Talousarvioesitys 2023
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä.
Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030. Suomi tukee kehittyviä maita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.
Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntyneet kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Akuutin kriisin hoidon lisäksi toipumisvaihe edellyttää merkittävää kansainvälistä tukea ja Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Pandemian vaikutukset otetaan suunnittelussa huomioon kaikissa yhteistyömuodoissa. Käynnissä olevaan yhteistyöhön tehdään tarpeelliseksi harkittuja uudelleenkohdennuksia niin, että ne tukevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä ja toipumista pandemiasta.
Kriisin vaikutukset kehittyvien maiden talouksiin ja yhteiskuntiin ovat laaja-alaisia. Suomen kehityspolitiikan peruslähtökohtien ja päätavoitealueiden arvioidaan säilyttävän merkityksensä myös pandemian aikana ja sen jälkeen:
- — naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeä painopiste. Tämä näkyy mm. Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa
- — koulutus, Suomi vahvistaa tukea oppimisen kriisin ratkaisemiseen kehittyvissä maissa
- — kehittyvien maiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Suomi osoittaa varoja kehittyvien maiden investointien tukemiseen Finnfundin ja muiden kanavien kautta
- — toimivat yhteiskunnat ja demokratia, kehittyvien maiden verojärjestelmän kehittäminen sekä demokratia- ja oikeusvaltiotuki. Suomi kohdistaa rahoitusta kehittyvien maiden verotuskyvyn ja talousosaamisen kehittämiseen
- — ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien metsät. Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen mm. kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoinen tuki painottuu ilmastotoimiin.
Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Painotetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen.
Vuoden 2023 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä n. 0,42 % bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehittyviin maihin kohdistuvien investointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään erityisesti ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Suomen ilmastorahoitukseksi raportoitava osuus on arviolta noin 232 milj. euroa vuonna 2023. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille.
Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Lisäksi pyritään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Kaikessa yhteistyössä edistetään aiempaa järjestelmällisemmin yhdenvertaisuutta, ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä sekä ympäristön suojelua painottaen luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Yhdenvertaisuuden edistämisessä vammaisten aseman vahvistaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavista tavoitteista.
- — Uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan hallitusohjelman antamien suuntaviivojen mukaisesti
- — Humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun tasoa nostetaan hallituskauden aikana. Suomi pyrkii varmistamaan, että humanitaariset toimijat ottavat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset paremmin huomioon. Erityisesti pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista
- — Yksityisen sektorin rahoitusinstrumentteja ja kehittyviin maihin kohdistuvaa investointirahoitusta jatketaan. Tuetaan suomalaisten yritysten, kansalaisyhteiskunnan, korkeakoulujen ja julkisten laitosten mahdollisuuksia tukea kestävää kehitystä yhteistyössä kehittyvien maiden kanssa
- — Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen
- — Toimeenpannaan päivitettyä laatujärjestelmää ja seurataan sen toimeenpanoa.
- — Jatketaan kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamista tulosohjauksen avulla, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia mm. ottamalla käyttöön v. 2021 valmistuneen kehitysyhteistyön toimintatapauudistuksen tuottamat käytännöt sekä laaditaan kehityspolitiikan tulos- ja vaikuttavuusraportti.
Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
| 2021 toteutuma1) |
2022 ennakoitu |
2023 tavoite |
|
| Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%) | 84 | 90 | 90 |
| Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%) | 9 | 7 | 8 |
| Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa) | 350 | 370 | 350 |
| Sukupuolten tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%) | 50 | 40 | 50 |
| Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa) | 140 | 140 | 140 |
| Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%) | 0,16 | 0,18 | 0,16 |
1) Vuoden 2021 toteutuma on laskettu ennakkotietojen mukaan.
Kehityspolitiikan painopisteet vuonna 2023 (momentti 24.30.66, arvio)
| Ensisijainen tavoite (%) | Toissijainen tavoite (%) | |
| 1. Naiset ja tytöt | 12 | 41 |
| 2. Talous ja työ | 7 | 36 |
| 3. Koulutus ja toimiva yhteiskunta | 26 | 24 |
| 4. Ilmastonmuutos ja luonnonvarat | 14 | 25 |
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 20211) | 2022 | |
| Määrärahat yhteensä | 1 016,4 | 817,7 | 881,2 | 886,3 | 988,7 | 1 082,3 | 1 257,0 | 1 274,7 |
| Maksatukset | 1 161,0 | 955,7 | 961,4 | 832,8 | 1 010,1 | 1 121,4 | 1 214,1 | |
| %-osuus BKTL:sta | 0,55 | 0,44 | 0,43 | 0,36 | 0,42 | 0,47 | 0,47 |
1) Maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja.
Valtion kehitysyhteistyöksi laskettavat menot vuonna 2023 hallinnonaloittain (1 000 euroa), arvio
| Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 710 341 |
| Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 206 216 |
| Sisäministeriön hallinnonalalla | 17 894 |
| Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 195 238 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 5 800 |
| Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla | 184 |
| Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 525 |
| Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 37 120 |
| Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 2 496 |
| Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 609 |
| Yhteensä | 1 177 423 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Maailma on poikkeuksellisessa tilanteessa useiden limittyvien kriisien vuoksi, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan edelleen syvensi. Akuutteja maailmanlaajuisia kriisejä ovat erityisesti energia-, ruoka-, ilmasto- ja koulutuskriisi. Myös koronakriisi vaikeuttaa edelleen ihmisten elämää useissa maissa. Yksinomaan koronan vaikutuksesta maailmassa on menetetty arviolta vuosikymmenen aikana saavutettu kehitys, noin 120 miljoonaa ihmistä on taantunut äärimmäiseen köyhyyteen ja 114 miljoonaa työpaikkaa on menetetty, köyhimmissä maissa on entistä vähemmän verotuloja, investointeja ja kaupankäyntiä. Kriisit ovat nostaneet myös pakolaisten määrän historiallisen korkealle, 90 miljoonaan ihmiseen.
Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,2 mrd. euroa, mikä vastaa 0,42 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Osuus on noussut tällä hallituskaudella merkittävästi, vaikka vuoden 2023 talousarvioesityksessä se on kääntynyt laskuun. Määrärahojen aleneminen johtuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähinnä Suomelle määrätyn maksuosuuden vähenemisestä yli 100 milj. eurolla EU:n NDICI-instrumentille.
Kansainväliset sitoumukset.Valiokunta toteaa, että Suomi jää yhä kauemmas hallituksen asettaman kehitysrahoituksen nostamisesta YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Myös tavoitteesta 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille ja hauraille maille (LDC-maat) ollaan etääntymässä, kun osuus putoaa 0,16 prosenttiin 0,18 prosentista. Valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 4/2022 vp) tavoin perusteltuna uskottavien askelmerkkien laatimista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Suomen rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on kasvanut viime vuosina ja ulkoministeriö viimeistelee tiekarttaa EU-linjauksen mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Uusista hankkeista 85 prosentissa tulisi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vuonna 2021, joka on viimeisin koko vuoden tieto, tämä sisältyi pää- tai osatavoitteena 76 prosenttiin uusista hankkeista.
Rahoitusta on lisätty niin ikään YK:n ilmastosopimuksen mukaisiin ilmastotoimiin. Suomen raportoitavaan rahoitusosuuteen arvioidaan käytettävän vuonna 2023 noin 232 milj. euroa, mikä on toistaiseksi selvästi suurin vuosittainen taso.
Suomen painopisteet. Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Kehitysyhteistyömme perustuu kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon.
Valiokunta pitää Suomen kehitysyhteistyön painopistealueita — koulutus ja toimiva yhteiskunta, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen (huomioiden myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet), kehitysmaiden talous ja työpaikat sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonvarat — edelleen vallitsevassa tilanteessa hyvinä. Niiden kautta voidaan edistää vakautta ja hyvinvointia, mikä vähentää myös hallitsematonta muuttoliikettä. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä luonnon monimuotoisuuden suojeluun kohdennettujen kehitysyhteistyövarojen kasvattamista.
Rahoituksen läpinäkyvyys.Valiokunta korostaa edelleen, että kehitysyhteistyörahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys parantavat kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vähentävät riskejä väärinkäytöksiin ja korruptioon sekä vahvistavat tilivelvollisuutta ja omistajuutta kohdemaissa. Ne lisäävät myös rahoituksen yleistä hyväksyttävyyttä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että ulkoministeriö on avannut valiokunnalle vuoden 2023 kehitysyhteistyön rahoitusta aiempia vuosia tarkemmin. Ulkoministeriö on myös lanseerannut OpenAid.fi-sivuston, jonne on koottu kattavat tiedot Suomen kehitysyhteistyövarojen käytöstä.
Yhteistoiminta.Valiokunta pitää edelleen tärkeänä Suomen aktiivista roolia EU:n kehitysyhteistyössä. Suorin keino edistää rahoituksen tuloksellisuutta on osallistua ohjelmien suunnitteluun ja toimeenpanoon maatasolla. Tärkeää on myös vaikuttaa EU:n maatason toimintaan suurlähetystöjen ja EU-koordinaattoreiden kautta.
Valiokunta nostaa esiin myös pohjoismaisen yhteistoiminnan ja sen edelleen kehittämisen. Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) pääoman korotukseksi on sovittu vuosina 2021—2025 yhteensä 350 milj. euroa, josta Suomen osuus on noin 58 milj. euroa. Samalla tulosten raportointia ja seurantaa on kehitetty aiempaa tarkemmaksi.
Valiokunta painottaa niin ikään edelleen suomalaisen lisäarvon kasvattamista kaikessa kehitysyhteistyön rahoituksessa, mukaan lukien laina- ja sijoitusmuotoisessa kehitysyhteistyössä. Yhteistyö on siten tärkeää myös suomalaisten toimijoiden ja yritysten välillä.
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 713 212 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2023 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa
4) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen
5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen yhteistyö | 222 911 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 192 704 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 28 691 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 58 311 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 92 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 695 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 22 900 000 |
| Yhteensä | 713 212 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 2 871 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 500 000 euroa.
Vuoden 2023 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 397 485 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 24 900 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 271 600 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 28 655 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 43 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 830 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistiedotukselle | 10 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 18 000 000 |
| Yhteensä | 397 485 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 472 365 | 440 377 | 395 501 | 356 518 | 573 563 | 2 238 324 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | - | 121 144 | 129 123 | 111 819 | 35 399 | 397 485 |
| Menot yhteensä | 472 365 | 561 521 | 524 624 | 468 337 | 608 962 | 2 635 809 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 222 911 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 24 900 000 euroa.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma, arvio (euroa)
| YK-järjestöt | 115 334 000 |
| Maailmanpankkiryhmä | 60 034 000 |
| Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 27 313 000 |
| Muut monenkeskiset järjestöt | 20 230 000 |
| Jakamaton | - |
| Yhteensä | 222 911 000 |
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamistavoitteisiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 192 704 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 271 600 000 euroa.
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma, arvio (euroa)
| Afrikka ja Lähi-itä | 104 100 000 |
| Aasia | 47 050 000 |
| Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 35 740 000 |
| Muut | 2 943 000 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | 2 871 000 |
| Jakamaton | - |
| Yhteensä | 192 704 000 |
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Eritrea, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin sekä kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 28 691 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 58 311 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 28 655 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten sekä muiden monenkeskisten järjestöjen muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 92 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 43 500 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 5 695 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 830 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään mm. kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 050 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.
Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 87 950 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 10 000 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehittyvien maiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.
Ohjelmatukijärjestöille myönnettyä määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 22 900 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehittyviin maihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehittyville maille (Public Sector Investment Facility).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 % ja siirtomenojen osuudeksi 97 %.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentille 28.92.69) | -10 564 |
| Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntija Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (siirto momentille 24.01.01) | -300 |
| Kertaluonteinen lisäys kehitysyhteistyöhön | -900 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.01.01) | 68 |
| Tuki Ukrainalle | 20 000 |
| Turkin pakolaisavun koordinointiväline | -527 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | 2 100 |
| Uudelleenkohdennus | -40 000 |
| Tasomuutos | 36 490 |
| Yhteensä | 6 367 |
| 2023 talousarvio | 713 212 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 68 759 000 |
| 2022 talousarvio | 706 845 000 |
| 2021 tilinpäätös | 770 259 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 713 012 000 euroa.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 219 211 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 196 404 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 28 691 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 58 111 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 92 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 695 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 22 900 000 |
| Yhteensä | 713 012 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 2 871 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.
Vähennys 200 000 euroa talousarvioesityksen 713 212 000 euroon nähden on siirtoa momentille 35.10.66 kehitysmaiden edustajien osallistumisen tukemisesta kansainvälisten ympäristösopimusten ja -prosessien kokouksiin ja on kohdennettu käyttösuunnitelmakohtaan 4.
Käyttösuunnitelmakohdasta 1. on siirretty 3 700 000 euroa käyttösuunnitelmakohtaan 2. Ukrainan lahjamuotoiseen apuun. Lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta 2. on poistettu varautuminen Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 500 000 eurolla, sillä kyseisiä tappioita ei ole tulossa ulkoministeriön maksettavaksi vuonna 2023.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | -3 700 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | +3 700 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | -200 000 |
| Yhteensä | -200 000 | |
| 2023 talousarvio | 713 012 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -1 099 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 68 759 000 |
| 2022 talousarvio | 706 845 000 |
| 2021 tilinpäätös | 770 259 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 713 milj. euroa ja 397 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeen. Määrärahan käyttöä ja budjetointia seurataan edellä mainittujen painopistealueiden mukaisesti.
Monenkeskisen yhteistyön rahoituksesta suurin osa kohdistetaan YK-järjestöille (noin 115 milj. euroa). Valiokunta pitää hyvänä, että ulkoministeriö suhtautuu YK:n projektipalvelutoimisto UNOPS:n paljastuneeseen väärinkäytösepäilyyn vakavasti ja on keskeyttänyt maksatukset välittömästi epäilyjen tultua tietoon. Lisäksi ulkoministeriö on teettänyt kesällä 2022 ulkopuoliset arviot YK:n kehitysjärjestöjen (UNDP, UNEP, UNFPA, UNICEF ja UN Women) riskienhallinnasta ja sisäisen tarkastuksen toiminnasta. Jatkossa YK-tuissa pystytään havaintojen perusteella toimimaan tehokkaammin.
Kansalaisjärjestöjen rahoitus.Valiokunta pitää myönteisenä, että kokonaistason alentumisesta huolimatta kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy ennallaan noin 88 milj. eurossa vuonna 2023. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on tärkeä merkitys kehitysyhteistyön toimeenpanijana. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin, että Suomi sitoutuisi käyttämään 15 prosenttia momentin rahoituksesta kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen, koska epätietoisuus rahoituksen jatkuvuudesta heikentää toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja tekee toteutuksesta poukkoilevaa. Esiin tuotiin myös se, että järjestöt saavuttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla, mihin muiden toimijoiden apu ei yllä. Järjestöjen avun katsotaan lisäksi usein vahvistavan kohdemaiden omia kansalaisyhteiskuntia ja tukevan demokratiakehitystä.
Koulutus.Valiokunta on tyytyväinen, että kuluneella hallituskaudella on systemaattisesti vahvistettu koulutusta kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun painopisteenä ja sen rahoitusosuus on noussut. Painopisteen merkitys on kasvanut, kun koronapandemia ja humanitaariset kriisit ovat heikentäneet koulutukseen pääsyä ja yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista.
Suomi tukee mm. isoja kansainvälisiä koulutusrahastoja (kuten Global Partnership for Education ja Education Cannot Wait), ja Suomen tuki koulutukselle jatkuu myös kumppanimaiden maaohjelmissa. Yhä useammassa Suomen yhteistyömaassa tukea on sopeutettu konflikti- ja kriisitilanteisiin (esimerkiksi Afganistanissa, Ukrainassa, Etiopiassa ja Syyriassa). Suomen suurimman humanitaarisen avun tukikanavan UNHCR:n (yhteensä noin 20 milj. euroa) avustustoiminnan piiriin kuuluu noin 10 miljoonaa kouluikäistä pakolaista. Lisäksi tukea kanavoituu yleistukena (7 milj. euroa/vuosi) koulutukseen pakolaisleireillä. Humanitaarisen avun varoin on oleellista tukea myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita koulutussektorilla.
Muuta.Valiokunta pitää myönteisenä, että humanitaarisen avun tarpeen kasvuun on reagoitu ja sen kokonaismäärää on nostettu 92 milj. euroon (85 milj. euroa vuoden 2022 talousarviossa). Samoin tärkeää on, että Suomi tukee Ukrainaa myös kehitysyhteistyövaroista 30 milj. eurolla.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin kehitysyhteistyörahoituksen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten pienentämisen ja pitää tärkeänä, että Suomen UNEP:lle myöntämässä määrärahassa huomioidaan YK:n ympäristöhuippukokouksen (UNEA) päätöslauselmissa (maaliskuu 2022) asetetut tavoitteet. Geologian tutkimuskeskuksella on hyvä valmius ottaa vetovastuuta päätöslauselman toimeenpanosta, mikä vahvistaisi YK-järjestön ja suomalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 713 012 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2023 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa
4) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen
5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 219 211 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 196 404 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 28 691 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 58 111 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 92 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 695 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 22 900 000 |
| Yhteensä | 713 012 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 2 871 000 euroa.
Vuoden 2023 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 397 485 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 476 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen yhteistyö | 219 211 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 190 170 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 28 691 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 66 271 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 92 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 695 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 22 900 000 |
| Yhteensä | 714 488 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 4 415 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 544 000 euroa Suomen ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden komission osuuksista seuraavasti: 468 000 euroa Tekninen yhteistyö Nepalin opetussektorille -hankkeen menoja, 468 000 euroa Nepalin Luonnonvarat ja ilmastonmuutos -kunnissa hankkeen menoja ja 608 000 euroa Ukrainan koulu-uudistus -hankkeen menoja. Lisäys kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Vastaavat komissiolta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. Lisäys ei kasvata ulkoministeriön rahoitusosuutta hankkeille eikä se vaikuta Suomen julkisen kehitysavun määrään.
Käyttösuunnitelmakohdasta 2. siirretään 500 000 euroa käyttösuunnitelmakohtaan 4. tukeen OECD:n Ukraina-maaohjelmalle.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 68 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 Suomen Kiovan-suurlähetystössä toimivan opetusalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalle 1.8.—31.12.2023. Vähennys kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.
Lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta 2. siirretään 7 210 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdasta 7. 450 000 euroa käyttösuunnitelmakohtaan 4. tukeen Education Cannot Wait -rahastolle.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | -6 234 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | +8 160 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | -450 000 |
| Yhteensä | +1 476 000 | |
| 2023 II lisätalousarvio | 1 476 000 |
| 2023 talousarvio | 713 012 000 |
| 2022 tilinpäätös | 774 505 000 |
| 2021 tilinpäätös | 770 259 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 476 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen yhteistyö | 219 211 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 190 170 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 28 691 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 66 271 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 92 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 695 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 22 900 000 |
| Yhteensä | 714 488 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 4 415 000 euroa.
67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 960 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahasta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille, joka on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö ja edistää moniarvoista demokratiakehitystä. Lisäksi määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Helsingin yliopiston yhteyteen perustetulle Oikeusvaltiokeskukselle. Oikeusvaltiokeskus on verkostomainen toimija, joka tukee oikeusvaltioperiaatteiden vahvistamista kehittyvissä maissa Suomen hallitusohjelman ja kehityspolitiikan painopisteiden toteuttamiseksi. Keskus myös kokoaa yhteen suomalaista oikeusalan asiantuntemusta tavoitteena ja edesauttaa Suomen kansainvälistä verkostoitumista oikeusvaltiokysymyksissä.
Momentilta myönnettävään rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 56 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 904 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oikeusvaltio- ja demokratiatehtävien hoito 1.8.2023 alkaen (siirto momentille 24.01.01) | -40 |
| Yhteensä | -40 |
| 2023 talousarvio | 2 960 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 3 milj. euroa. Määrärahaa käytetään valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille. Momentin selvitysosan mukaan määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille, joka on moniarvoista demokratiakehitystä edistävä eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, ja Helsingin yliopiston yhteyteen perustetulle Oikeusvaltiokeskukselle. Myös valiokunta pitää tärkeänä, että avustuksia myönnettäessä kiinnitetään huomiota edellä mainittuihin järjestöihin.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 3 060 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 10 000 000 |
| 2022 talousarvio | 10 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 999 910 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 10 milj. euroa kehyksen ulkopuolista määrärahaa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Vuonna 2021 Finnfund (valtion omistama kehitysrahoittaja) teki 241 milj. euron edestä sijoituspäätöksiä, joilla luotiin 83 000 perinteistä ja yli 2 200 digitalisaatiosektorin työpaikkaa, tuotettiin ruokaa yli 520 000 ihmisen päivittäisen kaloritarpeen tyydyttämiseksi ja puhtaampaa energiaa 6 300 GW, josta lähes puolet tuulienergialla. Lisäksi myönnettiin mm. 5,7 miljoonaa kappaletta mikro- ja yrityslainoja, joista 75 prosenttia osoitettiin naisille.
Valiokunta pitää Finnfundin pääomittamista edelleen perusteltuna, vaikka pääosa Finnfundin valtionrahoituksesta on ollut viime vuosina korollista lainaa (momentti 24.30.89). Valtion pääomituksen tuella Finnfund pystyy ohjaamaan yksityistä pääomaa kehittyviin maihin, esimerkiksi laskemalla liikkeelle yksityisiä joukkovelkakirjoja ja tarjoamalla suomalaisille sijoittajille kanssasijoitusmahdollisuuksia hankkeissaan. Toimintaa toteutetaan ulkoministeriön ohjauksessa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
89. Laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Afrikan kehitysrahastolle, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle ja tarjolla oleviin Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.
Vuoden 2023 määräraha kohdennetaan vuonna 2019 laaditun kehityspoliittisen investointisuunnitelman 2020—2023 antamien suuntaviivojen ja tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, Afrikan maiden kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 129 730 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 129 730 000 |
| 2021 tilinpäätös | 129 730 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 130 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 tasoa. Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. Määrärahaa on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Finanssisijoituksia hallinnoi ulkoministeriö, ja päätökset tehdään Suomen kehityspolitiikan ja kehityspoliittisten investointisuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon kansainväliset sopimukset, joiden edistämiseen Suomi on sitoutunut.
Valiokunta pitää määrärahaa merkittävänä ja korostaa, että yksityisten sijoitusten mukaan saaminen kehitysyhteistyön rahoitukseen on tärkeää. Tähän mennessä momentin määrärahalla tehtyjen sijoitusten arvioidaan vivuttaneen käyttöön yli 1,7 mrd. euroa muuta rahoitusta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on tyytyväinen siihen, että uudet kestävyysraportointivaatimukset ja kestävän kehityksen mukaiset standardit tulevat yhtenäistämään yritysten toiminnasta saatavilla olevaa tietoa ja parantamaan sen laatua mm. tietojen varmennusvaatimuksen myötä. Kestävän rahoituksen kriteerejä kehitetään sekä EU:ssa että globaalisti. Myös kestävää kehitystä tukevien pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja työpaikkojen luonnin mahdollistavaa lainarahoitusta erityisesti vähiten kehittyneissä maissa tulisi kasvattaa, missä voidaan käyttää eri instrumentteja (esimerkiksi FCA Investments rahaston luototus).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Afrikan kehitysrahastolle, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle ja tarjolla oleviin Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuosilta 2021 ja 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Kansainväliselle kehitysrahastolle (IDA), Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD), Vihreälle ilmastorahastolle (GCF) ja Afrikan kehitysrahastolle (ADF) ja niitä myönnettäessä voidaan luopua lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n edellyttämästä lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta. Lisäksi voidaan sopia lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun valtioneuvoston asetuksen (450/1988) 5 ja 7 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 ja 12 §:n säännöksiä matalammasta viivästys- ja lisäkorosta tai niiden perimättä jättämisestä.
Selvitysosa:Lainoja käytetään täydentämään Suomen rahoitusosuutta IDA:n, IFADin, GCF:n ja ADF:n lisärahoituskierroksilla.
Rahoituksen ehdoista neuvotellaan rahastojen jäsenten, ml. Suomi, kesken, eikä kahdenvälisesti ole mahdollista sopia näistä yhteisistä säännöistä poikkeavista ehdoista. Lainojen rahoitusehdot eivät siten kaikilta osin ole yhteensopivia Suomen lainsäädännön kanssa, minkä vuoksi rahastojen jäsenten kanssa neuvoteltavissa lainasopimuksissa joudutaan osittain poikkeamaan Suomen lainsäädännön vaatimuksista näistä perustelluista syistä. Rahastot ovat vakavaraisia toimijoita ja riski lainanhoidon viivästyksille on hyvin matala. Suomi seuraa kunkin organisaation taloudenpitoa ja lainan asianmukaista käyttöä osallistuessaan niiden johtokuntatyöskentelyyn. Suomella on siten mahdollisuus vaikuttaa organisaatioiden taloudenhoitoon ja riskienhallintaan.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 129 730 000 |
| 2022 tilinpäätös | 129 730 000 |
| 2021 tilinpäätös | 129 730 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuosilta 2021 ja 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Kansainväliselle kehitysrahastolle (IDA), Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD), Vihreälle ilmastorahastolle (GCF) ja Afrikan kehitysrahastolle (ADF) ja niitä myönnettäessä voidaan luopua lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n edellyttämästä lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta. Lisäksi voidaan sopia lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun valtioneuvoston asetuksen (450/1988) 5 ja 7 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 ja 12 §:n säännöksiä matalammasta viivästys- ja lisäkorosta tai niiden perimättä jättämisestä.