Talousarvioesitys 2023
10. Poliisitoimi
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
Poliisihallitukselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Poliisi varmistaa laadukkaat poliisipalvelut valtakunnallisesti yhdenvertaisina kohdentamalla voimavaransa toimintaympäristöä ja tehtäviä sekä resursseja vastaavasti.
- — Poliisi lisää turvallisuuden tunnetta ja kansalaisten luottamusta tuottamalla kiireelliset hälytyspalvelut luotettavasti ja vahvistamalla poliisin toiminnassa rikosten ennalta estämistä.
- — Poliisin YJT-suorituskyky, turvallisuusviestintä sekä ennakoiva ja ajantasainen tilannekuva vastaavat toimintaympäristön vaatimuksia.
- — Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, seksuaali- ja yhteiskunnalle haitallisimmat rikokset sekä niiden haitat vähenevät.
- — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
- — Poliisi varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Keskeiset toimintaympäristömuutokset liittyvät kotimaiseen ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuisesti, yhteiskunnallisesti ja poliisin toimialaan liittyen. Globaalin turvallisuusympäristön nopea muuttuminen lisää sisäisen ja kansallisen turvallisuuden uhkakuvia ja edellyttävät poliisilta varautumista, ennakointia ja riittävän suorituskyvyn varmistamista kapenevilla resursseilla tasapainotellen.
Turvallisuustilanteen muutoksen ennakoidaan ilmenevän poliisin toimialalla muun muassa kyberuhkina, vakavina yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriöinä, erilaisina uusina rikoksina sekä sisäisinä jännitteinä, joita voidaan edelleen kasvattaa hybridivaikuttamisella. Poliisilla tulee olla kyky tunnistaa hybridivaikuttamista, suorittaa tiedonhankintaa sekä saattaa rikolliset teot rikostutkinnan piiriin. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa korostuvat erilaiset kyberrikokset, ihmiskauppa, laiton asekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus. Palvelunestohyökkäykset, tietojen kalastelut ja tietomurrot yleistyvät ja voivat pahimmillaan toimia osana koko toimintaa lamauttavia hybridiuhkia. Laajamittainen pakolaisuus on asettanut haavoittuvat ihmiset alttiiksi erilaiselle hyväksikäytölle. Muuttoliikkeen mukana voi siirtyä rikollisryhmiä, jotka muokkaavat kohdevaltioiden järjestäytyneen rikollisuuden perinteisiä voimasuhteita, toimialoja ja toimintatapoja. Ukrainan sotarikosten tutkinta voi vaikuttaa Suomeen. Lisäksi tilanne voi lisätä viharikosten kasvua.
Samaan aikaan huumausaineiden määrä ja niiden ympärillä lieveilmiöt ovat lisääntyneet. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen on näkynyt vuonna 2021 nuorisorikollisuuden raaistumisena. Verkossa tapahtuva ja verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus kehittyvät edelleen nopeasti. Pandemian jälkeen ihmisten lisääntyvä liikkuvuus yhdessä internetin mahdollistaman nopean tiedonvälityksen kanssa tekee myös arkisesta rikollisuudesta yhä kansainvälisempää, mikä ennakoidaan näkyvän muun muassa omaisuusrikosten kasvuna aiemmalle tasolle.
Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.
Suojelupoliisille asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Siviilitiedustelu on järjestetty tehokkaasti.
- — Kansallisen turvallisuuden uhat paljastetaan ja ennakoivan tiedustelutiedon merkitys päätöksenteon tukena kasvaa.
- — Suorituskyky vastaa siviilitiedustelun tehtäviä ja turvallisuusympäristön vaatimuksia.
- — Suojelupoliisin viestintä on vaikuttavaa ja luottamusta lisäävää sekä lisää kansalaisten, muiden viranomaisten ja päättäjien tietoisuutta kansallisen turvallisuuden teemoista.
- — Toimitaan aktiivisesti kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi panemalla toimeen hiilijalanjälkeä pienentäviä ja muita ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevia toimia.
- — Varmistetaan ja edistetään sekä henkilöstön että asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
- — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Toiminnalliset tulostavoitteet
| Tunnusluku/mittari | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Rikoslakirikosten määrä, enintään | 484 822 | 450 467 | 450 000 |
| Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) | 99,2 | 99,3 | 99,3 |
| Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) | 289,4 | - | 289,4 |
| Häiriöindeksin arvo, enintään3) | 100,3 | 98,1 | 98,1 |
| Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) | - | 3,40 | - |
| Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—45) | - | 3,05 | - |
| — Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %6) | 89 | 83 | 83 |
| Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %7) | 80 | 80 | 80 |
1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.
2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.
3) Häiriöindeksissä painotetaan tiettyjen poliisille ilmoitettujen henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneiden rikosten ja tehtävien lukumäärät, jotka lasketaan yhteen. Näitä tiettyjä rikoksia ja tehtäviä on n. 40, summa suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä korkeampi arvo on, sitä enemmän häiriöitä suhteutettuna asukaslukuun. Valtakunnallinen arvo 2014 = 100.
4) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.
5) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri
6) Lähde: Kantar TNS Oy
7) Lähde: Kantar TNS Oy
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 854 320 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Määrärahasta on varattu 993 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvontaan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä luotettavasti ja tehokkaasti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan. Poliisin liikenneturvallisuustyöllä vaikutetaan osaltaan liikennekuolemien vähentämiseen ja kaikkien liikennemuotojen turvallisuuden tunteen lisäämiseen.
Poliisin toiminnassa painotetaan toimintavalmiutta erityisesti kiireellisissä hälytystehtävissä ja ennalta estävyyttä sekä suunnataan tehokasta rikostorjuntaa erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpiin rikoksiin, mukaan lukien liikennerikoksiin. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön.
Poliisin näkyvyyttä ja palvelujen esteetöntä saatavuutta edistetään resurssien mahdollistamassa laajuudessa digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla pyritään varmistamaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen poliisilain muuttamisesta siten, että poliisin antama virka-apu olisi maksutonta lastensuojelun sekä sosiaalipäivystyksen tehtävissä.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 608 966 | 633 578 | 638 002 |
| Toimitilamenot | 80 607 | 84 989 | 95 735 |
| ICT-menot | 87 214 | 93 665 | 107 332 |
| Muut menot | 106 464 | 115 386 | 84 074 |
| Tulot | -70 412 | -70 491 | -70 823 |
| Yhteensä1) | 812 839 | 857 127 | 854 320 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen osuuden. Henkilöstömenot kasvavat uusien velvoitteiden ja painopisteiden lisäksi pääasiassa valtion sopimusratkaisun mukaisten palkantarkistusten ja muiden pienempien erien johdosta. Tilakustannukset nousevat yleisen kustannustason ja vuokratason sekä poliisin väestötilojen sekä muiden tilapäisratkaisujen käytön johdosta. ICT-kustannusten nousu aiheutuu muun muassa käyttöön otettavista uusista järjestelmistä sekä nykyisten ja vanhentuneiden järjestelmien ylläpidosta. Lisäksi kustannusnousua tapahtuu muissa poliisin sopimusvelvoitteissa mm. palveluiden ostoissa.
Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Poliisin näkyvyyttä ylläpidetään harvaan asutuilla ja alhaisemman palvelutason alueilla. Poliisin toiminnassa painotetaan ennalta estävää toimintaa. Liikenneturvallisuustyössä toimeenpannaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä kansallisesta liikenneturvallisuusstrategiasta 2022—2026 ja poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelmaa 2021—2030 kohdentamalla valvontaa ohjelmassa määriteltyihin keskeisiin vaikuttavuuskohteisiin.
Laittoman maahantulon tilanne Suomessa säilytetään hallittuna tilanteen säilyessä vuoden 2021 tasolla. Toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. SIS 3 -asetusuudistuksen täytäntöönpanon tarkoituksena on parantaa tiedonvaihtoa.
Valvonta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) | 918 | 764 | 905 |
| Liikennevalvonnan tuottavuus, ilman automaattivalvontaa, liikennerikokset/htv1) | 312 | 331 | 330 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 1 102 | 1 152 | 1 160 |
| Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa | 127 780 | 133 869 | 142 027 |
| Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa | 126,4 | 152 | 135 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 2,90 | - |
| Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,10 | - |
| Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 2,90 | - |
| Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv | 472,5 | 492,0 | 492,0 |
| — josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv | 54,2 | 52,0 | 52,0 |
| Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl | 170 409 | 191 537 | 190 000 |
| Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl | 5 442 | 5 015 | 5 800 |
| Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl | 3 223 | 3 540 | 3 700 |
| Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl | 17 993 | 16 435 | 18 000 |
| Suoritteet | |||
| Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl | 1 011 312 | 879 865 | 1 050 000 |
| — josta oma-aloitteiset tehtävät, % | 41,5 | 41,4 | 41,4 |
| Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) | 7,9 | 8,2 | 8,2 |
1) Liikennevalvonnan tuottavuus, ilman automaattivalvontaa lasketaan seuraavasti: Liikennesuoritteet = ilmoitettujen rikosten määrä, huomioitavat rikosnimikkeet: liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, ilmaliikennejuopumus, junaliikennejuopumus, vesiliikennejuopumus, kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennepako tieliikenteessä. Tutkiva yksikkö = poliisi (pois lukien LVS- ja LITUKE-tutkintaryhmät sekä Ahvenanmaa). HTV = liikennevalvonnan toteutuneet tunnit/1640 (pois lukien automaattivalvonta). Automaattisen liikennevalvonnan tuottavuudessa suoritteisiin lasketaan LVS-suoritteet: RS, RV, EHDRS, sakkomääräys, sakkovaatimus ja rangaistusvaatimus sekä liikennevirhemaksusuoritteet tyypiltään "automaattivalvonta". Suoritteiden määristä on poistettu mitätöidyt. Htv lasketaan automaattivalvonnan toteutuneet tunnit/1640.
Hälytystoiminta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) | 217,7 | 205 | 224 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 2 149 | 2 183 | 2 183 |
| Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa | 223 906 | 231 498 | 251 292 |
| Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa | 478,7 | 518 | 514 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min | 9,7 | 9,8 | 9,8 |
| Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min | 16,7 | 16,9 | 16,9 |
| Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) | 75,6 | 75,2 | 75,2 |
| Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) | 95,5 | 95,4 | 95,4 |
| Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,20 | - |
| Suoritteet | |||
| Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl | 22 654 | 21 897 | 22 000 |
| A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 467 777 | 447 276 | 489 000 |
| A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 1 011 312 | 879 865 | 1 050 000 |
Rikostorjunnassa tavoitteena on perustutkinnan turvaaminen ja rikosten tehokas esikäsittely, joka vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Toiminnassa painotetaan lisäksi henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eli henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten torjuntaa. Erityisesti huomioidaan lapsiin kohdistuvat rikokset ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunta sekä varmistetaan osapuolten ohjaus moniviranomaismalleihin ja tukipalveluihin. Lisäksi jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten torjuntaa ja vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista. Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden estäminen ja selvittäminen sekä tiedonhankinta korostuvat.
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) ja poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus säilytetään nykytasolla. Seksuaalirikosten kokonaisuudistus tulee toteutuessaan voimaan vuonna 2023 vaikuttaen poliisin rikostorjuntaan. Rikosprosessiketjun nopeuttamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan syyttäjäyhteistyötä rikosprosessin kehittämistä yhteensovittaen.
Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan ja tuloksellisuuden säilyttämiseen v. 2022 tasolla. Rikoshyödyn tehokas takaisinsaanti huomioidaan eri rikoslajeissa. Talousrikostorjuntaa toteutetaan harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään. Ympäristörikostorjuntaa kehitetään poliisin osaamista lisäämällä ja moniviranomaistoimintaa hyödyntämällä. Ihmiskaupparikosten torjuntaa jatketaan ja tiivistetään edelleen moniviranomaisyhteistyötä.
Yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta haitallisinta tietoverkkorikollisuutta ja erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin kohdentuvaa tietoverkkorikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Yksittäisiin kansalaisiin kohdistuvaa tietoverkkorikollisuutta torjutaan erityisesti viestimällä uusista rikoksentekotavoista.
Poliisi paljastaa edelleen törkeää huumausainerikollisuutta, kiinnittää huomiota käyttäjien tehokkaaseen hoitoonohjaukseen viranomaisyhteistyössä ja panostaa verkkotiedusteluun. Poliisi pyrkii vaikeuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja integroitumista yhteiskuntarakenteisiin hallinnollisessa torjuntamenettelyssä sekä tukee henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet).
Rikostorjunta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) | 78 | 76 | 72 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 3 897 | 3 954 | 4 130 |
| Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa | 408 640 | 422 736 | 464 200 |
| Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa | 1 350,2 | 1 547 | 1 726 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään | 49,2 | 47,2 | 49,0 |
| Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk | 167 | 172 | 170 |
| Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään | 37,8 | 36,6 | 37,8 |
| Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään | 66,2 | 62,5 | 66,0 |
| Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään | 497 | 505 | 508 |
| Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 3,00 | - |
| Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,80 | - |
| Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,90 | - |
| Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,80 | - |
| Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,70 | - |
| Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,90 | - |
| Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 3,00 | - |
| IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet | 49,2 | 50,9 | 50,9 |
| Suoritteet | |||
| Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset | 318 880 | 286 745 | 315 000 |
| Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä | 302 642 | 273 230 | 300 000 |
| Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa | 50,1 | 57,55 | 53,0 |
| Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa | 40,4 | 53,29 | 40,0 |
| Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl | 2 093 | 1 446 | 2 000 |
| Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl | 3 182 | 2 992 | 3 200 |
| Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl | 401 | 594 | 570 |
| Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl | 36 812 | 35 956 | 36 902 |
| Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä | 1 310 | 1 081 | 1 050 |
1) Lähde: Poliisibarometri
Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut, myös erityisryhmien palvelutarpeet varmistaen. Sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla.
Lupapalvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti turvaten maksullisen lupahallinnon riittävä palvelutaso, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien.
Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) | 3 255,2 | 4 166 | 3 924 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet (maksullinen) | 332 | 330 | 330 |
| Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa | 50 704 | 50 000 | 50 000 |
| Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa | 48 596 | 50 000 | 50 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa | 45 | 36 | 39 |
| Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % | 101,9 | 100 | 100 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) | - | 3,39 | - |
| Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) | 77 | 77,9 | 77 |
| Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) | 51,8 | 50 | 50 |
| Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys | 771 000 | 830 000 | 800 000 |
| Suoritteet | |||
| Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl | 1 080 734 | 1 375 000 | 1 295 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä
Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan molemmilla kansalliskielillä annettavalla tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Poliisiammattikorkeakoulussa voi myös suorittaa pelastusalan päällystötutkinnon, jota toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusta järjestetään myös eri sidosryhmille sekä yksityisille toimijoille.
Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Koulutusten sisällöissä ja tavoitteissa painotetaan mm. kansainvälisen poliisiyhteistyön, monikulttuurisuuden ja uusien tietojärjestelmien edellyttämiä tietoja ja taitoa. Koulutusten tuottavuutta ja saavutettavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen tarjontaa. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.
Poliisikoulutus
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa | 28 552 | 26 500 | 26 500 |
| Henkilötyövuodet | 190,5 | 189,0 | 189,0 |
| Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 210 | 190 | 190 |
| Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 284 | 250 | 250 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % | 93 | 92 | 92 |
| Suoritteet | |||
| Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden | 11,1 | 10 | 10 |
| Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä | 317 | 400 | 400 |
| Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä | 366 | 290 | 308 |
| Julkaisut, kpl | 55 | 38 | 38 |
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1) | |||
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 1 733 | 1 612 | 1 590 |
| Yhteiset palvelut - muut tehtävät2) | |||
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 677 | 703 | 801 |
| Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa | 61 018 | 62 403 | 69 838 |
1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot
2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot
Poliisin henkilöstön osaaminen vastaa toimintaympäristön tarvetta. Työsuojelun keinoin varmistetaan työn turvallisuus ja terveellisyys. Erityistä huomiota kiinnitetään työkyvyn tukemiseen vartijoiden ja rikostutkinnassa työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä poliisin moninaisuutta edistetään. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti jatketaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvamaan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.
Henkiset voimavarat
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet1) | 10 157 | 10 220 | 10 289 |
| Naisia, %-osuus | 31,4 | 31,5 | 31,6 |
| Poliisimiehet, htv | 7 418 | 7 535 | 7 500 |
| Naisia, %-osuus | 20,0 | 20,2 | 20,4 |
| Opiskelijat, htv2) | 273 | 272 | 233 |
| Naisia, %-osuus | 37,9 | 38,0 | 38,1 |
| Muu henkilöstö, htv | 2 466 | 2 413 | 2 556 |
| Naisia, %-osuus | 65,0 | 65,2 | 65,4 |
| Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla | 14,8 | 14,9 | 15,0 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 9,2 | 9,0 | 9,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi3) | - | 3,3 | - |
1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2021 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht.10 107 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 49,9 htv. Vuoden 2022 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv. Vuoden 2023 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 40 htv.
2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
3) Työtyytyväisyysindeksi mitataan poliisin henkilöstöbarometrissä. Seuraava poliisin henkilöstöbarometri toteutetaan vuonna 2021.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 883 251 | 867 103 | 925 143 |
| Bruttotulot | 70 412 | 69 785 | 70 823 |
| Nettomenot | 812 839 | 806 318 | 854 320 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 34 099 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 59 794 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 59 181 | 57 247 | 58 638 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 57 221 | 57 247 | 58 638 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 960 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 103 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | 50 |
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -390 |
| HTV-määrän ylläpito ja ihmiskauppayksikön jatko, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -10 600 |
| ICT-suorituskyvyn ylläpito ja modernisointi | 7 760 |
| IO (Interoperability) | 1 520 |
| Lapsiin kohdistuvien rikosten kiireellinen käsittely | 565 |
| Lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuus - kustannusten kompensointi poliisille (siirto momentilta 28.89.31) | 332 |
| Lähestymiskiellon tehostaminen | 285 |
| Poliisimiesten määrän nosto vuoteen 2023 mennessä 7 500 htv tasolle (HO 2019) | 8 000 |
| Poliisin toimintaan kohdistuvat menolisäykset | 9 000 |
| Poliisin toimitilojen vuokrankorotukset (Senaatin listalla olevat toimitilahankkeet) | 2 567 |
| Poliisitoimen rahoitustason nosto toiminnan tason säilyttämiseksi v. 2022 tasolla | 17 456 |
| Rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisen ja käyttöönoton aiheuttamat kustannukset | 690 |
| Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus | 854 |
| SIS -asetusmuutos, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -1 377 |
| Tehokkaan rahanpesun estämisen ja valvonnan täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) | 993 |
| Tehokkaan rahanpesun estämisen ja valvonnan täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2), kertaluonteisen lisäyksen poisto | -1 289 |
| Titukri, poliisin resursointi vakavimpien ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien tietoverkkorikosten torjunnassa ja tutkinnassa (kyber) | 1 400 |
| Toimitilat (HO 2019) | 1 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -1 952 |
| Matkustussäästö | -565 |
| Palkkausten tarkistukset | 11 920 |
| Toimistotilasäästö | -717 |
| Yhteensä | 48 002 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 854 320 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 17 109 000 |
| 2022 talousarvio | 806 318 000 |
| 2021 tilinpäätös | 838 534 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 862 966 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 854 320 000 euroon nähden on 8 646 000 euroa, mistä 1 500 000 euroa aiheutuu poliisin valmiudesta ja varautumisesta, 1 000 000 euroa VIRVE 2.0:n käyttöönotosta, 1 377 000 euroa SIS-asetusmuutoksen kehyksen mukaisesta lisäyksestä, 1 210 000 euroa ajokorttilain uudistuksen taloudellisista vaikutuksista, 280 000 euroa terroristisen verkkosisällön leviämisen estämisen taloudellisista vaikutuksista, 191 000 euroa vaarallisten aineiden kuljetusta koskevan hallituksen esityksen taloudellisista vaikutuksista ja 3 088 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 862 966 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 5 557 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 17 109 000 |
| 2022 talousarvio | 806 318 000 |
| 2021 tilinpäätös | 838 534 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 863 milj. euroa, mikä on lähes 57 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Esitys sisältää aiemmin tehtynä päätöksenä vajaa 8 milj. euron lisäyksen hallitusohjelman mukaisen poliisien määrän saavuttamiseen. Poliisin toiminnan tason ylläpitämiseksi ehdotetaan kevään kehyspäätöksen mukaisen 9 milj. euron ohella 25,2 milj. euron korotusta, joka kohdistetaan ICT-suorituskykyyn sekä poliisin henkilötyövuositavoitteen säilyttämiseen. Lisäksi hallitus täydensi esitystään 8,6 milj. eurolla osoittaen lisärahoitusta mm. valmiuteen ja varautumiseen sekä lainsäädäntömuutosten aiheuttamiin lisätarpeisiin.
Vuonna 2023 tavoitteena on ylläpitää hallitusohjelman mukainen 7 500 poliisia. Kuluvana vuonna poliisien henkilötyövuosiennuste on 7 545 ja arvio muun henkilökunnan määrästä 2 418.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyt lisäykset korjaavat poliisin taloudellista tilannetta vuonna 2023, mutta ne eivät poista niukkuutta. Poliisihallituksen mukaan esityksestä puuttuu edelleen ICT- ja toimitilamenoja, mutta esitys pohjautuu siihen, että vuonna 2023 kaikki muu paitsi henkilöstökulut joustavat.
Helmikuussa 2022 valmistui sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Selvityksessä esitettiin kehittämisehdotuksia, joiden johdosta on käynnistetty toimet poliisin toimialan vakauttamiseksi ja poliisin toimintaedellytysten parantamiseksi.
Budjetoinnin kehittämiseksi esitettiin mm. rahoituksen nelijaon nostamista vahvemmin esiin poliisin toimintamenoissa. Myös valtiovarainvaliokunta nosti asian esiin vuoden 2022 budjettimietinnössään. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä määrärahan käyttö jaetaankin euromääräisesti henkilöstökuluihin, ICT- ja toimitilakustannuksiin sekä muihin menoihin. Momentin päätösosaan muutosta ei kuitenkaan ole tehty, eli määrärahoja ei ole sitovasti kohdistettu tarkemman jaottelun mukaisesti. Saadun selvityksen mukaan tämä jäykistäisi liikaa poliisin johtamista.
Pidemmän aikavälin budjetointia pyritään parantamaan kesäkuussa 2022 perustetun yhteistyöryhmän avustuksella. Sisäministeriön, valtiovarainministeriön ja Poliisihallituksen edustajista koostuvan ryhmän tehtävänä on mm. käsitellä poliisin pitkän aikavälin kustannustason kehittymistä ja määrärahatason riittävyyttä koskevia arvioita ja suunnitelmia sekä pitkän aikavälin henkilöstön, ICT:n, toimitilojen ja muiden hankintojen kehittämissuunnitelmia ja tiekarttoja. Lisäksi sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat käynnistäneet yhteistyössä poliisin hallintorakenneselvityksen, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Toimilla tavoitellaan poliisin toimialan ja toimintaedellytysten vakauttamista.
Valiokunta pitää toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja läpinäkyvyyttä parantavina. Niillä voidaan edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteisen näkemyksen saavuttamista todellisesta kustannustasosta. Yleinen tahtotila on ollut jo pitkään, että poliisin rahoitus olisi riittävällä tasolla. Näin ollen on tärkeää, että keskustelu poliisitoimen määrärahojen riittävyydestä saadaan hallintaan eikä niukkuutta kohdisteta poliisien määrään. Myös työntekijöiden taholta on nostettu esiin toive henkilöstön minimitason vakiinnuttamisesta ja henkilöstöresurssien rahoituksen pysyvyydestä, millä olisi osaltaan työhyvinvointia parantava vaikutus. Valiokunta painottaa, että rahoitus tulee saada pitkäjänteisesti kestävälle tasolle, jotta mahdollistetaan myös toiminnan strateginen suunnittelu ja edistetään samalla tuottavuuden suunnitelmallista parantamista.
Valiokunta korostaa, että poliisilla on suuri vastuu sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä ja se on ensivasteen sisäisen turvallisuuden viranomainen sekä normaalitilanteessa että esimerkiksi vihamielisessä hybridi- ja kybervaikuttamisessa. Poliisi luo siten osaltaan turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Poliisin mahdollisuus turvata kansalaisia ja yhteiskuntajärjestystä sekä yleinen luottamus poliisiin tulee säilyttää koko maassa, ml. harva-alueet. Merkittävää vaikutusta tähän on poliisin kyvyllä reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin, joka on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Keskeistä on huolehtia myös poliisien työhyvinvoinnista sekä poliisikoulutuksen vetovoimaisuudesta, jotta pisterajat ylittäviä hakijoita on riittävästi tulevaisuudessakin.
Valiokunta katsoo, että vallitsevassa tilanteessa poliisilla tulee olla riittävä suorituskyky ja resurssit vastata myös hybridi-, informaatio- ja kyberrikollisuuden kasvuun. Esimerkiksi avointen lähteiden seuranta on tärkeässä roolissa mm. tilannekuvan muodostamisessa, ilmiöseurannassa sekä rikosten ja tapahtumien ennalta ehkäisemisessä. Lisäksi valiokunta muistuttaa siitä, että kaluston ja suojavarusteiden hankintojen aikajänteet voivat olla pitkiä, joten niihin on varauduttava budjetissa hyvissä ajoin.
Lainsäädännöllä vaikuttavuutta.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muuttuneisiin ja kasvaviin haasteisiin vastaaminen ei ole poliisille pelkästään resurssikysymys, vaan monelta osin on kyse lainsäädännöstä ja tämän hetken toimintalinjauksista. Tämä koskee esimerkiksi laajojen tutkintakokonaisuuksien läpivientiä rikosprosessissa ja esitutkinnan tuottamia suuria tietomassoja sekä tiedon välitystä viranomaisten välillä.
Valiokunta pitääkin tärkeänä, että poliisin kyky käyttää resursseja tehokkaasti ja tuloksellisesti mahdollisimman suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi rikosten torjunnassa ja ennalta ehkäisemisessä selvitetään ja tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Tarpeen on lisäksi selvittää, onko poliisilla edelleen säädettyjä tehtäviä, joihin ei tarvita poliisin koulutusta, ja onko tällaiset tehtävät tarkoituksenmukaista siirtää muiden toimijoiden vastuulle. Niukat resurssit on voitava kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti poliisin ydintehtäviin.
Valiokunta katsoo hallintovaliokunnan (HaVL 28/2022 vp) tavoin, että niin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kuin nuoriso- ja katujengirikollisuudenkin torjuntaan on välttämätöntä panostaa nykyistä voimakkaammin. Järjestäytynyt rikollisuus on Europolin arvion mukaan yksi keskeisimmistä sisäisen turvallisuuden uhista Euroopassa. Se on kansainvälistynyt ja koventunut. Myös katujengi-ilmiön kehittymistä on seurattava tarkasti ja siihen on puututtava ennaltaehkäisevin ja tehokkain toimin, jotta vältetään Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen ajautuminen. Niin ikään henkilöiden irtautumista näistä ryhmistä (ns. exit-toimenpiteet) tulee tukea.
Valiokunta on muutenkin huolissaan nuorten tekemien väkivaltarikosten määrän kasvusta ja nuorisorikollisuuden raaistumisesta. Samoin huumausaineiden määrä ja lieveilmiöt niiden ympärillä ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten ongelmiin ja häiriökäyttäytymiseen on välttämätöntä puuttua nopeasti poliisin, koulujen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä. Esimerkiksi ankkuritoiminnassa pyritään ehkäisemään jengiytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista. Tärkeää on niin ikään seurata muissa Pohjoismaissa tehtyjä toimia ja niiden vaikuttavuutta sekä huolehtia asuinalueiden turvallisuudesta ja monipuolisesta asukasrakenteesta sekä poliisin resurssien riittävyydestä ennalta ehkäisevään työhön.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 perustetun valtakunnallisen ihmiskauppatutkintaryhmän työ on lähtenyt hyvin käyntiin, ja pitää tarpeellisena sen edelleen kehittämistä. Tärkeää on, että myös poliisin valmiusyksikkötoiminnan kehittäminen on jo käynnistetty ja huolehditaan Helsingin poliisilaitokselle osoitettujen erityistehtävien (kuten valtiovierailut, diplomaattisten kohteiden ja valtionjohdon suojaaminen, lukuisat mielenosoitukset ja suuret yleisötilaisuudet) riittävästä rahoituksesta. Valiokunta viittaa lisäksi momentin 29.01.51 yhteydessä esiin tuotuun uskonnollisten tilojen turvattomuuden lisääntymiseen ja pitää tärkeänä, että näihin uhkiin puuttuminen yhdessä yhteisöjen kanssa siirtyy osaksi poliisin normaalia toimintaa.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin aiempien budjettimietintöjensä mukaisesti (kuten VaVM 33/2021 vp) tarpeen vahvistaa koko maan laajuisesti poliisin valmiuksia hoitaa eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikokset tutkitaan aluevastuuperiaatteen mukaisesti ja toiminnassa hyödynnetään siihen perehtyneitä tutkijoita ja toiminnanjohtajia. Lisäksi Helsingin poliisilaitoksella on edelleen eläinsuojelurikosten torjunnan ryhmä.
Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa Helsingin ja Uudenmaan poliiseille exit-toiminnan kehittämiseen katujengitoimintaan suuntautuvaksi ja 200 000 euroa keskusrikospoliisin avointen lähteiden seurantaan ja tiedonhankintaan, erityisesti hybridiuhkien ja kybervaikuttamisen havaitsemiseksi sekä torjumiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 863 666 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Määrärahasta on varattu 993 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvontaan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 477 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyn toimenpiteistä.
| 2023 I lisätalousarvio | 2 477 000 |
| 2023 talousarvio | 863 666 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 5 511 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 17 109 000 |
| 2022 talousarvio | 806 318 000 |
| 2021 tilinpäätös | 838 534 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 477 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 21 778 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 20 848 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 930 000 euroa korkean tason vierailun kustannuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 21 778 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 477 000 |
| 2023 talousarvio | 863 666 000 |
| 2022 tilinpäätös | 828 938 000 |
| 2021 tilinpäätös | 838 534 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 21 778 000 euroa.
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 194 000 euroa.
Selvitysosa:Suojelupoliisi on turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, joka torjuu Suomeen kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia ja tuottaa tietoa uhkien ennalta ehkäisemiseksi. Suojelupoliisin tehtävänä on hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja havaita, estää ja paljastaa ennalta toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä. Suojelupoliisin tuottama tiedustelutieto on oleellinen osa kansallisen turvallisuuden uhkien torjuntaa ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa.
Vuonna 2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön myötä suojelupoliisi sai uusia tehtäviä, jonka seurauksena tiedustelun merkitys toiminnassa on korostunut. Suojelupoliisi on saanut mm. oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden saada tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Lisäksi, Suojelupoliisi tuottaa Suomessa kaikki turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta. Suojelupoliisin toimintaa ohjaavat sisäministeriön asettamat siviilitiedustelun painopisteet, joilla viraston tiedonhankintaa ja raportointia ohjataan. Painopisteet yhteensovitetaan vuosittain sotilastiedustelun kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Turvallisuusympäristön kehitys entistä ennakoimattomampaan suuntaan korostaa tiedustelulla hankitun analysoidun tiedon merkitystä päätöksenteossa. Suojelupoliisi julkaisi uuden strategiansa syksyllä 2021. Sen avulla Suojelupoliisi haluaa parantaa erityisesti tiedonhankintaa, toimintakulttuuria ja yhteistyötä. Järjestelmällinen, tavoitteellinen ja kohdennettu tiedonhankinta on toiminnan perusta. Tieto on analysoitava ja tarjottava päätöksentekijöille oikeaan aikaan ja selkeässä muodossa. Suojelupoliisi hankkii tietoa, jota valtiojohto ja muut kumppanit eivät muualta saa.
Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla mahdollistetaan lainsäädännön mukaisten toimivaltuuksien tehokas ja asianmukainen soveltaminen, varmistetaan suojelupoliisin kyky vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen ja siten luodaan edellytykset kansallisen turvallisuuden täysipainoiselle suojaamiselle. Erityisesti tämä tarkoittaa henkilöstöresurssien lisäksi panostamista suojelupoliisin teknisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittävään ylläpitoon.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 34 738 | 33 958 | 40 594 |
| Toimitilamenot | 6 188 | 5 634 | 3 623 |
| ICT-menot | 10 688 | 16 275 | 7 218 |
| Muut menot | 4 500 | 7 512 | 5 541 |
| Tulot | -8 535 | -9 280 | -9 280 |
| Yhteensä | 47 578 | 54 099 | 47 696 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Suojelupoliisi
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Toiminnan tuloksellisuus | |||
| Kirjalliset raportit | 113 | 120 | 120 |
| Suulliset taustoitukset | 196 | 150 | 320 |
| Turvallisuusselvitykset, kpl1) | 90 378 | 90 700 | 90 700 |
| — Suppeat | 35 566 | 27 950 | 27 950 |
| — Perusmuotoiset | 36 734 | 41 200 | 41 200 |
| — Laajat | 412 | 650 | 650 |
| — Liitetyt | 17 666 | 20 900 | 20 900 |
| Kansalaisuusasialausunnot | 104 | 130 | 130 |
| Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot | 1 441 | 1 200 | 1 200 |
| Viisumihakemuksia koskevat lausunnot | 323 | 300 | 300 |
| Turvapaikkalausunnot | - | 5 | 5 |
| Voimavarojen hallinta | |||
| Toimintamenorahoitus | 47 578 | 40 821 | 45 194 |
| Henkilötyövuodet | 518 | 505 | 499 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,8 | 7,0 | 6,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
1) Turvallisuusselvitysten suoritteiden kokonaismäärät sisältävät sekä maksulliset että maksuttomat suoritteet.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 56 113 | 50 101 | 54 474 |
| Bruttotulot | 8 535 | 9 280 | 9 280 |
| Nettomenot | 47 578 | 40 821 | 45 194 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 19 463 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 780 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — suoritteiden myyntituotot | 7 382 | 7 828 | 7 834 |
| — muut tuotot | 307 | 300 | 300 |
| Tuotot yhteensä | 7 689 | 8 128 | 8 134 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 397 | 5 868 | 5 880 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 126 | 2 260 | 2 254 |
| Kustannukset yhteensä | 7 523 | 8 128 | 8 134 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 166 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 102 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helsingin uuden toimitilan suunnittelu/henkilöresurssit (kertarahoitus) | 200 |
| Pysyvä resurssilisäys laittoman tiedustelun sekä valtiollisen vaikuttamisen torjuntaan (n. 25 htv) (kyber) | 2 200 |
| Siirto momentille 26.30.03 | -350 |
| Suojelupoliisin ICT-infran turvallisuuden varmistaminen (kyber) | 2 750 |
| Suojelupoliisin toimitilahanke, kertaerän poistuminen | -200 |
| Toimitilakustannukset | -460 |
| Varakonesali | -250 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -58 |
| Matkustussäästö | -35 |
| Palkkausten tarkistukset | 636 |
| Toimistotilasäästö | -60 |
| Yhteensä | 4 373 |
| 2023 talousarvio | 45 194 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 998 000 |
| 2022 talousarvio | 40 821 000 |
| 2021 tilinpäätös | 43 895 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 412 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 218 000 euroa talousarvioesityksen 45 194 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 45 412 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 998 000 |
| 2022 talousarvio | 40 821 000 |
| 2021 tilinpäätös | 43 895 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 45,4 milj. euroa, joka on noin 4,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Suojelupoliisin resursseja on vahvistettu vastaamaan viraston lisääntyneitä tehtäviä. Myös teknisen suorituskyvyn rakentamisessa on päästy toimivaltuuksien edellyttämälle tasolle.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty määrärahataso tulee kuitenkin aiheuttamaan haasteita viraston suorituskyvyn ylläpitämiselle. Kustannuspaineet liittyvät etenkin teknisen suorituskyvyn ylläpitämiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Myös nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet ja yhteistoiminta tulevat edellyttämään resursointia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uusi toimitilahanke on virastosta riippumattomista syistä viivästynyt aikataulustaan noin vuodella. Viivästymisestä johtuen mm. väistötiloihin osoitettu lisämääräraha ehtii päättyä ennen kuin rakennus valmistuu, ja rakennuskustannukset ovat vuoden aikana kohonneet voimakkaasti.
Valiokunta painottaa, että suojelupoliisin toiminnallisesta ja teknisestä suorituskyvystä on pidettävä kiinni huolehtimalla sen ylläpitämisestä ja päivittämisestä vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 412 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 478 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 300 000 euroa aiheutuu Natoon liittymisestä ja 1 178 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 1 478 000 |
| 2023 talousarvio | 45 412 000 |
| 2022 tilinpäätös | 46 819 000 |
| 2021 tilinpäätös | 43 895 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 478 000 euroa.
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 7 668 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän ja valtakunnallisen palautusten täytäntöönpanon valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden koulutus-, matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen
6) maastapoistamista ja sen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Maasta poistamiskuljetukset | 3 868 000 |
| Tulkkaus- ja käännöspalvelut | 1 550 000 |
| Noutokuljetukset | 250 000 |
| Henkilöllisyyden selvittäminen | 300 000 |
| Valmiusryhmän käyttö | 1 700 000 |
| Yhteensä | 7 668 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 60 |
| Yhteensä | 60 |
| 2023 talousarvio | 7 668 000 |
| 2022 talousarvio | 7 608 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 608 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Määrärahaa saa käyttää:
1) maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
7) EU:n sisäasioiden rahastoista rahoitettavien maasta poistamistoiminnan kehittämishankkeiden enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin vuonna 2023.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) ja päätösosan kappaleen kohta 7) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 7).
| 2023 talousarvio | 7 668 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 7 608 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 608 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 7 668 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän ja valtakunnallisen palautusten täytäntöönpanon valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden koulutus-, matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen
6) maastapoistamista ja sen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
7) EU:n sisäasioiden rahastoista rahoitettavien maasta poistamistoiminnan kehittämishankkeiden enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin vuonna 2023.
21. KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän kehitystyöhön liittyviin palveluhankintoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen mahdollisesti saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.
Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisellä kenttäjärjestelmän (KEJO) keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus.
Poliisihallitus toimii KEJO-järjestelmän ja jatkokehitysohjelman omistajana. Poliisihallitus asetti viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmä-hankkeen 1. vaiheen ajalle 21.3.2011—31.12.2011. Hanke jatkui 1.1.2012 alkaen 2. vaiheeseen kenttäjärjestelmähankinnan valmisteluvaiheena. KEJO-hankkeen 3. vaihe (toteutusvaihe) asetettiin Poliisihallituksen asettamispäätöksellä ajalle 1.1.2013—31.12.2016.
Toteutusvaihetta on jatkettu usealla jatkoasettamispäätöksellä 30.6.2021 asti. KEJO-jatkokehitysvaihe muodostaa kenttäjärjestelmä-hankkeen 4. vaiheen. Ajalle 1.7.2021—31.12.2023 asetettavan KEJO-jatkokehitysohjelman tarkoituksena on varmistaa hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen siten, että tekninen käyttöönottovalmius kaikkien toimialojen osalta on saavutettu vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla toteutetaan hallittu siirtyminen pienkehitys- ja ylläpitovaiheeseen. Yhteiselle toimintamenomomentille budjetoidaan kaikkia toimialoja koskevien yhteisten jatkokehityskustannusten osuus.
| 2023 talousarvio | 6 850 000 |
| 2022 talousarvio | 6 850 000 |
| 2021 tilinpäätös | 401 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän kehitystyöhön liittyviin palveluhankintoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen mahdollisesti saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.