Talousarvioesitys 2022

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 38 923 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen

2) etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon

3) EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin.

Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Työpajatoiminnan tukemiseen	16 300 000
Etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen	14 875 000
Valtionosuudet kuntien nuorisotyöhön	7 748 000
Yhteensä	38 923 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Etsivä nuorisotyö (HO 2019)	4 500
Etsivä nuorisotyö (HO 2019 kertaluonteinen)	-4 500
Kuntien nuorisotyön valtionosuuden tasomuutos	-73
Kuntien nuorisotyön valtionosuus (siirto momentilta 29.91.52)	7 821
Tasomuutos	-937
Yhteensä	6 811

Momentin nimike on muutettu.

2022 talousarvio	38 923 000
2021 talousarvio	32 112 000
2020 tilinpäätös	37 013 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Nuorisotyön resurssit vastaavat kuluvan vuoden tasoa (noin 81 milj. euroa), mutta pidemmän aikavälin rahoitus riippuu rahapelitoiminnan tuoton kompensoinnista, sillä nuorisotyötä on rahoitettu aiempina vuosina pääosin rahapelitoiminnan tuotoilla. Tuotonaleneman vaikutuksia on jo kompensoitu siirtämällä kuntien nuorisotyön valtionosuudet sekä etsivä nuorisotyö kokonaan budjettirahoitteiseksi.

Koronapandemia on vaikuttanut nuorten hyvinvointiin monin tavoin. Saadun selvityksen mukaan se on lisännyt nuorten tuen tarvetta, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja stressiä. Myös nuorten työttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet voimakkaasti. Nuorten tilanne on myös polarisoitunut siten, että vaikeudet ovat pahentuneet erityisesti niillä, joilla oli haasteita jo ennen korona-aikaa. Myös tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet moninaistuneet.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että palvelutarpeeseen vastataan ja palvelujen saatavuus varmistetaan. Erityisen tärkeää on panostaa syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin, sillä syrjäytyminen aiheuttaa paitsi suurta inhimillistä kärsimystä myös mittavia kansantaloudellisia menetyksiä. Tämä edellyttää päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävyyttä sekä myös muita moniammatillisia matalan kynnyksen palveluja. On myös tärkeää seurata nuorisotyötä kuvaavia tunnuslukuja ja polarisaatiokehitystä sekä kehittää nuorisotyötä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnallisten työpajojen toiminta varmistetaan uudessa sote-rakenteessa, jossa mm. työpajojen järjestämä kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueille. Hyväksyessään sote-lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että työpajapalveluiden laatu ja saatavuus varmistetaan myös siirtymäaikana.

Valiokunta lisää momentille 160 000 euroa nuorisotyön ja nuorten syrjäytymisen vastaisen työn edistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota Aseman Lapset ry:n ja Keravan polku ry:n tarpeisiin.