Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeiset vaikuttamisen välineet ovat tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla sekä tuloksellinen strateginen viestintä. Ulkoasiainhallinto hyödyntää toiminnassaan enenevästi digitaalisia ratkaisuja.

Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana v. 2021—2023, Etelämannerta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksen (ATCM) puheenjohtajana ja isäntämaana v. 2023, Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajana v. 2023—2024 ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa v. 2022—2024 sekä valmistautuu Etyj-puheenjohtajuuteen v. 2025.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2023 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:

  • — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, arvoihinsa nojaava, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita ja edistää omia tavoitteitaan
  • — Tuemme johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Vaikutamme monenkeskisen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen
  • — Vaikutamme Suomen Nato-jäsenyyden toteutumiseen. Valmistaudumme jäsenyyteen tiivistämällä Nato-kumppanuutta ja rakentamalla jäsenyyden edellyttämiä valmiuksia
  • — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja lisäämme Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta ja jatkamme pohjoismaisen yhteistyön syventämistä
  • — Toteutamme tavoitteellista ilmastoulkopolitiikkaa ja tuemme ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kokonaisuutena
  • — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
  • — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan. Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa ml. uusien teknologioiden kehitykseen liittyvät turvallisuusuhat, hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
  • — Toimimme kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi. Painotamme asevalvontasopimusten noudattamista ja luottamusta lisääviä toimia erityisesti Suomen lähialueilla
  • — Vahvistamme edelleen suhteita keskeisiin eurooppalaisiin kumppaneihin ja Yhdysvaltoihin. Ylläpidämme tiiviitä ja toimivia suhteita Kiinaan EU:n politiikkalinjausten puitteissa. Tiivistämme suhteita Aasian nouseviin talouksiin. Monipuolistamme ja syvennämme suhteita Afrikkaan Suomen Afrikka-strategian mukaisesti
  • — Ylläpidämme tarvittavia yhteistyökanavia Venäjän kanssa kahdenvälisissä suhteissa mm. rajaturvallisuuteen, rikostorjuntayhteistyöhön, muuttoliikekysymyksiin, liikenteeseen ja huoltovarmuuteen liittyen pakotteiden sallimissa rajoissa
  • — Kartoitamme uusia vientimarkkinoita, ja vastaamme yritysten vienninavustamistarpeisiin yhteistyössä valtion muun TF-verkoston kanssa. Edistämme suomalaistoimijoiden mukaan pääsyä EU- ja muun kansainvälisen rahoituksen kautta toteutettaviin hankkeisiin
  • — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
  • — Kasvatamme Suomen vaikuttavuutta ja edistämme Suomen tavoitteiden saavuttamista suunnitelmallisella viestinnällä ja maakuvatyöllä
  • — Kehitämme hallinnonalan tieto-, hybridi- ja kyberturvallisuuteen liittyviä kyvykkyyksiä tehostaen teknisiä ja toiminnallisia edellytyksiä havaita ja estää hallinnonalan toimintaan liittyviä digitaalisen turvallisuuden uhkatekijöitä.

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 256 089 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa Virtual Finland -palvelualustaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville (RRF pilari2) kokonaisuuden osana luodaan digitaalinen Virtual Finland -palvelualusta, joka mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin palveluista integroitavat palvelupolut Suomeen tuleville asiakkaille kuten yrityksille, työntekijöille, opiskelijoille ja matkailijoille sekä palvelutarjonnan viennin edistämiseksi. EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitetaan v. 2023 yhteisalustaa ja palveluprosessien integroitumista alustalle yhteensä 1 000 000 eurolla. Hanke tukee täysimääräisesti digitalisaatiotavoitetta.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2023 (euroa)

   
Ministeriö 79 376 000
Toimintamenot 10 550 000
Henkilöstömenot 68 826 000
   
Edustustot, 93 toimipistettä1) 146 815 000
Toimintamenot2) 69 056 000
Henkilöstömenot 77 759 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 29 898 000
Yhteensä 256 089 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 29, Afrikka ja Lähi-itä 22 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

2) Lisäksi kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenoihin arvioidaan käytettävän momentin 24.30.66 määrärahoja yhteensä 1 000 000 euroa.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan mm. tieto- ja kiinteistöhallinnon sekä turvallisuuden ja koulutuksen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2021
toteutuma
2022
ennakoitu
2023
tavoite
       
Henkilötyövuodet 2 280 2 438 2 457
— Ulkoministeriö 849 886 896
— Ulkomaanedustus 565 606 615
— Paikallisesti palkatut 866 946 946
Työtyytyväisyysindeksi 3,8 3,7 3,7
Eläköitymisikä 65,5 66 66
Sairauspoissaolot, pv/htv 4,0 5,0 5,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 249 005 275 626 273 779
Bruttotulot 13 353 13 259 17 690
Nettomenot 235 652 262 367 256 089
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 32 910    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 48 914    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 697 7 438 11 610
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 2 250 20 000 8 500
Tuotot yhteensä 9 947 27 438 20 110
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 027 13 399 13 765
— osuus yhteiskustannuksista 25 788 18 832 20 824
Kustannukset yhteensä 36 815 32 231 34 589
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -26 868 -4 793 -14 479
Kustannusvastaavuus, % 27 85 58

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) -1 273
Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen Pekingin-suurlähetystössä (siirto momentilta 30.20.47) 300
Elintarvikeviennin edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Elintarvikeviennin erityisasiantuntija Suomen Soulin-suurlähetystössä (siirto momentilta 30.20.47) 300
Etyj-puheenjohtajuus 2025; vakinaisen henkilöstön menot 992
EU-tason yhteensopivat tietojärjestelmät (EU Interoperability) 1 300
Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntija Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.30.66) 300
Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momenteilta 30.40.21, 33.01.01, 35.01.01) 84
Kyberhankekokonaisuuksien hanketason toteutus (3 htv) (kyber) 346
Kyberturvallisuushankkeet (kyber) 350
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Oikeusvaltio- ja demokratiatehtävät (siirto momentilta 24.30.67) 40
Oleskelulupaprosessien resurssien määräaikainen kasvattaminen -375
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentille 24.30.66) -68
Orbis-tietokanta vientivalvonnan ja pakotteiden hoidon käyttöön, vuotuiset käyttökulut 100
Pakote- ja vientivalvontatehtävät (5 htv) 495
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.01.01) 36
Pitkäaikaisen viisumin (kansallinen D-viisumi) vaatimat tietojärjestelmäratkaisut (RRF pilari3) -3 110
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstömenot (HO 2019) 200
Ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisujen kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) -900
Ulkoministeriön arkistojen järjestäminen (siirto momentille 23.01.01) -265
Virtual Finland -palvelualusta (RRF pilari2) -2 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -968
Matkustussäästö -2 180
Palkkausten tarkistukset 2 018
Yhteensä -6 278

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 256 089 000
2022 II lisätalousarvio 2 415 000
2022 talousarvio 262 367 000
2021 tilinpäätös 251 655 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 258 506 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 256 089 000 euroon nähden on 2 417 000 euroa, mistä 1 571 000 euroa aiheutuu ulkoasiainhallinnon lisäresursoinnista Suomen Nato-jäsenyyden johdosta, 179 000 euroa siirrosta momentilta 29.01.21 Suomen Lontoon-suurlähetystössä toimivan opetusalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 656 000 euroa ulkomaan kiinteistöjen vuokrakompensaatiosta ja 11 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 258 506 000
2022 IV lisätalousarvio 2 440 000
2022 II lisätalousarvio 2 415 000
2022 talousarvio 262 367 000
2021 tilinpäätös 251 655 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään noin 258,5 milj. euroa, joka on noin 3,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu lähinnä hallituksen kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien päättymisestä ja RRF-rahoituksen pienentymisestä.

Määrärahasta suurin osa (147 milj. euroa) esitetään edustustojen toimintaan, joilla on keskeinen merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa. Edustustoverkkoa on viime vuosina laajennettu ja vahvistettu hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2023 edustustoverkko muodostuu 93 toimipisteestä, mukaan lukien syyskuussa 2022 avatut uudet edustustot Islamabadiin (Pakistan) ja Mumbaihin (Intia).

Valiokunta jakaa ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 4/2022 vp) esiin nostaman huolen pienten edustustojen toiminnan haavoittuvaisuudesta etenkin covid-19-pandemian myötä ja korostaa, että tehtyjen laajennusten jälkeen on kiinnitettävä erityistä huomiota edustustojen henkilöresurssien riittävyyteen sekä olemassa olevan verkon vahvistamiseen. Muutoinkin verkoston kehittämistä ja ylläpitämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti, ennakoiden sekä laaja-alaista kokonaisharkintaa käyttäen ottaen huomioon sekä edustustarpeiden lisääntymisen että vähenemisen.

Tietoturva ja turvallisuus.Tieto- ja kyberturvallisuuden kehittämistarpeet ovat hallinnonalalla jatkuvaluonteisia, ja niihin liittyvät uhkatekijät ovat kasvaneet. Valtionhallinnon keskitetyt tietojärjestelmät ovat osoittautuneet heikosti toimiviksi globaalisti hajautuneessa ulkoasiainhallinnon toimintaympäristössä, mikä aiheutuu lähinnä tietoliikenneyhteyksien kapasiteetin ja luotettavuuden vaihtelusta alueittain ja maittain. Tästä syystä ulkoministeriössä arvioidaan tarvetta palveluiden siirtämiseen takaisin ministeriön suoraan ohjaukseen ja hallintaan. Valiokunta korostaa turvallisesta tiedon välityksestä kuten myös edustustojen henkilökunnan turvallisuudesta huolehtimista riittävin resurssein.

Nato-jäsenyyden kustannukset.Talousarvioesitykseen sisältyy Naton tarkkailijajäsenyyden ja täysjäsenyyden hakemisprosessin aiheuttamat välttämättömät ja varmuudella tiedossa olevat kustannukset, joita ei voida kattaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Nato-jäsenyys ja sen valmistelu ovat kiinteä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joten niillä on suuri vaikutus ulkoministeriön hallinnonalalle.

Pääluokkaan esitetään yhteensä noin 10 milj. euron lisäyksiä, jotka koostuvat Suomen maksuosuudesta Naton siviilibudjettiin, kymmenestä lisätehtävästä edustustoverkkoon tarkkailijajäsenyyden ajaksi sekä Suomen Nato-edustuston tilakustannuksista (momentti 24.01.74). Valiokunta pitää esitettyjä määrärahoja perusteltuina ja toteaa, että niitä tullaan tarkentamaan vuoden 2023 aikana. Valiokunta käsittelee Nato-jäsenyyden kustannuksia myös puolustusministeriön pääluokassa.

Kiinteistöjen ylläpitokustannukset.Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kiinteistökustannukset ovat merkittävä osa edustustojen kokonaismenoista. On siksi erittäin tärkeää, että jatkossa selvitetään entistäkin tarkemmin kiinteistöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä muiden EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Lisäksi valiokunta korostaa, että myös kiinteistöjen perusparannushankkeilla (momentti 24.01.74) voidaan alentaa kohteiden käyttö- ja ylläpitokustannuksia, esimerkiksi tuottamalla sähköä aurinkopaneeleiden avulla.

Vienninedistäminen.Viennin ja investointien edistäminen on erittäin tärkeää Suomen kaltaisen pienen ja vientivetoisen talouden näkökulmasta. Valtion Team Finland -vientiverkoston (ulko- sekä työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, Finnvera) toimintaa onkin kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Rahoitusta esitetään jatkettavan mm. digitaalisen Virtual Finland -palvelualustan työstämiseen digitaalisten viranomaispalveluiden yhdistämiseksi. Myös yritysten yhteisen vientitarjonnan rakentamista on tehty systemaattisesti etenkin energian ja kiertotalouden sektoreilla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii akkuekosysteemi, joka on vientiponnisteluiden lisäksi herättänyt ulkomaisten investoijien mielenkiintoa Suomeen.

Valiokunta pitää vienninedistämisen riittävää resursointia tärkeänä, mutta toteaa samalla, että toimintaan liittyy edelleen ongelmia, jotka on ratkaistava. Etenkin toimijoiden välistä yhteistyötä pitää kehittää, jotta se olisi saumatonta ja tiivistä, sekä parantaa toimintojen koordinointia. Huomiota on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän myös yritysten kasvuongelmiin ja yritysten omiin mahdollisuuksiin jalkautua konkreettiseen vientityöhön. Kustannusten minimoimiseksi on lisäksi tärkeää hyödyntää pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä sekä parhaiden käytäntöjen vaihtamista.

Valiokunta yhtyy lisäksi asiantuntijakuulemisissa esitettyyn kritiikkiin siitä, että Team Finland -verkoston noin 1 700—1 800 työntekijästä toimii ulkomailla vain noin 300 henkilöä. Business Finlandilla ei ole vieläkään ulkomailla samaa henkilöstömäärää kuin sen edeltäjällä Finprolla.

TKI-toiminta.Ulkoministeriön hallinnonalalla tutkimukseen liittyvää toimintaa rahoitetaan vuonna 2022 noin 11 milj. eurolla. Tietopohjaista päätöksentekoa tukevaa soveltavaa tutkimusta rahoitetaan ministeriön toimintamenoista ja ulkopolitiikkaan liittyvää poikkihallinnollista tutkimusta tuotetaan valtioneuvoston TEAS (tutkimus, ennakointi, arviointi, selvitys) -instrumentin kautta. Lisäksi ulkoministeriö tekee tiivistä yhteistyötä mm. Ulkopoliittisen instituutin kanssa. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että rahoitus on riittävä myös vuonna 2023.

Muuta.Valiokunta pitää perusteltuna, että vientivalvonnan ja pakotteiden hoidon resursseja lisätään, jotta voidaan vastata liike-elämän tarpeisiin. Tärkeää on myös, että edustustojen hoitamien maahantuloprosessien nopeuttamista jatketaan osana hallituksen toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 258 506 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa Virtual Finland -palvelualustaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentilta vähennetään 270 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.40.20 Team Finland Knowledge -verkoston Moskovan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.


2023 I lisätalousarvio -270 000
2023 talousarvio 258 506 000
2022 IV lisätalousarvio 2 440 000
2022 II lisätalousarvio 2 415 000
2022 talousarvio 262 367 000
2021 tilinpäätös 251 655 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentilta vähennetään 270 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 4 583 000 euroa.

Vuoden 2022 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 914 000 euroa johtuen palkkausten tarkistuksista, 699 000 euroa siirtona momentilta 27.01.01 Suomen Nato-edustuston puolustussektorin erityisasiantuntijoiden palkkaus- ja muihin menoihin, 220 000 euroa siirtona momentilta 27.01.01 Suomen pysyvän edustuston EU:ssa puolustussektorin erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 100 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 Suomen Washingtonin-suurlähetystön sisäministeriön hallinnonalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 94 000 euroa siirtona momentilta 27.01.01 puolustussektorin kansallisen asiantuntijan (VNC) palkkaus- ja muihin menoihin, 68 000 euroa siirtona momentilta 24.30.66 Suomen Kiovan suurlähetystössä toimivan opetussektorin erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja 16 000 euroa siirtona momentilta 32.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivien energiapolitiikan ja alue- ja rakennepolitiikan erityisasiantuntijoiden palkkausmenoihin sekä vähennyksenä 200 000 euroa siirtona momentille 26.01.01 Suomen Moskovan-suurlähetystön sisäministeriön hallinnonalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 185 000 euroa siirtona momentille 35.01.01 Suomen Moskovan-suurlähetystön ympäristöalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 67 000 euroa siirtona momentille 32.01.01 Suomen Moskovan-suurlähetystön työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 67 000 euroa siirtona momentille 28.01.01 Suomen Moskovan-suurlähetystön valtiovarainministeriön hallinnonalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja 9 000 euroa siirtona momentille 26.30.02 konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottamiseen Hätäkeskuslaitoksessa.

Määrärahan peruuttaminen johtuu Maahanmuuton digitaalinen infrastruktuuri -hankkeesta (RRF pilari3) pitkäaikaisen viisumin (kansallinen D-viisumi) vaatimiin tietojärjestelmäratkaisuihin osoitetun määrärahan käyttämättä jäämisestä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 4 583 000
2023 I lisätalousarvio -270 000
2023 talousarvio 258 506 000
2022 tilinpäätös 267 222 000
2021 tilinpäätös 251 655 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 4 583 000 euroa.

Vuoden 2022 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 1 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Villa Lanten peruskorjaus -900
Vuokramuutokset 9
Yhteensä -891

2023 talousarvio 1 005 000
2022 talousarvio 1 896 000
2021 tilinpäätös 2 987 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 1 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu Rooman tiedeinstituutin käytössä olevan Villa Lanten peruskorjaushankkeen viivästymisestä covid-19-pandemian johdosta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 1 300 000
2023 talousarvio 1 005 000
2022 tilinpäätös 3 266 000
2021 tilinpäätös 2 987 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.

29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 14 220 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 363
Yhteensä 363

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 14 220 000
2022 talousarvio 13 857 000
2021 tilinpäätös 12 961 744

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 14 220 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 35 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2023.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon vahvistaminen ja muutokset kiinteistöissä (HO 2019 kertaluonteinen) -3 300
Yhteensä -3 300

2023 talousarvio 8 000 000
2022 talousarvio 11 300 000
2021 tilinpäätös 17 485 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 12 500 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 4 500 000 euroa talousarvioesityksen 8 000 000 euroon nähden aiheutuu Suomen erityisedustuston Natossa muuton Naton päämajaan aiheuttamista tilakustannuksista.


2023 talousarvio 12 500 000
2022 talousarvio 11 300 000
2021 tilinpäätös 17 485 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 12,5 milj. euroa, joka mahdollistaa noin 3—5 perusparannushankkeen toteuttamisen ja vaihtelevan määrän välttämättömiä teknisiä korjaushankkeita. Määrärahakehitys on sidottu kiinteistöjen tasearvoon (5 prosenttia tasearvosta). Lisäksi määrärahaan sisältyy Suomen Nato-erityisedustuston tilakustannuksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kiinteistöjen kunnosta huolehditaan oikea-aikaisesti, jotta edustustojen toimintamahdollisuudet säilyvät eikä valtion omaisuus rapistu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan covid-19-pandemia on hidastanut merkittävästi ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen korjauksia ja korjausvelka on kasvanut. Kohdekohtaisiin kustannus- ja aikatauluarvioihin liittyy lisäksi tavanomaista enemmän epävarmuustekijöitä, mikä aiheutuu rakennuskustannusten poikkeuksellisen nopeasta noususta sekä talotekniikan komponentti- ja työvoimapulasta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 12 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.