Talousarvioesitys 2023
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastusopisto on ainoa valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 8 308 | 8 858 | 8 937 |
| Toimitilamenot | 3 848 | 3 947 | 4 023 |
| ICT-menot | 1 011 | 1 200 | 1 200 |
| Muut menot | 5 163 | 7 599 | 5 904 |
| Tulot | -2 280 | -2 141 | -2 250 |
| Yhteensä | 16 050 | 19 463 | 17 814 |
1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Taulukossa on huomioitu momentin 26.30.01 pelastustoimen toimintamenot käyttö Pelastusopistossa. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 114 | 137 | 144 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 41 | 67 | 48 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 40 | 20 | 40 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 21 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 121 | 290 | 290 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 30 | 80 | 70 |
| Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 3 606 | 3 000 | 6 000 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 100 | 100 | 300 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 134 | 130 | 134 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 12 879 | 13 000 | 13 000 |
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) | 693 | 803 | 803 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 27 139 | 28 000 | 28 000 |
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,07 | 3,08 | 3,08 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 6,5 | 5,0 | 5,0 |
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 141 | 129 | 129 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,47 | 3,47 | 3,47 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 7,6 | 7,2 | 6,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 19 359 |
| Bruttotulot | 2 250 |
| Nettomenot | 17 109 |
1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Vuosien 2021 ja 2022 menot ovat momentilla 26.30.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen suunnittelu | 600 |
| Pelastajatutkintojen sisällöllinen kehittäminen | 80 |
| Pelastusopiston osuuden siirto momentilta 26.30.01 | 14 029 |
| Siirto momentilta 26.01.01 | 100 |
| Siirto momentilta 26.10.02 | 350 |
| Siirto momentilta 26.20.01 | 1 250 |
| Siirto momentilta 26.30.01 (Säästön palautus) | 100 |
| Siirto momentilta 26.30.02 | 350 |
| Siirto momentilta 26.40.01 | 250 |
| Yhteensä | 17 109 |
| 2023 talousarvio | 17 109 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 026 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 17 109 000 euroon nähden on 917 000 euroa, mistä 510 000 euroa aiheutuu pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen valmistelusta, 80 000 euroa pelastajakoulutuksen kohonneista kustannuksista, 60 000 euroa Virve 2.0:n käyttöönotosta ja 267 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 18 026 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 18,0 milj. euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että Pelastusopiston toimintamenot on budjetoitu omalle momentilleen. Tämä lisää rahoituksen läpinäkyvyyttä. Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto vastaa valtakunnallisesta pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta koulutuksesta. Myös Pelastusopiston tekemä yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on tärkeää.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että pelastajakoulutus kaksinkertaistetaan vuodesta 2024 alkaen vuoteen 2030 saakka aiempien linjausten mukaisesti. Näin ollen valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus esittää lisäystä pelastajakoulutettavien määrän nostamisen suunnitteluun (0,6 milj. euroa) ja koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen (0,08 milj. euroa).
Pelastajatarve on saadun selvityksen mukaan akuutti ongelma. Haasteena on myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pelastajien valtakunnallinen jakaantuminen ja alueellisiin pelastajatarpeisiin vastaaminen. Sisäministeriön viimeisimmän selvityksen (2022) mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 122 pelastajaa enemmän verrattuna nykyiseen koulutusmäärään. Osa tunnistetusta pelastajatarpeesta on jo realisoitunut ja osa realisoituu vasta lähivuosina.
Pelastusopiston perustasoa on ylläpidetty määräaikaisella 2,4 milj. euron lisäyksellä, joka päättyy vuoden 2022 lopussa. Vuosi 2023 pystytään kuitenkin saadun selvityksen mukaan hoitamaan sisäministeriön sisäisin määrärahakohdennuksin. Koulutuspaikkojen lisääminen edellyttää kuitenkin kehystason korotusta noin 4,5 milj. eurolla vuonna 2024 ja noin 6 milj. eurolla vuosina 2025—2030.
Helsingin pelastuskoulu.Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Helsingin pelastuskoulun rahoittaminen valtion talousarviosta vaatisi muutosta lainsäädäntöön. Sisäministeriö voi kuitenkin hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta, kuten se on tehnytkin. Sisäministeriön Helsingin pelastuskoululle antaman päätöksen perusteella Helsinki on ilmoittanut helmikuussa 2022, että se toteuttaa miehistö- ja alipäällystökoulutusta päätöksen ehtojen mukaisesti.
Sopimuspalokunnat.Valiokunta korostaa, että sopimuspalokunnilla on keskeinen merkitys pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. On erittäin tärkeää, että sopimuspalokuntatoiminta ja valtakunnallisesti kattava paloasemaverkosto pysyvät elinvoimaisena ja pelastustoimi säilyy lähipalveluna. Sisäministeriön pelastajatarveselvityksen mukaan sivutoimisia ja sopimuspalokuntalaisia arvioidaan tarvittavan lisää nykyisen 15 880 henkilön lisäksi vähintään 819 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. On välttämätöntä, että myös tämä lisäys otetaan huomioon pelastajakoulutusta järjestettäessä.
Saadun selvityksen mukaan sopimuspalokuntatoiminnan rahoitustarpeet ovat mukana alueen pelastustoimien palvelutuotantoa koskevissa arvioissa. Vuoden 2023 alusta sopimuspalokuntien rahoitus kuuluu hyvinvointialueille, joten myös tämän rahoituksen kohdentumista alueilla tulee seurata tarkasti.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 267 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 267 000 |
| 2023 talousarvio | 18 026 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 267 000 euroa.