmallilla.
Toimenpiteillä lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta ja tuetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueellisia, kansallisia ja EU:n tki-rahoitusvälineitä hyödynnetään rinnakkain ekosysteemien tukena. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisille aloille ja lupaaviin kasvumahdollisuuksiin, mm. vihreän siirtymän tukemiseen. Tiekartan toimenpiteillä tuetaan myös tutkimustulosten jatkojalostamista ja tutkimuksessa syntyneen osaamisen hyödyntämistä kaupallisesti sekä laajemmin yhteiskunnassa. Yrityksiä kannustetaan luomaan kansainvälistä, korkean arvonlisän liiketoimintaa ja työpaikkoja kehittämällä ja hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä uusia arvonluonnin lähteitä.
Politiikan toimintatapoja ja keinoja uudistetaan mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, toteuttamalla kokeiluja, kehittämällä säädösympäristöä sekä rakentamalla hallinnonalarajat ylittäviä kehittämistoimia ja ohjelmakokonaisuuksia.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2023:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2021 arvio/toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Ilmastotavoitteet toteutuvat | |||
| — Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt (Mt CO2 ekv.) | 29 | 29 | 28 |
| Investoinnit Suomessa lisääntyvät | |||
| — Teollisuuden kiinteät investoinnit (mrd. euroa) | 5,64 | 6,83 | 7,50 |
| — Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta / BKT (%) | 31 | > 30 | > 30 |
| Innovaatiotoiminta vahvistuu | |||
| — Yritysten t&k-investoinnit, volyymin vuotuinen kasvu (%) | 4,7 | > 5,0 | > 5,0 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Uudistumiseen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi esitetään 1,45 mrd. euroa, jossa on lisäystä 141 milj. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatason nousuun vaikuttaa erityisesti EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sekä Ilmastorahasto Oy:n pääomasijoitus. Alentavasti määrärahatasoon vaikuttaa uusiutuvan energian tuotantotuen arvo, joka on alentunut sähkön hinnan kohoamisen takia.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomella on mahdollisuus toimia hiilineutraaliuden edelläkävijänä ja kehittää ratkaisuja globaaleille markkinoille. Hiilineutraalisuus voikin muodostua merkittäväksi kasvun, viennin ja myös työllisyyden edistäjäksi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset energiamarkkinoilla ovat tuoneet suurta epävarmuutta energiansaannin häiriöttömyydestä. Komissio on esittänyt toimenpiteitä, joilla mm. puututaan korkeisiin kaasun hintoihin EU:ssa ja varmistetaan kaasun toimintavarmuus talvella. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi varmistaa omalta osaltaan kohtuuhintaisen energiansaannin häiriöttömyyden tulevina talvikausina.
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:Momentilta rahoitettavia toimenpidekokonaisuuksia ovat energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen, kuluttajien energiataloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä vaikutusten arviointi ja kansainväliset raportointivelvoitteet ja yhteishankkeet.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa sekä tuetaan alueellisia toimijoita.
Vaikuttavuus
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
2030 tavoite |
|
| Energian loppukäyttö (TWh) | < 280 | < 280 | < 280 | < 275 |
| Kumulatiivinen energiansäästö vuodesta 2021— (TWh) | - | > 45 | > 64 | > 130 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Informaatio- ja neuvontatoiminta | 2 400 000 |
| Energiatehokkuussopimusjärjestelmä | 900 000 |
| Energiakatselmusjärjestelmä | 200 000 |
| Uusiutuvan energian käytön edistäminen | 250 000 |
| Seuranta, vaikutusten arviointi ja kv-raportointi | 600 000 |
| EU-kehityshankkeet ja taustaselvitykset | 50 000 |
| Yhteensä | 4 400 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellinen energianeuvonta (siirto momentille 32.20.41) | -20 |
| Yhteensä | -20 |
| 2023 talousarvio | 4 400 000 |
| 2022 talousarvio | 4 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 420 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 479 254 000 euroa.
Vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 470 482 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 20 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin annetun valtioneuvoston asetuksen (1138/2020) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 48 300 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 9 100 000 euroa ja valtuudesta 14 700 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 7 050 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 3 300 000 euroa ja valtuudesta 2 500 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 8 600 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 29 600 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 8 366 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 5 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 1 100 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 1 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 2 500 000 euroa ja valtuudesta 3 620 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 600 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rahoitusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI) sekä kiertotalouden innovaatio- ja investointihankkeille.
Momentin määrärahasta 125 316 000 euroa ja valtuudesta 20 820 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistäviä investointeja tukemalla tavoitellaan jätemateriaalien ja materiaalien sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämisen kautta luonnonvarojen käytön vähentämistä. Kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan tuettaviksi valittavien toteutusten valintakriteereissä haitallisuus ympäristölle tai luonnon monimuotoisuudelle on poissulkeva ehto, hakijan tulee osoittaa haitattomuus ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen toteutuminen hankkeessa. Toteutusten tulee joko perustua todennettavissa olevaan vähähiilisyyttä edistävään ratkaisuun tai tuottaa toimintamalleja ja työkaluja vähähiilisen talouden toteuttamiseksi ja osoittamiseksi. Kaikki investointikokonaisuudet tukevat vihreää ulottuvuutta. Kaikki rahoitettavat hankkeet kilpailutetaan rahoitushakujen kautta, ja päätöksenteossa huomioidaan DNSH (ei merkittävää haittaa) -kriteeristö.
Business Finland tukee mikroelektroniikan arvoketjun syntymistä ja 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan testaus- ja kokeiluympäristöjä, joissa yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät teknologianeutraaleja hankkeita. Investoinnit tukevat digitaalista siirtymää.
Elpymisvälineen kautta tki-rahoituksen kokonaisuuden rahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen. Investoinnit ja uudistukset edistävät digitalisaatiota tukemalla osaamistason nostoa sekä uuden tiedon tuottamisen ja innovaatiotoiminnan kehitystä. Vihreän ulottuvuuden tavoitteet otetaan huomioon rahoituskriteereissä. Luovan talouden edistäminen liittyy pääosin digitalisaation edistämiseen pyrkien monipuolistamaan luovan työn tulosten hyödyntämistä ja parantamaan kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Matkailualalle kohdennetaan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, tuetaan yrityksiä tiedolla johtamisen ja kestävän matkailun valmennuskokonaisuuksilla tavoitteena matkailualan kestävä ja digitaalinen kasvu. Toimenpiteet luovat edellytyksiä kestävälle yritystoiminnalle niin matkailuyrityksissä kuin muissa matkailualaa tukevissa toimialoissa. Matkailualan toimenpiteet tukevat digitaalista ulottuvuutta (40 %). Kehittämistoimenpiteillä tuetaan digitaalisten toimintatapojen käyttöönottoa matkailun kestävyyden (ml. hiilijalanjälki) seurannassa, tiedolla johtamisessa ja matkailupalveluiden myynnin edistämisessä.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.
Vaikuttavuus
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Business Finland tukee talouden kasvua edistämällä asiakkaidensa kehittymistä globaalisti erittäin menestyviksi yrityksiksi | |||
| — Business Finlandin asiakkaiden viennin kasvuprosentin ja OECD-maiden viennin keskimääräisen kasvuprosentin erotus (%-yksikköä) | - | > 1 | > 2 |
| — Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (vientikerroin) | 36 | > 20 | > 20 |
| Business Finland edistää kestävää kehitystä auttamalla asiakkaitaan kestävien ratkaisujen ja toiminnan kehittämisessä | |||
| — Niiden palvelutapahtumien osuus, jotka liittyvät kestävän kehityksen edistämiseen (%) | 17 | > 50 | > 55 |
| Business Finland vahvistaa kilpailukykyä kannustamalla asiakkaitaan liiketoiminnan rohkeiksi uudistajiksi | |||
| — Business Finlandin asiakkaiden yhteenlaskettujen T&K-panostusten kasvu (%) | 2,1 | > 6 | > 6 |
| — Hankkeisiin osallistuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm) | - | - | 140 |
Valtuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 222 200 | 275 625 |
| — alkaville yrityksille | 89 261 | |
| — pk-yrityksille | 90 840 | |
| — suuryrityksille | 95 524 | |
| Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 111 964 | 148 413 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoiset ohjelmamaksut | 17 684 | 16 124 |
| RRF-toiminta | 125 316 | 20 820 |
| AV-tuotantokannustin | 2 090 | 9 500 |
| Yhteensä | 479 254 | 470 482 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 379 499 | 210 533 | 106 981 | 41 051 | 28 310 | 766 374 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 99 755 | 167 730 | 126 287 | 60 327 | 37 033 | 491 132 |
| Menot yhteensä | 479 254 | 378 263 | 233 268 | 101 378 | 65 343 | 1 257 506 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 146 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 478 108 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) | 1 900 |
| Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | 1 127 |
| AV-tuotantokannustin | -9 260 |
| ESAn maksut (siirto momentille 32.01.66) | -876 |
| Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | 4 800 |
| Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen (RRF pilari3) | -200 |
| Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys (RRF pilari1) | 19 600 |
| Kumppanuusmallin pilotointi (LTA4 2020) | -4 500 |
| Maksatusten tarkistukset | -19 667 |
| Maksatusten tarkistus (korona-avustukset) | -36 000 |
| Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) | 100 |
| Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) | 3 750 |
| Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot (HO 2019) | 5 600 |
| Suurten yritysten veturiyrityskampanja (LTA4 2020) | -3 000 |
| T&K-rahoituksen lisäys | 8 230 |
| Talent Explorer (HO 2019) | 1 800 |
| Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) | 500 |
| Teollisuusvetoiset innovaatioekosysteemit | 2 000 |
| Terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja teknologia (RRF pilari3) | 600 |
| Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) | 600 |
| Tukiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle ilmastonmuutoshaasteisiin (RRF pilari1) | 5 000 |
| Veturihankkeet (RRF pilari3) | 21 600 |
| Yhteensä | 3 704 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 479 254 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -20 650 000 |
| 2022 talousarvio | 475 550 000 |
| 2021 tilinpäätös | 458 077 628 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 465 488 000 euroa.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 69 200 000 eurolla.
Määrärahasta on varattu
1) 25 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 10 300 000 euroa ja valtuudesta 14 700 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
7) 14 900 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 6 300 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
11) 4 000 000 euroa ja valtuudesta 3 620 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 200 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan valtuuskohdan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toisen kappaleen ja päätösosan kolmannen kappaleen kohdat korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen vastaavat kohdat.
Muutos talousarvioesityksen 479 254 000 euroon nähden on 13 766 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 23 300 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) ja 400 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3) sekä lisäyksenä 1 200 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 6 534 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3), 700 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3) ja 1 500 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3).
| 2023 talousarvio | 465 488 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -36 550 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -20 650 000 |
| 2022 talousarvio | 475 550 000 |
| 2021 tilinpäätös | 458 077 628 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan 465,5 milj. euron määrärahaa. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Momentin valtuus laskee noin 100 milj. eurolla johtuen elpymis- ja palautumissuunnitelman valtuuksien kohdentamisesta pääosin vuodelle 2022.
Valiokunta painottaa talousarviosta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI-toiminta) kohdistettavien määrärahojen riittävyyden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden merkitystä. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. TKI-toiminnalla on tärkeä merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa, ja sen avulla voidaan saada myös ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Valiokunta korostaa, että TKI-politiikalla on oltava selkeät sisällölliset kriteerit, jotka ohjaavat yhteiskuntaa kestävään suuntaan.
Valiokunta toteaa, että vaikka TKI-toiminnan keskeinen merkitys on jo pitkään tunnistettu, Suomi on jäänyt T&K-menojen osuudessa BKT:sta jälkeen Euroopan ja maailman kärjestä. Päinvastoin kuin verrokkimaissa, Suomen T&K-menot laskivat voimakkaasti vuosina 2010—2016. Korkeimmillaan BKT-osuus oli 3,7 prosenttia vuosina 2009—2010 ja alimmillaan 2,7 prosenttia vuosina 2016—2017. Tilastokeskuksen arvion mukaan osuus on vuonna 2022 2,9 prosenttia.
Hallitusohjelmassa on asetettu pitkäaikainen tavoite kääntää T&K-rahoitus kasvu-uralle ja toteuttaa toimia, joiden avulla Suomen T&K-investointien BKT-osuus nousee neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää tavoitetta hyvänä, mutta toteaa, että sen saavuttaminen edellyttää merkittävää lisäystä T&K-panostuksiin sekä tehokkaampia kannusteita yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista on noin kaksi kolmasosaa eikä tavoitteeseen päästä ilman yritysten T&K-menojen merkittävää kasvua. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että suorat T&K-tuet yrityksille ovat alle EU-maiden keskiarvon.
Valiokunta pitää tärkeänä, että T&K-toimintaan kohdistettavien määrärahojen avulla saadaan lisättyä T&K-toimintaa harjoittavien yritysten määrää eri toimialoilla. Toiminta on kapean yritysjoukon varassa, ja suuryritykset toimivat T&K-toiminnan vetureina. Suuryrityksistä lähes puolet harjoittaa T&K-toimintaa, mutta pk-yrityksistä vain seitsemän prosenttia. Myös toimialoittain on keskittymistä, sillä kolme toimialaa vastaa 60-prosenttisesti yritysten T&K-menoista. Valiokunta näkee kehittämistarpeita myös yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisessä yhteistyössä.
Valiokunta pitää kannatettavana hallituksen pyrkimystä parantaa valtion TKI-rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä TKI-rahoitusta koskevalla lailla, jossa säädettäisiin valtion talousarvioon vuosina 2024—2030 otettavien T&K-toimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen lisäämisestä vuosittain niin, että hallitusohjelman tavoite saavutettaisiin. Valiokunta painottaa parlamentaarisen TKI-työryhmän merkitystä T&K-toiminnan kehittämisessä ja tuloksellisuuden lisäämisessä. Huhtikuussa 2022 asetettu työryhmä jatkaa vuonna 2021 toimineen työryhmän työtä, ja sen tehtävänä on mm. laatia pitkäjänteinen T&K-rahoituksen suunnitelma sekä arvioida ryhmän aiempien linjausten toimeenpanoa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 465 488 000 euroa.
Vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 470 482 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 69 200 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin annetun valtioneuvoston asetuksen (1138/2020) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 25 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 10 300 000 euroa ja valtuudesta 14 700 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 7 050 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 3 300 000 euroa ja valtuudesta 2 500 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 8 600 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 29 600 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 14 900 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 6 300 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 1 100 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 1 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 4 000 000 euroa ja valtuudesta 3 620 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 200 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 471 961 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta 1 100 000 euroa ja valtuudesta 1 479 000 euroa on varattu teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Valtuuden lisäys 1 479 000 euroa aiheutuu teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3) vuoden 2022 talousarviossa varatun valtuuden osittaisesta uusimisesta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 465 488 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -36 550 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -20 650 000 |
| 2022 talousarvio | 475 550 000 |
| 2021 tilinpäätös | 458 077 628 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 471 961 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta 1 100 000 euroa ja valtuudesta 1 479 000 euroa on varattu teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 23 800 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 491 961 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta 9 300 000 euroa on varattu innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 1 900 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3) sekä 300 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).
Selvitysosa:Lisäyksestä 20 000 000 euroa aiheutuu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen maksatusten tarkistuksesta sekä 3 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 700 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3) ja 100 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3) varatun määrärahan maksatusten tarkistuksesta.
Valtuuden lisäys 20 000 000 euroa aiheutuu yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukemisesta.
| 2023 II lisätalousarvio | 23 800 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 465 488 000 |
| 2022 tilinpäätös | 309 334 374 |
| 2021 tilinpäätös | 458 077 628 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 23 800 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 491 961 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta 9 300 000 euroa on varattu innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 1 900 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3) sekä 300 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).
41. Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 364 090 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) ja myöhemmin annettavan vuosien 2023—2027 koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) mukaisiin vetyhankkeisiin, akkuarvoketjuhankkeisiin sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille unionin normit ylittäviin ympäristönsuojelun investointihankkeisiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen sekä jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin (VNA tuesta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026).
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 283 100 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 638 200 000 eurolla.
Määrärahasta on varattu
1) 61 740 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 61 740 000 euroa ja valtuudesta 30 000 000 euroa energiateknologian uusiin investointeihin (RRF pilari1)
3) 50 800 000 euroa vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1)
4) 19 000 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköinen liikenne ja vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin.
Energiatukea kohdennetaan myös kaupunkien lämmittämisen vähähiilisyyttä edistäviin ja erityisesti myös muuhun kuin polttoon perustuviin uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin.
Business Finland vastaa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.
Energiatuki on investointihankkeissa enintään 30 % ja selvityshankkeissa enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tukea voidaan korottaa investointihankkeessa 10 %-yksikköä hankkeen sisältämän uuden teknologian osalta. Selvityshankkeessa vastaava korotus voidaan tehdä, kun tuki myönnetään kunnalle tai pk-yritykselle.
Momentin määrärahasta 193 280 000 euroa ja myöntämisvaltuudesta 30 000 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia investointeja energiainfrastruktuuriin ja uuteen energiateknologiaa sekä vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen. Investoinnit suunnataan uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansiirtoon siten, että ne mahdollistavat kasvihuonekaasujen vähentämisen. Investointeja tehdään uusiutuvan energian eri tuotantomuotoihin, kuten merituulivoimaan ja teollisen kokoluokan aurinkoenergiaan. Energiajärjestelmiä ja energian varastointia koskevat hankkeet pyrkivät edistämään ratkaisuja, joilla vähennetään fossiilisen energian käyttöä energiajärjestelmissä ja edistetään energiajärjestelmän integraatiota. Vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämisellä pyritään mahdollistamaan puhtaalla energialla tuotetun vedyn tuotanto, hyödyntämisen skaalaaminen ja ratkaisut hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Vihreän siirtymän ja digitalisaation vaatimukset huomioidaan hankkeiden rahoituspäätöksissä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
| Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
| — Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 643 | 2 685—3 356 | 1 288—1 610 |
| — Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 156,8 | 671,28 | 322 |
| — Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,1 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 348 590 | 309 080 | 138 965 | 11 160 | 807 795 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 15 500 | 114 000 | 103 500 | 50 100 | 283 100 |
| Menot yhteensä | 364 090 | 423 080 | 242 465 | 61 260 | 1 090 895 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Akkustrategian mukaiset investoinnit (vihreä siirtymä) | 10 000 |
| Alueellinen energianeuvonta (siirto momentilta 32.20.20) | 20 |
| Arviomäärärahan tarkentuminen | 17 710 |
| Energiatuki (vihreä siirtymä) | 20 000 |
| Investoinnit uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1) | 12 000 |
| Lisävaltuuden maksatusten poistuminen | -11 500 |
| Suuret demohankkeet (LTA4 2020) | -4 000 |
| Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | 19 000 |
| Vetyhankkeet (vihreä siirtymä) | 20 000 |
| Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) | 50 800 |
| Uudelleenkohdennus | -500 |
| Yhteensä | 133 530 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 364 090 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 230 560 000 |
| 2021 tilinpäätös | 30 690 127 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 364 090 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) ja myöhemmin annettavan vuosien 2023—2027 koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) mukaisiin vetyhankkeisiin, akkuarvoketjuhankkeisiin sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille unionin normit ylittäviin ympäristönsuojelun investointihankkeisiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen sekä jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin (VNA tuesta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026).
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 283 100 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 638 200 000 eurolla.
Määrärahasta on varattu
1) 61 740 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 61 740 000 euroa ja valtuudesta 30 000 000 euroa energiateknologian uusiin investointeihin (RRF pilari1)
3) 50 800 000 euroa vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1)
4) 19 000 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 264 414 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 228 600 000 eurolla.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 1 767 000 euroa energiateknologian uusiin investointeihin (RRF pilari1), 5 000 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämisen (RRF pilari1) ja 2 049 000 euroa teollisuuden prosessien suora sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1).
Selvitysosa:Vähennyksestä 5 450 000 euroa ja valtuuden alentaminen 54 500 000 eurolla aiheutuvat vastaavasta lisäyksestä REPowerEU-ohjelmaan.
Vähennyksestä 61 740 000 euroa aiheutuu energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1), 59 973 000 euroa energiateknologian uusiin investointeihin (RRF pilari1), 45 800 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämisen (RRF pilari1) ja 16 951 000 euroa teollisuuden prosessien suora sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1) varatun määrärahan maksatusten tarkistuksina sekä 74 500 000 euroa maksatusten tarkistuksina.
| 2023 II lisätalousarvio | -264 414 000 |
| 2023 talousarvio | 364 090 000 |
| 2022 tilinpäätös | 30 787 456 |
| 2021 tilinpäätös | 30 690 127 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 264 414 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 228 600 000 eurolla.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 1 767 000 euroa energiateknologian uusiin investointeihin (RRF pilari1), 5 000 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämisen (RRF pilari1) ja 2 049 000 euroa teollisuuden prosessien suora sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1).
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetyn lain mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille vuosien 2021—2025 tietojen perusteella. Laissa määriteltyjen toimialojen katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille päästökaupan sähkönhintaan aiheuttaman lisäkustannuksen johdosta. Sähköistämistuen tavoitteena on ehkäistä riskiä hiilivuodolle, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Toiminnanharjoittajien tulisi käyttää myönnetystä tuesta vähintään 50 % kehittämistoimiin, jolla ne edistävät toimintansa muuttumista hiilineutraalimmaksi.
Sähköistämistukea maksetaan vuosien 2021—2025 tietojen perusteella vuosien 2022—2026 talousarvioista. Maksettavan tuen suuruus riippuu mm. päästöoikeuden hinnasta ja tuensaajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Arvio tuen laskennassa sovellettavasta päästöoikeuden hinnasta vuonna 2023 on 50 euroa. Vuositasolla maksettavan tuen enimmäismäärä on rajattu enintään 150 000 000 euroon. Laissa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetään tuen myöntämisen perusteista ja tuen määrän laskemisesta.
| 2023 talousarvio | 150 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 87 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetyn lain mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2023 talousarvio | 150 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 63 271 972 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
(45.) LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 5 532 000 |
| 2021 talousarvio | 5 532 000 |
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 18 592 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 15 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus myöntää rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille tai laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osioina sekä innovatiivisiin tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 18 592 | 18 325 | 11 000 | 3 000 | 50 917 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -1 193 |
| Yhteensä | -1 193 |
| 2023 talousarvio | 18 592 000 |
| 2022 talousarvio | 19 785 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 230 067 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 25 343 000 euroa.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 20 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.
Lisäys talousarvioesityksen 18 592 000 euroon nähden on 6 751 000 euroa, mistä 4 881 000 euroa aiheutuu alushankkeiden maksatusaikataulujen muutoksista ja 1 870 000 euroa uudesta alushankkeesta.
| 2023 talousarvio | 25 343 000 |
| 2022 talousarvio | 19 785 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 230 067 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 25 343 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 20 000 000 eurolla.
47. Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 21 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta annetun asetuksen (178/2022) mukaisesti:
1) 8 300 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille (ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeet)
2) 5 200 000 euroa ryhmään 2 kuuluville hankkeille (paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeet)
3) 2 800 000 euroa ryhmään 3 kuuluville hankkeille (paineistetun biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeet)
4) 3 600 000 euroa ryhmään 4 kuuluville hankkeille (nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeet)
5) 1 600 000 euroa ryhmään 5 kuuluville hankkeille (uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointihankkeet).
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Julkisten liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri-investointien tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa latausinfrastruktuuria. Tuen tavoitteena on lisätä suuritehoisten latausasemien määrää vähintään 376 asemalla, joukkoliikenteen latauspisteiden määrää vähintään 417 pisteellä, paineistetun kaasun (CBG) tankkausasemien määrää vähintään 25:llä ja nesteytetyn kaasun (LBG) tankkausasemien määrää vähintään 14:llä vuoden 2024 loppuun mennessä.
Osa-alue edistää merkittävästi vihreää siirtymää tukemalla liikenteen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Toimenpiteillä voidaan ehkäistä myös vihreästä siirtymästä aiheutuvia alueellisia ja sosiaalisia negatiivisia vaikutuksia. Liikenteen päästövähennykset ovat keskeisessä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 päästövähennystavoitteen ja EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Investoinnit toteuttavat kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteita taakanjakosektorin päästöjen vähentämisestä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkinen latausinfrastruktuuri ja kaasutankkausverkko | 15 000 |
| Julkinen latausinfrastruktuuri ja kaasutankkausverkko (RRF pilari 1) | -13 200 |
| Liikennesähkön ja kaasun julkisen jakeluinfran tuki (vihreä siirtymä) | 6 500 |
| Yhteensä | 8 300 |
| 2023 talousarvio | 21 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 15 000 000 |
| 2022 talousarvio | 13 200 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 21 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta annetun asetuksen (178/2022) mukaisesti:
1) 8 300 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille (ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeet)
2) 5 200 000 euroa ryhmään 2 kuuluville hankkeille (paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeet)
3) 2 800 000 euroa ryhmään 3 kuuluville hankkeille (paineistetun biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeet)
4) 3 600 000 euroa ryhmään 4 kuuluville hankkeille (nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeet)
5) 1 600 000 euroa ryhmään 5 kuuluville hankkeille (uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointihankkeet).
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 135 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuotantotuella tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen tai puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi.
Vuonna 2018 pidettiin kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti teknologianeutraali tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuesta. Tukea myönnettiin seitsemälle hankkeelle, joiden yhteenlaskettu sähkön tuotantomäärä vuodessa on 1,36 TWh. Tuki maksetaan preemiona (keskihinta 2,49 euroa/MWh) voimalaitoskohtaisesti enintään 12 vuoden ajan tuotannon aloittamisesta. Preemion enimmäismäärä maksetaan sähkön kolmen kuukauden markkinahinnan keskiarvon ollessa enintään 30 euroa/MWh. Hyväksyttyjen hankkeiden enimmäistukimäärä on 3,5 milj. euroa vuodessa.
Euroopan unionin tavoitteena oli nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite oli 38 %, mikä ylitettiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu, ns. RED II) määrittelee, että jäsenmaiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 % unionin energian kokonaisloppukulutuksesta v. 2030. Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa, jotta ne voivat yhteisesti saavuttaa unionin yleistavoitteen. Suomi on ilmoittanut komissiolle kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassaan tavoittelevansa 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta v. 2030.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
| Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
| Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
| Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 20,00 |
| — enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
| Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
- — Suomi saavuttaa uusiutuvalle energialle asetetut tavoitteet
- — Tukiohjelma edesauttaa Suomen muuttumista vähähiiliseksi yhteiskunnaksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tuulivoimalat | 128 903 000 |
| Biokaasuvoimalat | 2 968 000 |
| Puupolttoainevoimalat | 135 000 |
| Preemiotuki | 3 400 000 |
| Yhteensä | 135 406 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sähkömarkkinahinnan ja päästöoikeuden hinnanmuutokset | -175 492 |
| Tuulivoiman tuotantomäärän muutos | 1 287 |
| Yhteensä | -174 205 |
| 2023 talousarvio | 135 406 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -174 211 000 |
| 2022 talousarvio | 309 611 000 |
| 2021 tilinpäätös | 201 023 765 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 135 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 45 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu sähkön markkinahinnan muutoksesta.
| 2023 I lisätalousarvio | -45 000 000 |
| 2023 talousarvio | 135 406 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -174 211 000 |
| 2022 talousarvio | 309 611 000 |
| 2021 tilinpäätös | 201 023 765 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 45 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 50 245 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu sähkön markkinahinnan muutoksesta.
| 2023 II lisätalousarvio | 50 245 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -45 000 000 |
| 2023 talousarvio | 135 406 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 616 071 |
| 2021 tilinpäätös | 201 023 765 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 50 245 000 euroa.
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 157 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 20 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Lainat myönnetään enintään 10 vuodeksi. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, voidaan laina-aikaa erittäin painavasta syystä pidentää enintään 20 vuoteen. Lainoista perittävän koron arvioidaan olevan 1 % v. 2023. Lainana myönnettävän käynnistystuen määrä on enintään 1 milj. euroa (nuorille innovatiivisille yrityksille enintään 2 milj. euroa) ja laina-aika enimmillään 10 vuotta.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 96 963 | 20 740 | 7 170 | 1 750 | 126 623 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 60 197 | 51 388 | 14 682 | 20 556 | 146 823 |
| Menot yhteensä | 157 160 | 72 128 | 21 852 | 22 306 | 273 446 |
Business Finlandin myöntämien lainojen lainakanta1)
| 2019 | 2020 | 2021 | |
| Lainakanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 1 045,7 | 1 126,1 | 1 136,1 |
| Tileistä poistetut perimättä jätöt (milj. euroa) | 25,9 | 30,6 | 18,5 |
1) Sisältää myös momentilta 32.20.87 myönnetyt lainat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -85 790 |
| Maksatusten tarkistukset (siirto momentille 32.40.89) | -600 |
| Yhteensä | -86 390 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 157 160 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -56 000 000 |
| 2022 talousarvio | 243 550 000 |
| 2021 tilinpäätös | 135 851 800 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 157 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 20 000 000 eurolla.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusarvioiden tarkentumisesta.
| 2023 II lisätalousarvio | 40 000 000 |
| 2023 talousarvio | 157 160 000 |
| 2022 tilinpäätös | 121 984 825 |
| 2021 tilinpäätös | 135 851 800 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 8 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Pääomalainoilla rahoitetaan käynnistysvaiheessa olevia yrityksiä, jotka toiminnallaan uudistavat teollisuutta ja kehittävät uusia liiketoimintaekosysteemejä. Tavoitteena on uuden, aineettoman pääoman ja osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuvan yritystoiminnan edistäminen talouskasvun tukemiseksi.
Rahoitettava toiminta voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaekosysteemin operaattorin toimintaan tai tieto- tai testialustojen kehittämiseen.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 8 250 | 8 250 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 8 250 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 6 100 000 |
| 2022 talousarvio | 8 250 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 206 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
88. Pääomasijoitus Ilmastorahasto Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ilmastorahasto Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.
Ilmastorahasto Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.
Yhtiö voi myöntää oman ja vieraan pääoman rahoitusta sekä välirahoitusta niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden hankkeisiin.
Ilmastorahaston rahoituksen ensisijaisena kohteena ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, joissa sijoitusten kokoluokka on 10—50 milj. euroa. Hankkeiden keskeisinä arviointikriteereinä ovat merkittävä investoinnin aikaistaminen, hankkeen toteutuminen markkinaehtoisesti suunniteltua laajempana tai sen kohdistuminen Suomeen. Keskeisenä kriteerinä on se, että hankkeen avulla voidaan vähentää päästöjä nykyisiin ratkaisuihin verrattuna.
Määräraha on vuoden 2022 neljännessä lisätalousarvioesityksessä peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
| 2023 talousarvio | 100 000 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ilmastorahasto Oy:n oman pääoman korottamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 100 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Ilmastorahaston pääomittamisen poistosta.
| 2023 II lisätalousarvio | -100 000 000 |
| 2023 talousarvio | 100 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2023 vp (9.11.2023)
Momentille esitetään vähennystä 100 000 000 euroa. Selvitysosan mukaan vähennys aiheutuu Ilmastorahaston pääomittamisen poistosta. Lisäksi hallituksen esityksen yleisperusteluissa on kerrottu poiston johtuvan määräaikaisen investointiohjelman rahoittamisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa määrärahamuutosten perustelut ilmenevät riittävällä tarkkuudella myös yksityiskohtaisista perusteluista momentin selvitysosasta.
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 100 000 000 euroa.
89. Pääomasijoitus Lääkekehityskeskus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Lääkekehityskeskus Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Selvitysosa:Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy on osa kansallisten osaamiskeskittymien kokonaisuutta, jota on rakennettu usean hallituskauden aikana osana kolmen ministeriön (OKM, STM ja TEM) ohjaamaa ja laatimaa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa (2014). Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa jatketaan kuluvalla hallituskaudella.
Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy on rekisteröity kaupparekisteriin 22.4.2022 ja yhtiön sijaintipaikkana on Turku. Yhtiön toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan lääkekehitysyhtiöiden hallinnointi ja omistaminen ja toiminnan tarkoituksena on lääkealan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen. Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy:n äänivaltaiset osakkeet omistaa Suomen valtio.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 20 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Lääkekehityskeskus Oy:n oman pääoman korottamiseen.