Talousarvioesitys 2023
10. Kriisinhallinta
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan hallitusohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti. Työssä otetaan huomioon myös kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean antamia suosituksia kriisinhallinnan kehittämiseksi. Suomi painottaa kriisinhallinnassa kokonaisvaltaisuutta ottaen huomioon sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä rauhanvälityksen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhtymäkohdat. Suomelle on jatkossakin tärkeää taata riittävä osallistumistaso sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. Mahdollisiin nopeisiin muutoksiin kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on varauduttava vastaamaan myös kriisinhallinnan keinoin. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista suorituskykyä ja valmiuksia. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen.
Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2023 olevan enimmillään n. 400 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2023 n. 140 asiantuntijaa. Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL) ja Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin mm. Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Georgiassa, Irakissa ja Somaliassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan n. 20 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin.
Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa suunnataan erillishankkeiden rahoittamisesta aktiivisempaan vaikuttamiseen rauhantilan edistämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa suomalaisten rauhanvälitystoimijoiden verkostomaista toimintatapaa. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston "Naiset, rauha ja turvallisuus" 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanprosesseihin painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksia. Nuorten rooli rauhanprosesseissa on edelleen vahvistuva painopistealue Suomen rauhanvälitystoiminnassa YK:n turvallisuusneuvoston "Nuoret, rauha ja turvallisuus" 2250-päätöslauselman mukaisesti.
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 50 680 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen
6) yhdessä momentin 27.30.20 määrärahan kanssa enintään 450 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 2 180 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 569 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 10 460 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 234 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 130 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 405 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 287 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 373 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 775 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 671 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 596 000 |
| Yhteensä | 50 680 000 | |
Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi suunnittelee osallistuvansa v. 2023.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 50 280 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 400 000 euroa. Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.
YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rotaatiokoulutuksen materiaalit ja ampumatarvikkeet (siirto momentille 27.30.20) | -2 400 |
| Yhteensä | -2 400 |
| 2023 talousarvio | 50 680 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -2 500 000 |
| 2022 talousarvio | 53 080 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 707 327 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Tyhjä PaatososanKappaleKooste elementti, POISTA
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 5 242 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 854 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 1 289 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 460 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 830 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 528 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 287 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 504 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 739 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 596 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 703 000 |
| Yhteensä | 50 680 000 | |
Selvitysosa:Päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | +4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | +3 062 000 |
| 05. | Yhteiset menot | +285 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | -9 171 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | +226 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | +700 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | +123 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | +131 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | -36 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | -75 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | +107 000 |
| Yhteensä | - | |
Talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelmaan on lisätty kohta 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot, jolle on osoitettu 4 648 000 euroa Merivoimille vuodeksi 2024 määrätyn EUBG-valmiusvuoron koulutusvaiheen menoihin. Käyttösuunnitelmakohdan 04. lisäys aiheutuu operaation vahventamisesta 21 sotilaasta 64 sotilaaseen ja käyttösuunnitelmakohdan 05. lisäys aiheutuu rotaatiokoulutusmenojen kasvusta Kosovon operaation vahventuessa sekä matkavaatevaraston laajennuksen vuokramenoista. Käyttösuunnitelman muut lisäykset ja vähennykset johtuvat operaatioiden suunnitteluperusteiden, erityisesti palkkauskustannusten, tarkentumisesta. Vastaava vähennys on tehty käyttösuunnitelmakohtaan 09.
| 2023 talousarvio | 50 680 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | -2 500 000 |
| 2022 talousarvio | 53 080 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 707 327 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 50 680 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen
6) yhdessä momentin 27.30.20 määrärahan kanssa enintään 450 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 5 242 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 854 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 1 289 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 460 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 830 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 528 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 287 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 504 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 739 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 596 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 703 000 |
| Yhteensä | 50 680 000 | |
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 4 420 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 5 242 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 854 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 1 289 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 460 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 830 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 528 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 287 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 504 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 739 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 596 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 703 000 |
| 26. | EUMAM/Ukrainan koulutusoperaation menot | 4 420 000 |
| Yhteensä | 55 100 000 | |
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu siitä, että Suomen on tarkoitus osallistua EUMAM-operaatioon tarjoamalla ukrainalaissotilaille koulutusmoduuleja vuosina 2023 ja 2024. Operaatioon osallistuvien suomalaisten sotilaiden kokonaismäärä on enintään 50 sotilasta.
Tämän johdosta momentin käyttösuunnitelmaan on lisätty uusi kohta 26. EUMAM/Ukrainan koulutusoperaation menot, jolle osoitetaan 4 420 000 euroa.
| 2023 I lisätalousarvio | 4 420 000 |
| 2023 talousarvio | 50 680 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | -2 500 000 |
| 2022 talousarvio | 53 080 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 707 327 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 4 420 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 5 242 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 854 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 1 289 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 460 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 830 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 528 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 287 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 504 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 739 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 596 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 703 000 |
| 26. | EUMAM/Ukrainan koulutusoperaation menot | 4 420 000 |
| Yhteensä | 55 100 000 | |
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 5 242 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 854 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 1 289 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 560 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 830 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 628 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 887 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 8 704 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 739 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 596 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 703 000 |
| 26. | EUMAM/Ukrainan koulutusoperaation menot | 4 420 000 |
| Yhteensä | 55 100 000 | |
Selvitysosa:Käyttösuunnitelmakohtien 11. ja 18. lisäykset aiheutuvat 1.5.2023 voimaan tulleista palkankorotuksista sekä operaatioiden muiden henkilöstökustannusten noususta. Lisäykset katetaan käyttösuunnitelmakohtien 15. ja 16. vähennyksillä operaatioiden suunniteltua pienemmästä osallistumisvahvuudesta johtuen.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | +100 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | -900 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | -400 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | +1 200 000 |
| Yhteensä | - | |
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 I lisätalousarvio | 4 420 000 |
| 2023 talousarvio | 50 680 000 |
| 2022 tilinpäätös | 39 611 503 |
| 2021 tilinpäätös | 34 707 327 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot | 4 648 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 5 242 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 854 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 1 289 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 560 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 830 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 628 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 887 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 8 704 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 739 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 596 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 703 000 |
| 26. | EUMAM/Ukrainan koulutusoperaation menot | 4 420 000 |
| Yhteensä | 55 100 000 | |
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 19 248 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) siviilikriisinhallintaa tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Siviilikriisinhallinta | 18 948 000 |
| 02. | Vaalitarkkailijat | 300 000 |
| Yhteensä | 19 248 000 | |
|---|---|---|
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Määrärahatasolla Suomi pystyy lähettämään operaatioihin n. 140 asiantuntijaa.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04.
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 18 248 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa. Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen (HO 2019) | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2023 talousarvio | 19 248 000 |
| 2022 talousarvio | 18 248 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 072 980 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 19 248 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) siviilikriisinhallintaa tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Siviilikriisinhallinta | 18 948 000 |
| 02. | Vaalitarkkailijat | 300 000 |
| Yhteensä | 19 248 000 | |
|---|---|---|
66. Rauhanvälitys (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu
2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin
3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin
5) rauhanvälitystoimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 300 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 550 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyden parantaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 500 |
| Yhteensä | -2 500 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2023 talousarvio | 1 850 000 |
| 2022 talousarvio | 4 350 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 814 373 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 1,9 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa, ja lisäksi määräraha esitetään muutettavaksi kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisten rahoituksen päättymisestä. Ulkoministeriön rauhanvälityskeskus koordinoi rauhanvälityksen kokonaisrahoitusta, johon kuuluu myös kehitysyhteistyöhön sisältyviä määrärahoja (2,65 milj. euroa).
Valiokunta pitää tärkeänä rauhanvälityksen rahoituksen jatkuvuuden turvaamista toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Rauhanvälitys on ollut jo vuosia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen painopiste, ja vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa sen merkitys korostuu entisestään. Tärkeää on myös vahvistaa naisten roolia rauhanprosesseissa tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien kohdatessa monissa maissa voimistuvaa vastarintaa. Valiokunta korostaa niin ikään järjestöjen roolia rauhanvälitystyössä ja niiden rahoituspohjan vahvistamista.
Saadun selvityksen mukaisesti valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena harkita rauhanvälitykseen käytettävien määrärahojen yhdistämistä yhdelle momentille, mikä vastaisi myös syyskuussa 2022 valmistuneen rauhanvälityksen vaikuttavuusarvioinnin suositusta rahoituskokonaisuuden selkeyttämisestä. Samalla tulee arvioida momentin muuttamista edelleen kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu
2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin
3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin
5) rauhanvälitystoimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.