Talousarvioesitys 2023
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen.
- — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee.
- — Toteutetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen Oikeus oppia -ohjelmaa mm. eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja esiopetuksen pilotointihankkeen osalta.
- — Lasten ja oppilaiden medialukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologian osaamista sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan valtakunnallisella Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmalla.
- — Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.
- — Edistetään lasten tunnetaitojen ja osallisuuden vahvistamisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn kehitetyn toimintamallin toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
- — Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa jatketaan toimenpiteitä koronavirusepidemiasta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi.
- — Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja.
- — Vakiinnutetaan sitouttavan kouluyhteisötyön malli koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä koulupudokkuuden torjumiseksi.
- — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoite 2022
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20221) tavoite |
|
| Lukutaito | 536 | 524 | 526 | 520 | 530—550 |
| Matematiikka | 541 | 519 | 511 | 507 | 530—550 |
| Luonnontiede | 554 | 546 | 531 | 522 | 530—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20223) tavoite |
|
| Pääalue | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka |
| Pistemäärä | 29 | 33 | 41 | 38 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20222) tavoite |
|
| Lukutaito | 86 | 95 | 94 | 100 | 85—90 |
| Matematiikka | 82 | 85 | 82 | 82 | 75—80 |
| Luonnontiede | 89 | 93 | 96 | 96 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää strategista ohjauksen kehittämistä.
- — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Varhaiskasvatuksen tiedontuotantoa täydentämään perustetaan varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä. Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmä, jolla vahvistetaan perusopetuksen arvioinnin tietopohjaa.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa toteuttamalla tiedon hyödyntämisen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on edistää alan kansallisen tutkimusinfrastruktuurin syntymistä ja tuottaa tiedon avoimuuden käytänteet.
- — Valmistellaan ja otetaan käyttöön koulutuspoliittisen selonteon mukaisesti peruspalveluiden yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toteutettava varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut ja arviointikäytänteet edistävät digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
- — Kehitetään varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja oppimateriaaleja sekä niiden yhteentoimivuutta, parannetaan oppijoiden medialukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista sivistystä.
- — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
- — Vahvistetaan koulujen edellytyksiä purkaa sukupuolisegregaatiota sekä kehittää oppilaiden osaamisidentiteettiä ja vahvuuksia tukevaa pedagogiikkaa.
Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2020—2023
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) |
245 255 | 237 000 | 232 000 | 229 000 |
| Esiopetus2) |
58 162 | 62 974 | 62 000 | 52 000 |
| Perusopetus, vuosiluokat 1—92) | 556 271 | 553 820 | 558 000 | 555 000 |
| Aikuisten perusopetus | 4 802 | 4 668 | 4 700 | 4 700 |
| Lisäopetus / tutkintokoulutukseen valmentava koulutus3) | 1 019 | 1 013 | 1 000 | 1 000 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 790 | 1 762 | 1 800 | 1 700 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 777 | 9 747 | 9 900 | 9 500 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 3 517 | 4 545 | 4 600 | 4 600 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 2 186 | 2 174 | 2 200 | 2 200 |
1) Vuoden 2021 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2020 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmäärätoteutumaan ja -arvioon 2021—2022 vaikuttaa kyseisinä vuosina käynnissä oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.
3) Lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyvät 1.8.2022 alkaen yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus). Vuosien 2022—2023 arviossa on otettu huomioon vain perusopetuksen yhteydessä järjestettävän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijat.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 922 milj. euroa, joka on noin 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Maahanmuuton aiheuttamiin menoihin ehdotetaan lisärahoitusta. Ukrainasta saapuvien pakolaisten johdosta varhaiskasvatuksen lisämenoihin varataan 60 milj. euroa ja perusopetukseen valmistavan opetuksen lisämenoihin 120 milj. euroa. Rahoitusta ohjataan myös mm. suomi/ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetuksen laajentamiseen (2,5 milj. euroa) sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen (70 milj. euroa). On myös tärkeää, että sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli vakiinnutetaan vuodesta 2023 alkaen, millä ennaltaehkäistään koulupoissaoloja ja tuetaan varhaista puuttumista.
Esi- ja perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvoa edistäviin toimiin ehdotetaan 15,3 milj. euron valtionavustusta. Rahoitus vähenee kuluvaan vuoteen verrattuna, koska kuluvan vaalikauden aikana toimeenpantu kolmivuotinen Oikeus oppia -kehittämisohjelma päättyy. Ohjelmaan liittyvää vuonna 2022 myönnettyä rahoitusta voidaan kuitenkin käyttää myös vuoden 2023 aikana.
Vuosina 2020—2022 varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen myönnettiin erityisavustuksia yhteensä noin 241 milj. euroa, eli vuosittain noin 80 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan Oikeus oppia -ohjelmaan on ollut käytettävissä noin 395 milj. euroa, ja sen puitteissa on uudistettu lainsäädäntöä, vahvistettu varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen rahoitusjärjestelmien vaikuttavuutta sekä kehitetty yhdenvertaisuutta vahvistavia ja vaikuttavia käytänteitä sekä toimintatapoja. Ohjelmaan on sisältynyt mm. kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun, sitouttavan kouluyhteistyön kehittämisen sekä joustavan alkuopetuksen pilottien rahoitus.
Valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2023 alusta voimaan tulevalla lainmuutoksella (489/2022) vakinaistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävä erityisavustus. Erityisavustusta voidaan myöntää jatkossa neljäksi vuodeksi kerrallaan, mikä lisää rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. On myös tärkeää, että tasa-arvoa edistäviin toimiin tarkoitettu valtionavustus saatetaan pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle.
Koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistä varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on selvitetty vastikään valmistuneessa raportissa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:30). Siinä esitetään varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tarveperusteisen rahoituksen jatkokehittämistä edelleen, määrärahan tason nostamista riittävälle tasolle sekä vaikuttavuutta koskevan tutkimusperusteisen seurannan toteuttamista.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 066 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaitoksina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 815 | 818 | 825 | 847 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 685 | 703 | 705 | 705 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 326 | 314 | 316 | 314 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 493 | 401 | 450 | 450 |
| Koulukotien perusopetus | 103 | 98 | 107 | 98 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 286 | 290 | 284 | 291 |
| Yhteensä | 2 708 | 2 624 | 2 687 | 2 705 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | ||||
| — ohjauskäyntejä | 590 | 869 | 1100 | 1200 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 218 | 213 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
| — tukijaksopäivät | 2 340 | 3 302 | 3 290 | 3 300 |
| — tukijaksojen oppilaat | 425 | 575 | 520 | 525 |
Henkilötyövuodet
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 76 | 77 | 76 | 76 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 75 | 75 | 80 | 80 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 530 | 522 | 537 | 540 |
| Eurooppa-koulut | 27 | 27 | 30 | 30 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 61 | 61 | 62 | 62 |
| Yhteensä | 769 | 762 | 785 | 788 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 3,7 | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 6 190 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 26 983 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 226 000 |
| Eurooppa-koulut | 2 168 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 3 499 000 |
| Yhteensä | 40 066 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 52 180 | 63 014 | 60 766 |
| Bruttotulot | 8 764 | 20 500 | 20 700 |
| Nettomenot | 43 416 | 42 514 | 40 066 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 14 282 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 13 126 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 419 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun peruskorjaus | 340 |
| Toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittämishankkeet (siirto momentille 29.01.01) | -3 000 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -230 |
| Matkustussäästö | -102 |
| Palkkausten tarkistukset | 567 |
| Toimistotilasäästö | -23 |
| Yhteensä | -2 448 |
| 2023 talousarvio | 40 066 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 314 000 |
| 2022 talousarvio | 42 514 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 260 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 066 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 999 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 999 000 |
| 2023 talousarvio | 40 066 000 |
| 2022 tilinpäätös | 41 828 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 260 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 999 000 euroa.
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 25 305 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 15 228 000 euroa valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin
5) 1 000 000 euroa opetussuunnitelmatyöstä yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 80 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 20 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| AV-kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40) | 250 |
| Kiusaamisen ehkäisy ja opetuksesta epääminen (siirto momentille 28.90.30) | -350 |
| Opetussuunnitelmatyö yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi yläkouluun (B1 kieli) | 1 000 |
| Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -60 000 |
| Vapaan sivistystyön osuus oppilashuollosta (siirto momentilta 29.10.31) | 500 |
| Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -80 000 |
| Varhaiskasvatuksen tilastotuotannon aloittaminen (siirron palautus momentilta 28.30.01) | 80 |
| Varhaiskasvatuksen tilastotuotannon tukeminen (siirto momentille 28.30.01) | -30 |
| Varhaiskasvatuksen tuki | -8 750 |
| Matkustussäästö | -30 |
| Yhteensä | -147 330 |
| 2023 talousarvio | 25 305 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -196 000 |
| 2022 talousarvio | 172 635 000 |
| 2021 tilinpäätös | 156 545 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 25 030 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys talousarvioesityksen 25 305 000 euroon nähden on 275 000 euroa, mistä 210 000 euroa on siirtoa momentille 29.10.51 vapaan sivistystyön yhteistyö- ja tiedotustoimintaan ja 65 000 euroa on siirtoa momentille 29.01.01 yhden henkilötyövuoden palkkausmenoihin.
| 2023 talousarvio | 25 030 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -196 000 |
| 2022 talousarvio | 172 635 000 |
| 2021 tilinpäätös | 156 545 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lasten ja nuorten osaamistason laskun lisäksi erityisenä haasteena on osaamiserojen kasvu oppilaiden perustaidoissa, kuten lukemisen ymmärtämisessä ja sujuvuudessa sekä matematiikassa. Nämä osaamiserot liittyvät mm. poikien heikkoon suoriutumiseen, kielitaustan vaikutuksiin sekä sosioekonomisen taustan kasvavaan merkitykseen oppimiselle. Myös erot alueiden ja koulujen välillä korostuvat entisestään.
Valiokunta pitää tärkeänä, että oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja arviointi sekä oppimisen tukeminen otetaan entistä vahvemmin huomioon perusopetuksessa. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa oppimisvaikeuksien tuki- ja arviointityökalujen kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 25 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 15 228 000 euroa valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin
5) 1 000 000 euroa opetussuunnitelmatyöstä yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 23 500 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menojen ja avustusten maksamiseen toimenpiteisiin nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 35 228 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 500 000 euroa aiheutuu ankkuritoiminnan lisäämisestä jengiytymisen ehkäisemiseksi ja 20 000 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä.
| 2023 I lisätalousarvio | 23 500 000 |
| 2023 talousarvio | 25 230 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -196 000 |
| 2022 talousarvio | 172 635 000 |
| 2021 tilinpäätös | 156 545 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 46/2022 vp (24.2.2023)
Momentille esitetään 23,5 milj. euron lisäystä, josta 20 milj. euroa osoitetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin avustuksiin.
Valiokunta on tyytyväinen määrärahalisäykseen ja toteaa, että kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy 15,2 milj. euron määräraha esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimiin. Kun käytettävissä on myös edellisiltä vuosilta säästyneitä määrärahoja, esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen voidaan saadun selvityksen mukaan osoittaa nyt yhteensä noin 66 milj. euroa.
Lisäyksestä huolimatta tasa-arvorahoitus vähenee vuoteen 2022 verrattuna, koska kuluvan vaalikauden aikana toimeenpantu kolmivuotinen Oikeus oppia -kehittämisohjelma ja siihen liittynyt määräaikainen rahoitus ovat päättyneet. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin on vuosien 2020—2022 aikana myönnetty erityisavustuksia yhteensä noin 241 milj. euroa, jolloin määrärahaa on ollut vuosittain jaettavissa noin 80 milj. euroa.
Valiokunta korostaa koulutuksellista tasa-arvoa parantavien avustusten merkitystä, sillä oppimiserot ovat kasvaneet ja oppimistulokset heikentyneet. Koulutasolla muutos näkyy siten, että heikoimpien koulujen tulokset ovat entistä heikompia. Saadun selvityksen mukaan tarveperusteinen rahoitus on osoittautunut toimivaksi ja vaikuttavaksi keinoksi vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa.
On tärkeää, että vuoden 2023 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta; 489/2022) on vakinaistettu koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävä erityisavustus. Avustusta voidaan nyt myöntää neljäksi vuodeksi kerrallaan, mikä lisää rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Em. lain 44 a §:n mukaan laissa tarkoitettua erityisavustusta voidaan myöntää valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa.
Valiokunta viittaa vuoden 2023 talousarviosta antamaansa mietintöön (VaVM 37/2022 vp) ja korostaa myös tässä yhteydessä, että tasa-arvoa edistäviin toimiin tarkoitettu valtionavustus on tärkeää saattaa pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. On niin ikään tärkeää, että toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 23 500 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menojen ja avustusten maksamiseen toimenpiteisiin nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 35 228 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin.
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 666 777 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
8) enintään 60 000 000 euroa turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi tarkoitettujen avustusten maksamiseen
9) enintään 12 000 000 euroa avustusten maksamiseen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 1. Esi- ja perusopetus | |
| 1.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 161 020 000 |
| 1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 50 823 000 |
| 1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat | 3 512 000 |
| 1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus | 3 800 000 |
| 1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 907 000 |
| 1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 57 449 000 |
| 1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 206 359 000 |
| 1.9. Sisäoppilaitoslisä | 2 850 000 |
| 1.10. Koulukotikorotus | 824 000 |
| 1.11. Joustavan perusopetuksen lisä | 6 000 000 |
| 1.12. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus | 8 300 000 |
| 1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat | 398 000 |
| 2. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 559 404 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset (enintään) | 9 583 000 |
| 3.1. Digitaalisten oppimisympäristöjen, osaamisen, valmiuksien ja pedagogisten käytänteiden kehittämiseen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen digitalisaation viitekehystyötä toimeenpanevan kehittämisohjelman toimenpiteillä sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainväliseen toimintaan | 3 800 000 |
| 3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta | 842 000 |
| 3.3. Kerhotoiminnan tukeminen | 2 865 000 |
| 3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin | 2 076 000 |
| 4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | 24 750 000 |
| 4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti | 2 200 000 |
| 4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 22 475 000 |
| 5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 46 §:n mukaiset valtionavustukset | |
| 5.1 Turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatus (enintään) | 60 000 000 |
| 6. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
| 6.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 6.2. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen (enintään) | 12 000 000 |
| 7. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
| 7.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
| 7.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 300 000 |
| Valtionavustukset yhteensä | 107 373 000 |
| Yhteensä | 666 777 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 7 436,67 euroa/asukas |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden perushinnan arvion tarkentuminen | -15 023 |
| Lakisääteisten kustannuspohjaan vaikuttavien muutosten päättyminen | -3 646 |
| Lisäopetus tutkintokoulutukseen valmentavaksi opetukseksi | -274 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella | 400 |
| Perusopetukseen valmistava opetus (maahanmuuttokokonaisuus) | 120 000 |
| Suomi/ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetus (maahanmuuttokokonaisuus) | 2 500 |
| Turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatus (maahanmuuttokokonaisuus) | 60 000 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,8 %) | 14 211 |
| Yhteensä | 178 168 |
| 2023 talousarvio | 666 777 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 126 000 000 |
| 2022 talousarvio | 488 609 000 |
| 2021 tilinpäätös | 490 713 396 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 666 777 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
8) enintään 60 000 000 euroa turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi tarkoitettujen avustusten maksamiseen
9) enintään 12 000 000 euroa avustusten maksamiseen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 80 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu perusopetukseen valmistavan opetuksen määrärahatarvearvion tarkentumisesta.
| 2023 II lisätalousarvio | -80 000 000 |
| 2023 talousarvio | 666 777 000 |
| 2022 tilinpäätös | 537 422 346 |
| 2021 tilinpäätös | 490 713 396 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 80 000 000 euroa.
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 182 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 16 830 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen
2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 698 839 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 3 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 90 739 000 | 2 149 000 | 92 888 000 |
| Kansanopistot | 47 937 000 | 1 166 000 | 49 103 000 |
| Opintokeskukset | 18 033 000 | 150 000 | 18 183 000 |
| Kesäyliopistot | 5 027 000 | 50 000 | 5 077 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 16 830 000 | - | 16 830 000 |
| Yhteensä | 178 566 000 | 3 515 000 | 182 081 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 93,04 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 298,63 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 174,25 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 159,40 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumiskoulutus (maahanmuuttokokonaisuus) | 5 000 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon menot (siirto momentille 29.10.20) | -500 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,8 %) | 4 340 |
| Yhteensä | 8 840 |
| 2023 talousarvio | 182 081 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2022 talousarvio | 173 241 000 |
| 2021 tilinpäätös | 169 770 477 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 182 milj. euroa, joka on noin 8,8 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Momentin määrärahaa korottavat valtionosuuden indeksikorotukset (4,3 milj. euroa) sekä kotoutumiskoulutukseen osoitettu 5 milj. euron lisäys, joka liittyy Ukrainasta tulevien pakolaisten kielikoulutustarpeisiin. Näin valtion rahoittamaan kotoutumissuunnitelman mukaiseen koulutukseen on käytettävissä yhteensä 16,8 milj. euroa.
On tärkeää, että kotoutumiskoulutukseen osoitetun rahoituksen riittävyyttä seurataan ja varaudutaan tarpeen mukaan myös rahoituksen lisäämiseen. Erityisen tärkeää on edistää kielikoulutusta ja varmistaa, että se vastaa työelämän kielitaitovaatimuksiin.
On myös tärkeää edistää maksuttoman luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen ulottamista kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille. Kielikoulutuksella ja muulla työelämävalmiuksia edistävällä koulutuksella voitaisiin parantaa esim. pitkään kotona olleiden vanhempien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymistä. Valiokunta toteaa, että kielitaito on edellytys kotoutumisen onnistumiselle ja kielitaidon kehittämisen tulee olla kotoutumisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden keskiössä.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen tarkoitettu 3,5 milj. euron rahoitus ei ole riittävä, sillä vuoden 2022 yhteishaussa Opistovuosi oppivelvollisille -koulutukseen oli noin 1 000 ensisijaista hakijaa. Saadun selvityksen mukaan em. määräraha riittää 692 opiskelijan koulutuksen valtionosuuden korottamiseen 57 prosentista sataan prosenttiin sekä oppimateriaalilisän rahoitukseen tälle määrälle opiskelijoita. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan ja todellisen opiskelijatilanteen mukaisesti arvioidaan tarvetta sen lisäämiseen.
Valiokunta korostaa vapaan sivistystyön roolia myös jatkuvan oppimisen edistämisessä. Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on puutteelliset perus- ja digitaidot, mutta jotka eivät esim. toimeentulovaikeuksien ja opintojen maksullisuuden vuoksi voi hakeutua koulutukseen. Heikot perus- ja digitaidot omaaville tarvittaisiin maksuttomia opiskeluvaihtoehtoja, jotka edistäisivät em. taitojen oppimista ja edelleen työllistymistä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu opintosetelirahoituksen lisäämistä.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 182 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 16 830 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen
2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 698 839 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 3 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 7 763 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 518 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 5 727 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle ja järjestöille sivistystyöhön
3) 1 518 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 518 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen | 429 000 |
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 271 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen | 398 000 |
| Karjalan Liitolle | 131 000 |
| Kesälukioseura ry:lle | 128 000 |
| Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
| Yhteensä | 7 763 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin rahoituksen vahvistaminen | 250 |
| Kertalisäysten poistuminen | -1 400 |
| Yhteensä | -1 150 |
| 2023 talousarvio | 7 763 000 |
| 2022 talousarvio | 8 913 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 718 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 8 473 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
2) 6 437 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyö- ja tiedotustoimintaan.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).
Lisäys talousarvioesityksen 7 763 000 euroon nähden on 710 000 euroa, mistä 210 000 euroa on siirtoa momentilta 29.10.20 vapaan sivistystyön yhteystyö- ja tiedotustoimintaan ja 500 000 euroa aiheutuu neuvontajärjestöjen Maa- ja kotitalousnaiset, Finlands svenska Marthaförbund ja Marttaliitto avustuksista.
| 2023 talousarvio | 8 473 000 |
| 2022 talousarvio | 8 913 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 718 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan. Valiokunta on tyytyväinen, että Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin rahoitusta on talousarvioesityksessä vahvistettu 250 000 eurolla, jolloin ensi vuoden valtionavustus nousee 398 000 euroon. Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan ovat ulkomailla asuvien oppilaiden verkkokouluja, joiden oppilasmäärä ja toiminnan tarve ovat kasvaneet vuosittain. Kulkurin ja Nomadskolanin kehittämää perusopetusikäisten etä- ja verkko-opetusta voidaan hyödyntää myös kotimaassa järjestettävässä etäopetuksessa. On tärkeää, että rahoituksen riittävyyttä seurataan ja toiminnan jatkuvuus varmistetaan.
Suomi-koulujen toiminta. Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen on osoitettu viimeisten 10 vuoden aikana 579 000—729 000 euroa, johon sisältyy eduskunnan vuosittain tekemä 150 000—300 000 euron lisäys. Ensi vuodelle Suomi-koulujen toimintaan ehdotetaan 429 000 euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ehdotettu määräraha ei anna mahdollisuutta toiminnan kehittämiseen eikä riittävien kieli- ja kulttuuripalveluiden tarjoamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitustaso saatetaan pitkäjänteisesti sellaiselle tasolle, joka antaa mahdollisuudet toiminnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. Maailmanlaajuisessa Suomi-koulujen verkostossa on noin 120 koulua, jotka toimivat 30 maassa, oppilaita niissä on lähes 4 000.
Valiokunta lisää momentille 1 130 000 euroa, josta osoitetaan
- — 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan
- — 400 000 euroa Naisjärjestöjen valtionavustuksiin
- — 300 000 euroa Käsi- ja taideteollisuusliittio TAITO ry:lle
- — 80 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle
- — 50 000 euroa Kriittiselle korkeakoululle.
Momentin päätösosassa mainittu Ympäristökasvatuksen seura ry toimii nykyisin nimellä Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi. Päätösosaan tehdään tätä vastaava korjaus.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 9 603 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 6 737 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyö- ja tiedotustoimintaan
3) 1 948 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.