Talousarvioesitys 2023
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.
- — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia sekä onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee.
- — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
- — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
- — Sisäministeriön vuorovaikutus ja yhteistyö tukee ohjattavien virastojen tulostavoitteiden saavuttamista sekä yhteistyö toimialan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa on säännönmukaista ja toimivaa.
- — Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
- — Kansallinen ja kansainvälinen siviilivalmiuden yhteistyö ja -toiminta edistää Suomen kykyä selviytyä kriiseistä ja antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
- — Alueelliset varautumisen ja valmiuden vahvistetut ja yhteensovitetut järjestelyt vastaavat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä riskejä.
- — Suomi hyödyntää täysimääräisesti unionin pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU -poolin mahdollisuuksia ja EU-rahoitusta kansallisen valmiuden ja suorituskykyjen kehittämisessä.
- — Osaamisen kehittäminen ja työkuorman jakaminen sekä yhdessä tekeminen vahvistavat työhyvinvointia ja parantavat työn tuloksia sekä laatua.
Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
- — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmiutta ylläpidetään.
- — Pelastusopisto varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Vastuun pelastustoimen tehtävien hoitamisesta jakavat sisäministeriö, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Valtion talousarviosta, sisäministeriön pääluokasta, rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtion talousarviosta, valtiovarainministeriön pääluokasta.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Pelastustoimen palveluiden taso ja laatu pyritään turvaamaan yhdenvertaisena kaikilla alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteen toimeenpanoa edistetään pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman kautta.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.
Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä.
- — Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.
- — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa.
- — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.
- — Hätäkeskuslaitos edistää aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilövalintojen haku- ja valintamenettelyssä.
- — Olemassa olevaa henkilöstöresurssia käytetään optimaalisesti palvelutarpeen mukaisesti (kohdentaminen) huomioiden henkilöstön jaksaminen.
- — Hätäkeskuslaitos varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista vahvistetaan tavoitteena yhdenmukainen ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi edistää hyvinvointialueella pelastustoimen palveluiden kehittämistä järjestämisvastuun mukaisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 286 | 100 | 980 |
| Toimitilamenot | - | - | - |
| ICT-menot | 496 | 1 000 | 1 000 |
| Muut menot2) | 2 683 | 3 400 | 2 600 |
| Tulot | - | - | - |
| Yhteensä | 3 465 | 4 500 | 4 580 |
1) Pelastusopiston toimintamenot (koulutuksen varsinaiset toimintamenot ja kansainvälinen pelastustoiminta) esitetään siirrettäväksi omaksi momentikseen 26.30.03 1.1.2023 alkaen. Tässä taulukossa ei esitetä Pelastusopiston menoja ja tuloja. Luvut sisältävät siirretyt määrärahat.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja uhkista.
Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Pelastustoimi ja varautuminen
| Tavoite | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:41 | 7:45 | 7:40 |
Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
Onnettomuuksien ehkäisy
| Tavoite | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 16 713 | 16 000 | 16 000 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 95 | 95 | 98 |
| Omaisuusvahingot (milj. euroa) | 169 | 140 | 140 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 21 852 | 25 220 | 4 367 |
| Bruttotulot | 2 280 | 2 600 | - |
| Nettomenot | 19 572 | 22 620 | 4 367 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 185 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 170 |
1) Pelastusopiston toimintamenot esitetään siirrettäväksi 1.1.2023 alkaen omaksi momentiksi 26.30.03. Vuosien 2021 ja 2022 luvut sisältävät Pelastusopiston menot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle | -1 000 |
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | 270 |
| Pelastajakoulutuksen lisäys | -1 950 |
| Pelastusopiston koulutuksen ja TKI-toiminnan laadukkaan ja tarvetta vastaavan toiminnan turvaaminen | -2 400 |
| Pelastusopiston osuus pelastustoimen toimintamenoista (siirto momentille 26.30.03) | -14 029 |
| Pelastustoimen ja varautumisen valtakunnalliset johtamisjärjestelyt sekä suorituskyvyn turvaaminen | 880 |
| Siirto momentille 26.30.03 (säästön purku) | -100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
| Matkustussäästö | -48 |
| Palkkausten tarkistukset | 154 |
| Toimistotilasäästö | -2 |
| Yhteensä | -18 253 |
| 2023 talousarvio | 4 367 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 507 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 140 000 euroa talousarvioesityksen 4 367 000 euroon nähden aiheutuu Virve 2.0:n käyttöönotosta.
| 2023 talousarvio | 4 507 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 900 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 4,5 milj. euroa, jolla maksetaan pelastustoimen ohjaus ja kehittäminen. Suuri osa momentin rahoituksesta on siirretty läpinäkyvyyden lisäämiseksi uudelle momentille 26.30.03 (Pelastusopiston toimintamenot). Pelastustoimen ja varautumisen valtakunnallisiin johtamisjärjestelyihin sekä suorituskyvyn turvaamiseen esitetään momentille 0,88 milj. euron lisäystä.
Pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Sisäministeriön strategisella ohjauksella voidaan edistää palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Uudistuksen yhteydessä arvioitiin pelastusosaston voimavaratarpeen olevan kymmenen henkilötyövuotta, mikä vastaa edelleen ohjausvälineiden toimeenpanon edellyttämää työmäärää.
Valiokunta on huolissaan siitä, että pelastusosaston arvioidusta lisäresurssitarpeesta puuttuu edelleen puolet, ja painottaa, että hallituksen tulee huolehtia tehtävien riittävästä rahoituksesta, jotta uudistus pystytään toteuttamaan suunnitellusti ja kehittämään toimintaa toimintaympäristön vaatimalla tavalla.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen koulutuksesta ja viestintätoimista.
| 2023 I lisätalousarvio | 500 000 |
| 2023 talousarvio | 4 507 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 900 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 39 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 39 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 500 000 |
| 2023 talousarvio | 4 507 000 |
| 2022 tilinpäätös | 24 236 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 39 000 euroa.
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 550 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2023—2026.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi. Esityksellä muutetaan lain säännökset henkilötietojen käsittelystä vastaamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä selkeytettäisiin Hätäkeskuslaitoksen tehtäviä.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 37 892 | 40 664 | 41 500 |
| Toimitilamenot | 3 879 | 3 726 | 4 000 |
| ICT-menot | 18 346 | 27 000 | 21 735 |
| Muut menot | 5 228 | 4 236 | 7 315 |
| Tulot | -3 451 | -4 000 | -4 000 |
| Yhteensä | 61 894 | 71 626 | 70 550 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön
Tuloksellisuustavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 88 | 90 | 90 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,55 | - | 4,6 |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 100 | 99,99 | 99,99 |
Hätäkeskuslaitos
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 2 782 980 | 2 800 000 | 2 800 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 754 870 | 2 700 000 | 2 700 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 488 290 | 1 500 000 | 1 500 000 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 598 | 600 | 630 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 160 | 6 200 | 6 200 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 11,6 | 12 | 13 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 23,1 | 24 | 25 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)1) | - | 3,3 | - |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä | 607 | 610 | 630 |
| Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja johtokeskuspäivystäjät) | 460 | 470 | 500 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)2) | 3,25 | - | 3,4 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 18,2 | 16,0 | 15,0 |
1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.
2) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 65 345 | 70 160 | 74 550 |
| Bruttotulot | 3 451 | 4 000 | 4 000 |
| Nettomenot | 61 894 | 66 160 | 70 550 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 755 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 059 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat muutokset | 350 |
| Hätäkeskuslaitoksen HTV-tason turvaaminen | 1 000 |
| Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) | 500 |
| Hätäviestijärjestelmän uudistamisprojekti hätäkeskustoiminnan kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi (kyber) | 2 350 |
| Siirto momentille 26.30.03 | -350 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -134 |
| Matkustussäästö | -61 |
| Palkkausten tarkistukset | 743 |
| Toimistotilasäästö | -8 |
| Yhteensä | 4 390 |
| 2023 talousarvio | 70 550 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 207 000 |
| 2022 talousarvio | 66 160 000 |
| 2021 tilinpäätös | 60 198 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 778 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys talousarvioesityksen 70 550 000 euroon nähden on 228 000 euroa, mistä 80 000 euroa aiheutuu Virve 2.0:n käyttöönotosta ja 148 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 70 778 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 207 000 |
| 2022 talousarvio | 66 160 000 |
| 2021 tilinpäätös | 60 198 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 70,8 milj. euroa, joka on noin 4,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Hätäkeskuslaitoksen rahoitus vuodelle 2023 on hyvällä tasolla. Viraston 630 henkilötyövuoden resurssitavoitteen toteutuminen lähenee vuonna 2023, ja hätäkeskuspäivystäjien määrän arvioidaan olevan 500 henkilötyövuotta vuoden 2023 alussa. Tärkeää on kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota henkilöstön työhyvinvointiin, koska Hätäkeskuslaitoksella on ollut useiden vuosien ajan henkilöstömäärän alimitoituksen vuoksi haasteita henkilöstön jaksamisessa ja se on näkynyt sairauspoissaolojen suurena määränä.
Tulevien vuosien henkilöstötarpeen täyttämiseksi (mm. eläkepoistuman kasvun myötä) on paineita lisätä hätäkeskuspäivystäjien kurssimäärää Pelastusopistossa kahdesta kolmeen. Haasteena on myös päivystäjien valtakunnallinen jakaantuminen ja alueellisiin tarpeisiin vastaaminen. Lisäksi molempien kotimaisten kielten taitajia on tarvetta vähäisempi määrä, joten tästä syystä kaksikielistä kurssia esitetään alkavaksi syksyllä 2023. Valiokunta pitää tarpeellisena, että kaksikielinen koulutus järjestettäisiin jatkossa säännöllisesti, jotta hakijat voisivat nykyistä paremmin varautua koulutukseen ja siihen hakemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen ICT-menot koostuvat pääasiassa ERICA-hätäkeskusjärjestelmän ylläpito- ja kehittämiskustannuksista. Vuonna 2023 kehitetään myös kyberturvallisuutta, ja esitys sisältää lisäksi mm. hätäviestijärjestelmän uudistamisen (noin 2,4 milj. euroa). Tulevalla kehyskaudella on varauduttava kustannusten kohoamiseen.
HE 149/2022 vp. Momentille esitetään 350 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 149/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 428 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 350 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvista muutoksista.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 149/2022 vp).
| 2023 I lisätalousarvio | 350 000 |
| 2023 talousarvio | 70 428 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 207 000 |
| 2022 talousarvio | 66 160 000 |
| 2021 tilinpäätös | 60 198 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 350 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 461 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 452 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 9 000 euroa siirrosta momentilta 24.01.01 ulkoministeriön konsulipalvelun avustavien tehtävien hoitamiseen.
| 2023 II lisätalousarvio | 1 461 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 350 000 |
| 2023 talousarvio | 70 428 000 |
| 2022 tilinpäätös | 69 367 000 |
| 2021 tilinpäätös | 60 198 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 461 000 euroa.
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastusopisto on ainoa valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 8 308 | 8 858 | 8 937 |
| Toimitilamenot | 3 848 | 3 947 | 4 023 |
| ICT-menot | 1 011 | 1 200 | 1 200 |
| Muut menot | 5 163 | 7 599 | 5 904 |
| Tulot | -2 280 | -2 141 | -2 250 |
| Yhteensä | 16 050 | 19 463 | 17 814 |
1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Taulukossa on huomioitu momentin 26.30.01 pelastustoimen toimintamenot käyttö Pelastusopistossa. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 114 | 137 | 144 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 41 | 67 | 48 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 40 | 20 | 40 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 21 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 121 | 290 | 290 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 30 | 80 | 70 |
| Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 3 606 | 3 000 | 6 000 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 100 | 100 | 300 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 134 | 130 | 134 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 12 879 | 13 000 | 13 000 |
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) | 693 | 803 | 803 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 27 139 | 28 000 | 28 000 |
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,07 | 3,08 | 3,08 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 6,5 | 5,0 | 5,0 |
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 141 | 129 | 129 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,47 | 3,47 | 3,47 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 7,6 | 7,2 | 6,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 19 359 |
| Bruttotulot | 2 250 |
| Nettomenot | 17 109 |
1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Vuosien 2021 ja 2022 menot ovat momentilla 26.30.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen suunnittelu | 600 |
| Pelastajatutkintojen sisällöllinen kehittäminen | 80 |
| Pelastusopiston osuuden siirto momentilta 26.30.01 | 14 029 |
| Siirto momentilta 26.01.01 | 100 |
| Siirto momentilta 26.10.02 | 350 |
| Siirto momentilta 26.20.01 | 1 250 |
| Siirto momentilta 26.30.01 (Säästön palautus) | 100 |
| Siirto momentilta 26.30.02 | 350 |
| Siirto momentilta 26.40.01 | 250 |
| Yhteensä | 17 109 |
| 2023 talousarvio | 17 109 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 026 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 17 109 000 euroon nähden on 917 000 euroa, mistä 510 000 euroa aiheutuu pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen valmistelusta, 80 000 euroa pelastajakoulutuksen kohonneista kustannuksista, 60 000 euroa Virve 2.0:n käyttöönotosta ja 267 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 18 026 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 18,0 milj. euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että Pelastusopiston toimintamenot on budjetoitu omalle momentilleen. Tämä lisää rahoituksen läpinäkyvyyttä. Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto vastaa valtakunnallisesta pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta koulutuksesta. Myös Pelastusopiston tekemä yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on tärkeää.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että pelastajakoulutus kaksinkertaistetaan vuodesta 2024 alkaen vuoteen 2030 saakka aiempien linjausten mukaisesti. Näin ollen valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus esittää lisäystä pelastajakoulutettavien määrän nostamisen suunnitteluun (0,6 milj. euroa) ja koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen (0,08 milj. euroa).
Pelastajatarve on saadun selvityksen mukaan akuutti ongelma. Haasteena on myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pelastajien valtakunnallinen jakaantuminen ja alueellisiin pelastajatarpeisiin vastaaminen. Sisäministeriön viimeisimmän selvityksen (2022) mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 122 pelastajaa enemmän verrattuna nykyiseen koulutusmäärään. Osa tunnistetusta pelastajatarpeesta on jo realisoitunut ja osa realisoituu vasta lähivuosina.
Pelastusopiston perustasoa on ylläpidetty määräaikaisella 2,4 milj. euron lisäyksellä, joka päättyy vuoden 2022 lopussa. Vuosi 2023 pystytään kuitenkin saadun selvityksen mukaan hoitamaan sisäministeriön sisäisin määrärahakohdennuksin. Koulutuspaikkojen lisääminen edellyttää kuitenkin kehystason korotusta noin 4,5 milj. eurolla vuonna 2024 ja noin 6 milj. eurolla vuosina 2025—2030.
Helsingin pelastuskoulu.Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Helsingin pelastuskoulun rahoittaminen valtion talousarviosta vaatisi muutosta lainsäädäntöön. Sisäministeriö voi kuitenkin hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta, kuten se on tehnytkin. Sisäministeriön Helsingin pelastuskoululle antaman päätöksen perusteella Helsinki on ilmoittanut helmikuussa 2022, että se toteuttaa miehistö- ja alipäällystökoulutusta päätöksen ehtojen mukaisesti.
Sopimuspalokunnat.Valiokunta korostaa, että sopimuspalokunnilla on keskeinen merkitys pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. On erittäin tärkeää, että sopimuspalokuntatoiminta ja valtakunnallisesti kattava paloasemaverkosto pysyvät elinvoimaisena ja pelastustoimi säilyy lähipalveluna. Sisäministeriön pelastajatarveselvityksen mukaan sivutoimisia ja sopimuspalokuntalaisia arvioidaan tarvittavan lisää nykyisen 15 880 henkilön lisäksi vähintään 819 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. On välttämätöntä, että myös tämä lisäys otetaan huomioon pelastajakoulutusta järjestettäessä.
Saadun selvityksen mukaan sopimuspalokuntatoiminnan rahoitustarpeet ovat mukana alueen pelastustoimien palvelutuotantoa koskevissa arvioissa. Vuoden 2023 alusta sopimuspalokuntien rahoitus kuuluu hyvinvointialueille, joten myös tämän rahoituksen kohdentumista alueilla tulee seurata tarkasti.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 267 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 267 000 |
| 2023 talousarvio | 18 026 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 267 000 euroa.
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 600 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 1 300 000 |
| Yhteensä | 3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 3 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 071 841 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan viimeiseksi kappaleeksi.
Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 3 000 000 euroon nähden aiheutuu Ukrainan kriisin siviilipuolen materiaaliavusta.
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 071 841 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vuonna 2022 Ukrainan kriisin siviilipuolen materiaaliapuun myönnetyn käyttämättä jääneen määrärahan uudelleenbudjetoinnista.
| 2023 I lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 071 841 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.