Talousarvioesitys 2023
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 076 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) enintään 14 706 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin
10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia (ml. elokuvat) koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
11) enintään 2 842 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, EU-ohjelmien digitalisaation resurssikeskuksen toimintaan, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
12) enintään 295 000 euroa Luova Eurooppa -ohjelman hallinnoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen ja kansalliseen vastinrahoitukseen
13) enintään 400 000 euroa MPASS-järjestelmän ylläpidosta aiheutuviin menoihin
14) enintään 720 000 euroa työelämätoimintakuntatyön ja sihteeristön toimenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 100 000 euroa ennakoinnin kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen jatkuvan oppimisen uudistuksen (RRF pilari3) palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot sekä muut hankkeet. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Selvitysosa:Opetushallitus toimii koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämis-, palvelu- ja hallintotehtävien sekä yhteiskunnan kansainvälistymisen edistämisen asiantuntijavirastona. Opetushallitus edistää osaamista ja sivistyksen vahvistumista, koulutuksellisen tasa-arvon ja kestävän hyvinvoinnin lisääntymistä sekä globaalissa ympäristössä ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen vahvistumista.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteeseen osaamistason nosto ja jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3).
Suoritteet ja julkishyödykkeet
| Mittarit | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Opintopolku-palvelun kävijämäärä (lkm) | 17 913 268 | 16 000 000 | 16 500 000 |
| Opintopolku-palvelussa julkaistujen koulutusten määrä (lkm) | 22 386 | 24 000 | 30 000 |
| Oma Opintopolussa tarjolla olevat palvelut (lkm) | 4 | 6 | 8 |
| KOSKI, kansalaisten kirjautumiset (lkm) | 1 064 000 | 1 100 000 | 1 200 000 |
| KOSKI, kansalainen jakanut tietojaan linkillä | 149 000 | 96 000 | 105 000 |
| VARDA, tietojen luovutus viranomaiskäyttöön | 2 | 2 | 2 |
| Asiakaspalveluratkaisussa käsiteltävät asiat (lkm) | 37 400 | 38 000 | 35 000 |
| Myynnissä olevien julkaisujen ja vähälevikkisten oppimateriaalien määrä (kpl) | 418 | 465 | 500 |
| Saatavilla olevien oppimista tukevien kustannettujen digimateriaalien määrä (kpl) | 145 | 155 | 155 |
| Maksullisten koulutusten ja tapahtumien koulutettavapäivät (kpl) | 7 556 | 8 000 | 8 000 |
| Julkaistujen opetussuunnitelmien määrä ePerusteet -palvelussa (lkm) | 1 294 | 3 550 | 4 500 |
Palvelukyky ja laatu
| Tavoite/tehtävä | Mittari | Asteikko | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Päätösten käsittelyaika | Tutkinnon tunnustaminen | Kk/pts | 1,7 | 2,5 | 2,5 |
| Asiakastyytyväisyys | Kansainvälinen ohjelmatoiminta (joka 3. vuosi) | 1—100 | 96 | - | - |
| Maksullinen koulutus | 1—5 | 4,3 | 4,1 | 4,1 | |
| Hakijapalaute Opintopolusta | 1—5 | 4,3 | 4,2 | 4,3 |
- — Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetushallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapalvelut.
- — Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoitteidensa mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| Mittari | Asteikko | 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
| Henkilötyövuodet 1) | Htv | 357 | 360 | 360 |
| Henkilötyövuodet (perustoimintamenot) | Htv | 318 | 327 | 320 |
| Johtajuusindeksi | 1—5 | 3,3 | 3,6 | 3,6 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 1—5 | 3,5 | 3,6 | 3,6 |
| Henkilöstön lähtövaihtuvuus | % | 14,6 | 10,0 | 10,0 |
| Sairauspoissaolot | Työpäivää/htv | 4,6 | 6,0 | 6,0 |
1) Eri momenteilta rahoitettavat yhteensä sisältäen ulkomaan lehtorit.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 74 812 | 119 026 | 117 076 |
| Bruttotulot | 10 794 | 55 000 | 55 000 |
| Nettomenot | 64 018 | 64 026 | 62 076 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 405 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 858 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 660 | 1 200 | 1 200 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 1 339 | 1 900 | 1 900 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 586 | 700 | 700 |
| Kustannukset yhteensä | 1 925 | 2 600 | 2 600 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -266 | -1 400 | -1 400 |
| Kustannusvastaavuus, % | 86 | 46 | 46 |
| Hintatuki | 430 | 620 | 620 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 109 | 70 | 70 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 006 | 1 200 | 1 400 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 467 | 650 | 800 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 409 | 500 | 500 |
| Kustannukset yhteensä | 876 | 1 150 | 1 300 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 130 | 50 | 100 |
| Kustannusvastaavuus, % | 115 | 104 | 108 |
| Hintatuki | - | - | - |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 115 | 104 | 108 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 624 | 670 | 670 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 582 | 600 | 600 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 342 | 350 | 350 |
| Kustannukset yhteensä | 924 | 950 | 950 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -300 | -280 | -280 |
| Kustannusvastaavuus, % | 68 | 71 | 71 |
| Hintatuki | - | - | - |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 68 | 71 | 71 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) | -450 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistaminen (Education Finland) | -500 |
| Kertaluonteisen lisäyksen päättyminen | -46 |
| Kertaluonteisen siirron päättyminen (siirto momentille 29.80.31) | -259 |
| Kertamenojen poistuminen | -1 700 |
| Luova Eurooppa -ohjelman hallinnoinnista aiheutuvien menojen maksaminen ja kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 29.80.31) | 295 |
| Palvelukeskuksen sääntelemättömän koulutuksen rekisteri (siirto momentilta 29.01.53) | 40 |
| Työelämätoimintakuntatyön ja sihteeristön toimenpanosta aiheutuvien menojen maksaminen | 720 |
| Varhaiskasvatuksen tietovarannon ylläpitokustannukset | 50 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -39 |
| Matkustussäästö | -163 |
| Palkkausten tarkistukset | 258 |
| Toimistotilasäästö | -156 |
| Yhteensä | -1 950 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 62 076 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 325 000 |
| 2022 talousarvio | 64 026 000 |
| 2021 tilinpäätös | 65 471 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 026 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 62 076 000 euroon nähden on 2 950 000 euroa, mistä 1 650 000 euroa aiheutuu Opetushallituksen perustoiminnan turvaamisesta ja 1 300 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 65 026 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 325 000 |
| 2022 talousarvio | 64 026 000 |
| 2021 tilinpäätös | 65 471 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Opetushallitukselle ehdotettu määräraha ei vastaa todellista menotasoa, vaan perustoimintamenoihin osoitetun rahoituksen rakenteellinen vaje on noin 3,3 milj. euroa. Menoista valtaosa on kiinteitä menoja, kuten palkkaus-, vuokra- ja ict-järjestelmien ylläpitomenoja, minkä lisäksi rahoitusta tarvitaan mm. johtamisen kehittämiseen, digitalisaation sekä toimintaympäristön muutoksen edellyttämään tukeen ja toimintojen kehittämiseen.
On tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä Opetushallituksen perusrahoitukseen on tehty 1,65 milj. euron korotus. Jatkossa on kuitenkin löydettävä ratkaisuja, joilla Opetushallituksen talous saadaan tasapainoon ja joilla varmistetaan perusrahoituksen riittävyys. Opetushallituksella on keskeinen tehtävä opetuksen kehittäjävirastona ja uudistusten toimeenpanijana, mikä korostaa tarvetta huolehtia perustoimintoihin osoitetun rahoituksen riittävyydestä sekä sen pitkäjänteisyydestä.
Valiokunnan lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että Opetushallituksen perusrahoitus saatetaan seuraavassa kehyspäätöksessä pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle siten, että Opetushallitus selviytyy sille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
Lukutaito.Eduskunta on osoittanut vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarvioissa rahoitusta luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin, joista keskeisiä ovat kansallisen lukutaitostrategian laatiminen ja sen toimeenpano. Vuoden 2023 talousarvioesitykseen ei sisälly strategian ja siihen pohjautuvan lukutaito-ohjelman toimeenpanon tarvitsemaa rahoitusta, vaikka eduskunta on pitänyt sitä strategian toimeenpanon kannalta välttämättömänä. Saadun selvityksen mukaan aiemmin myönnettyjen määrärahojen turvin lukutaitostrategian toimeenpanon koordinointia voidaan jatkaa syyskuuhun 2023, mutta paikallinen kehittäminen ja Lukeva kunta -verkoston toiminta ovat sen sijaan vaarassa päättyä. Myöskään Lukulahja lapselle -hankkeen jatkamiseen ei ole jatkorahoitusta.
Valiokunta toteaa, että lukutaidon opetus on perusopetuksen ydintehtävä, ja Suomi on kansainvälisesti verrattuna lukutaidon kärkimaa. Lukutaidon taso on kuitenkin heikentynyt 2000-luvulla, ja monilukutaitoon liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Vuoden 2018 Pisa-arvioinnissa Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito oli OECD-maiden parhaimmistoa, ja erinomaisen lukutaidon tasoille sijoittuvien osuus oli säilynyt ennallaan vuoteen 2009 verrattuna. Heikkojen lukijoiden osuus oli kuitenkin lisääntynyt; vuonna 2009 heikkoja lukijoita oli noin 8 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo yli 13 prosenttia kaikista oppilaista. Myös heikosti lukevien poikien määrä oli kasvanut ja Suomessa poikien ja tyttöjen välinen ero oli OECD-maiden suurin. Suomessa on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.
Kansallisen lukutaitostrategian päätavoitteena on löytää keinot erityisesti heikosti lukevien lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon vahvistamiseen, ja se sisältää konkreettisia toimenpiteitä kaikenikäisten monipuolisen lukutaidon vahvistamiseksi. Lukutaitostrategian tavoitteena on vahva, monipuolinen ja osallistava lukemisen kulttuuri, joka vahvistaa menestyvää Suomea ja sen kansalaisten hyvää elämää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lukutaitostrategian toimeenpano etenee Kansallisen lukutaito-ohjelman 2030 linjausten mukaisesti ja painottaa, että toimenpiteiden tulee aidosti vahvistaa lukutaitotyön rakenteita ja edistää monilukutaito-osaamista.
Valiokunta lisää momentille 1 550 000 euroa, josta osoitetaan 1 500 000 euroa lukutaito-ohjelman toimeenpanoon ja 50 000 euroa Nuori Aleksis -raatien järjestämiseen.
Valiokunnan lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa riittävät resurssit lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon edistämiseen ja huolehtii mm. kansallisen lukutaitostrategian ja lukutaito-ohjelman toimeenpanosta.
Tekijänoikeuksiin perustuvien korvausten maksaminen; elokuvat. Valtiovarainvaliokunta on korostanut tarvetta hankkia elokuviin liittyviä esityslupia, sillä kouluilla on suuri tarve saada käyttöönsä luvallista audiovisuaalista materiaalia. Elokuvan käyttäminen opetuksessa edistää moniluku- ja medialukutaitoa, ja audiovisuaaliset sisällöt on todettu hyödyllisiksi eri oppiaineiden opetuksessa. Elokuvien julkisen esittämisen lupien hinta on kuitenkin esteenä elokuvien hankkimiselle, ja sen vuoksi käyttölupia on tärkeää hankkia kouluille keskitetysti. Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa elokuviin liittyvien käyttölupien hankkimiseen.
Elvytyskoulutus opettajille. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa opettajille järjestettävää elvytyskoulutusta varten. Koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille valmiudet oppilaille annettavaan elvytyskoulutukseen peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluissa toteutettu elvytysopetus kasvattaa vähitellen elvytystaitoisten aikuisten määrää yhteiskunnassa.
Saamenkielinen oppimateriaali. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 576 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
4) 700 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) enintään 14 806 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin
10) enintään 15 377 000 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia (ml. elokuvat) koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
11) enintään 2 842 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, EU-ohjelmien digitalisaation resurssikeskuksen toimintaan, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
12) enintään 295 000 euroa Luova Eurooppa -ohjelman hallinnoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen ja kansalliseen vastinrahoitukseen
13) enintään 400 000 euroa MPASS-järjestelmän ylläpidosta aiheutuviin menoihin
14) enintään 720 000 euroa työelämätoimintakuntatyön ja sihteeristön toimenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
15) enintään 1 500 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
16) enintään 50 000 euroa Nuori Aleksis-raatien järjestämiseen.
Määrärahasta on varattu 100 000 euroa ennakoinnin kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen jatkuvan oppimisen uudistuksen (RRF pilari3) palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot sekä muut hankkeet. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 707 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 537 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 170 000 euroa siirrosta momentilta 29.91.50 Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman kansallisen rahoitusosuuden käyttämiseen vakinaisen henkilöstön palkkausmenoihin.
| 2023 II lisätalousarvio | 707 000 |
| 2023 talousarvio | 67 576 000 |
| 2022 tilinpäätös | 64 351 000 |
| 2021 tilinpäätös | 65 471 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 707 000 euroa.