Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

20. RajavartiolaitosPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa ja osa Suomen puolustusjärjestelmää. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius.

Rajavartiolaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Suomen rajavalvonta on järjestetty uskottavasti. Luvattomat rajanylitykset, rajat ylittävä rikollisuus ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni.
  • — Meripelastustoimen hätätilanteisiin ja ympäristövahinkoihin osoitetaan viipymättä apua.
  • — Rajavartiolaitoksen valmius ja suorituskyky vastaa tehtäviä ja toimintaympäristön vaatimuksia.
  • — Rajavartiolaitos kykenee havaitsemaan ja vaikuttamaan tilanteisiin, jotka uhkaavat alueellista koskemattomuutta.
  • — Rajavartiolaitoksen toiminta ja näkyvyys lisäävät turvallisuutta ja palvelujen saatavuus on hyvä.

Rajavartiolaitoksen toiminnalliset tulostavoitteet

Tunnusluku/mittari 2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 90 90 96
Vaikuttavuus (ind) 94 96 96
— Rajaturvallisuus (1—5) 3,9 4,0 4,0
— Turvallisuus merialueilla (1—5) 3,7 4,0 4,0
— Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius (1—5) 3,9 3,8 3,8
Kustannusvaikuttavuus (ind) 87 97 108

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 303 023 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

2) Sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin

3) Eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston pysyvän joukon sekä raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumisen menoihin.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkamenot ja lakisääteisestä toiminnasta aiheutuvat muut toimintamenot. Investointiluonteiset raskaamman kaluston hankinnat, kertaluonteiset peruskorjaukset ja huollot maksetaan momentilta 26.20.70.

Momentilta maksetaan sisäministeriön rajavartio-osaston menoja (arviolta noin 1,3 milj. euroa ja 10 htv:n menot).

Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Henkilöstömenot 185 482 188 000 195 000
Toimitilamenot 31 000 41 000 46 000
ICT-menot 23 500 34 000 37 000
Muut menot 49 440 42 000 50 000
Tulot -8 388 -12 000 -9 500
Yhteensä 281 034 293 000 318 500

1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön ja siirtyviksi arvioidut määrärahat.

Sisäministeriön asettamat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet

Rajavartiolaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

1. Rajavartiolaitos varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.

2. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).

3. Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.

Rajaturvallisuus

Suomen ulkorajavalvonta on tehokasta ja uskottavaa. Rajavartiolaitos vahvistaa Suomen turvallisuutta ja torjuu Suomeen ja Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Rajaliikenne on turvallista ja sujuvaa. Rikostorjunta on vaikuttavaa. Rajavartiolaitos lisää ihmisten turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa.

Rajaturvallisuus

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Rajaturvallisuus (1—5) 4,1 3,8 3,8
Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,7 3,4 3,4
Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 2,9 3,2 3,7
Rajavalvonta      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,1 3,9 3,8
— Rajatilannekuvan laatu (1—5) 4,3 3,9 3,9
— Rajatarkastusten laatu (1—5) 3,8 2,8 2,1
— Rajatapahtumien estäminen (1—5) 4,3 5,0 4,4
— Rajatapahtumien paljastaminen (1—5) 2,5 3,7 3,7
— Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (1—5) 3,3 3,2 2,9
Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu 5,0 3,1 2,9
Partiointi (h) 338 517 260 530 259 285
Tekninen valvonta (h) 4 293 681 4 500 000 4 500 000
Rajatarkastukset (milj. hlöä) 2,0 4,0 4,0
Pääsyn epääminen (hlöä) 683 646 1020
Valtionrajarikos (kpl) 219 140 140
Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 91 84 79
Turvallisuuspalvelut harva-alueella (kpl) 1 677 532 467
Rajaturvallisuus      
Kustannukset (milj. euroa) ko. vuoden hintatasossa 273,3 256,6 256,4
Henkilötyövuodet 2 627 2 567 2 585
Tuottavuus (ind) 88 90 82
Taloudellisuus (ind) 79 85 80
Turvallisuus merialueilla

Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksella on välitön johtamis- ja toimintavalmius merellisiin monialaonnettomuuksiin. Rajavartiolaitos edistää merellisen ympäristön suojelua.

Turvallisuus merialueilla

2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Turvallisuus merialueilla (1—5) 4,2 4,6 4,6
Meripelastus      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,7 4,6 4,6
Meripelastustehtävät (kpl) 1 338 1 443 1 443
Merellisen ympäristön suojelu      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 3,3 3,3 3,3
Turvallisuus merialueilla      
Kustannukset (milj. euroa) 13,2 13,8 13,9
Henkilötyövuodet 127 138 140
Tuottavuus (ind) 141 105 103
Taloudellisuus (ind) 127 99 100
Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius

Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja valtakunnan puolustamiseen.

Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius

2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius (1—5) 3,9 3,8 3,8
Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,2 3,9 3,9
Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 3,6 3,7 3,7
Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius      
Kustannukset (milj. euroa) ko. vuoden hintatasossa 16,8 16,7 18,8
Henkilötyövuodet 162 167 189
Tuottavuus (ind) 139 162 169
Taloudellisuus (ind) 125 154 164
Henkiset voimavarat

Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja henkilöstön osaaminen pidetään tehtävien edellyttämällä tasolla.

Henkiset voimavarat

2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Henkilötyövuodet 2 916 2 900 2 950
Sairauspoissaolot (pv/htv) 6,4 6,8 6,8
Työilmapiiri (1—5) 3,7 3,7 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 289 422 286 752 312 523
Bruttotulot 8 388 12 000 9 500
Nettomenot 281 034 274 752 303 023
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 33 767    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 37 766    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 5 029 5 730 4 000
— EU:lta saatava rahoitus 70 400 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 45 50 50
Tuotot yhteensä 5 144 6 180 4 550
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 7 455 9 088 6 594
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -2 311 -2 908 -2 044
Omarahoitusosuus, % 31 32 31

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot 420
Immolan, Ivalon ja Onttolan vuokrakustannusten nousu 970
Interoperability hanke 450
Kyberkyvykkyys (kyber) 1 700
Operatiivisen suorituskyvyn turvaaminen -7 000
Rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaaminen (HO 2019) 1 000
Rajavartijamäärän turvaaminen 1 825
Siirto momentille 26.30.03 -1 250
Toimitilaturvallisuuden parantaminen -2 400
Valmiuspaketti 30 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -637
Matkustussäästö -632
Palkkausten tarkistukset 3 825
Yhteensä 28 271

2023 talousarvio 303 023 000
2022 II lisätalousarvio 25 169 000
2022 I lisätalousarvio 1 485 000
2022 talousarvio 274 752 000
2021 tilinpäätös 285 033 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 305 044 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 303 023 000 euroon nähden on 2 021 000 euroa, mistä 200 000 euroa aiheutuu NATO:on liittymisen henkilöstömenoista, 1 000 000 euroa muista NATO:on liittymisen kustannuksista ja 821 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 305 044 000
2022 IV lisätalousarvio 1 110 000
2022 II lisätalousarvio 25 169 000
2022 I lisätalousarvio 1 485 000
2022 talousarvio 274 752 000
2021 tilinpäätös 285 033 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään noin 305 milj. euroa, joka on yli 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Rajavartiolaitokselle esitetty rahoitus on pääosin riittävä ja se nostaa viraston suorituskykyä. Lisämäärärahat ovat kuitenkin suurelta osin määräaikaisia, kuten muillakin hallinnonalan toimijoilla. Valiokunnalle tuotiin esiin myös lisätarpeita liittyen etenkin toimitila- ja ICT-kuluihin. Esimerkiksi viraston toimitilojen peruskorjaukset terveiksi, turvallisiksi ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi edellyttäisivät Senaatti-kiinteistöjen mukaan yli 4 milj. euron vuosittaista vuokrankorotusta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 305 044 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

2) Sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin

3) Eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston pysyvän joukon sekä raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumisen menoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 6 986 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 6 477 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 509 000 euroa korkean tason valtiovierailun Rajavartiolaitokselle aiheuttamista ylimääräisistä kuluista.


2023 II lisätalousarvio 6 986 000
2023 talousarvio 305 044 000
2022 tilinpäätös 302 516 000
2021 tilinpäätös 285 033 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 6 986 000 euroa.

70. Rajavartiolaitoksen investoinnit (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 186 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin

2) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan

3) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin

4) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin

5) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin

6) uuden ulkovartiolaivan hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin

7) uuden valvontalentokoneen hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin.

Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Uusien valvontalentokoneiden hankinta 163 000
Maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen 15 000
Partioveneiden järjestelmäpäivitykset 2 100
Nopeiden veneiden hankinta 1 115
Ilma- ja vartioalusten kertaluonteiset peruskorjaukset ja huollot 4 785
Yhteensä 186 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alusten ylläpitokulut 3 000
Maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uusiminen 15 000
Valvontalentokoneiden hankinta 163 000
Yhteensä 181 000

2023 talousarvio 186 000 000
2022 II lisätalousarvio
2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 5 000 000
2021 tilinpäätös 191 019 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 325 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

8) Itärajan esteen rakentamiseen liittyvien hankintojen ja palvelujen kustannuksiin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 8) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 8).

Lisäys 139 000 000 euroa talousarvioesityksen 186 000 000 euroon nähden aiheutuu itärajan esteen Prioriteetti 1 -vaiheen rakentamisen kustannuksista.

Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 325 000 000
2022 IV lisätalousarvio 6 000 000
2022 II lisätalousarvio
2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 5 000 000
2021 tilinpäätös 191 019 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 325 milj. euroa. Suurimmat lisäykset kohdistetaan kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan (163 milj. euroa), itärajan esteen rakentamiseen (139 milj. euroa), maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen jatkona aiemmin myönnetylle rahoitukselle (15 milj. euroa) sekä alusten ja ilma-alusten ylläpitokustannuksiin (3 milj. euroa).

Itärajan esteen rakentamisen osalta valiokunta viittaa mietintöönsä vuoden 2022 neljännestä lisätalousarviosta (VaVM 30/2022 vp) ja toteaa, että esitetty rahoitus mahdollistaa esteaitahankkeen jatkamisen pilottivaiheen jälkeen. Itärajan esteen kokonaispituus olisi noin 200 km, ja alustavan investointikustannuksen arvioidaan olevan 377 milj. euroa. Esteaidan seuraavan vaiheen rakentaminen ja ylläpidon kustannukset on tarkoitus ottaa huomioon vuosien 2024—2027 kehyspäätöksessä.

Valiokunta pitää momentille esitettyä rahoitusta perusteltuna. Määrärahalisäykset parantavat Rajavartiolaitoksen suorituskykyä ja edellytyksiä vastata rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin, laittomaan maahantuloon, vakaviin meripelastustehtäviin, merellisiin ympäristöonnettomuuksiin ja Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin. Yhdessä aiemmin päätetyn kahden uuden ulkovartiolaivan hankinnan kanssa ne nostavat merkittävästi Rajavartiolaitoksen toimintavalmiutta. Lisäksi on tärkeää, että hallitus kiinnittää erityistä huomiota öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakaluston ylläpitomahdollisuuksiin, kun öljysuojarahasto lakkautetaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 325 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin

2) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan

3) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin

4) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin

5) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin

6) uuden ulkovartiolaivan hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin

7) uuden valvontalentokoneen hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin

8) Itärajan esteen rakentamiseen liittyvien hankintojen ja palvelujen kustannuksiin.

Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää käyttötarkoituskohdissa 5)—8) enintään vuosittain 10 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkauksiin ja muihin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 99,6 prosenttia ja kulutusmenojen osuuden noin 0,4 prosenttia.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2023 I lisätalousarvio
2023 talousarvio 325 000 000
2022 IV lisätalousarvio 6 000 000
2022 II lisätalousarvio
2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 5 000 000
2021 tilinpäätös 191 019 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää käyttötarkoituskohdissa 5)—8) enintään vuosittain 10 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkauksiin ja muihin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.