Talousarvioesitys 2022
Pääluokka 26
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:
- — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
- — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
- — Suomen kansalaisuudesta
- — pelastustoimesta
- — hätäkeskustoiminnasta
- — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
- — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
- — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.
Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen.
Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.
Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.
Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävien palvelujen yhteensovittaminen vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.
Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2022:
- — Turvallisuuden tunne on korkea
- — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
- — Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan
- — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää
- — Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon.
Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle
2022 tavoite (1—5) |
|
Turvallisuuden tunne on korkea | 4 |
---|---|
— Huolehdimme laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuottamisesta — viranomaiset ovat näkyvissä ja tavoitettavissa | |
— Pidämme luottamuksen viranomaisiin korkeana | |
— Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta — viestintä tukee turvallisuuden tunnetta | |
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa | 4 |
— Tunnistamme uhkaavat ilmiöt ja kykenemme reagoimaan niihin | |
— Ehkäisemme ennalta mahdollisimman monta rikosta ja onnettomuutta | |
— Edistämme yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa | |
— Kykenemme osoittamaan hätätilanteisiin apua | |
— Torjumme yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavaa toimintaa | |
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan | 4 |
— Tunnistamme kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt | |
— Paljastamme ja estämme uhat oikea-aikaisesti | |
— Yhteensovitamme siviilivalmiutta | |
— Huolehdimme valtakunnan rajojen koskemattomuudesta | |
— Olemme varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin | |
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää | 4 |
— Edistämme Suomen elinvoimaisuutta tukevaa maahanmuuttoa | |
— Varmistamme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan toteutumisen ja sujuvuuden | |
— Ehkäisemme ja torjumme laitonta maahantuloa ja maassaoloa | |
— Viestimme maahanmuutosta kattavasti ja tosiasioihin perustuen | |
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon | 4 |
— Varmistamme strategian toimeenpanon edellyttämän riittävän henkilöstön | |
— Varmistamme henkilöstölle terveelliset työtilat ja uudenaikaiset työvälineet | |
— Kehitämme osaamista strategia- ja tulevaisuuslähtöisesti | |
— Johdamme henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti | |
— Olemme työnantajana ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä edelläkävijä | |
— Teemme yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä |
Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Sisäministeriö | 216 | 215 | 227 |
Kriisinhallintakeskus | 23 | 26 | 27 |
Poliisitoimi | 10 166 | 10 110 | 10 170 |
Suojelupoliisi | 474 | 500 | 500 |
Rajavartiolaitos | 2 896 | 2 865 | 2 900 |
Pelastusopisto | 126 | 128 | 128 |
Hätäkeskuslaitos | 585 | 610 | 630 |
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset | 896 | 1 031 | 800 |
Yhteensä | 15 382 | 15 485 | 15 382 |
Sisäministeriö on toimenpidesitoumuksessaan kestävän kehityksen edistämiseksi sitoutunut vähentämään uudelleenuhriutumista rikoksissa ja onnettomuuksissa sekä uusintarikollisuutta. Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, vaan pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä liittyy ennen kaikkea naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä toisaalta (nuorten) miesten väkivaltakokemuksiin ja yliedustukseen onnettomuuksien uhreina. Konkretiana naisiin kohdistuvassa väkivallassa on ohjaus palvelujen piiriin. Myös onnettomuusriskit kasautuvat tietyille väestöryhmille, kuten miehille.
Sitoumuksella parannetaan rikostorjunnan ja onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että jokaisen rikoksentekijän ja rikoksen tai onnettomuuden uhrin palvelutarve arvioidaan ja tarvittaessa hänet ohjataan ongelman juurisyyhyn vastaavan oikean palvelun piiriin.
Hallitusohjelmatavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia sekä viranomaiskäytäntöjä vahvistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi sekä huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta.
Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että EU:ssa lisätään työtä kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Hallitus kohdentaa väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle sekä pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lisäksi laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma ja lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa.
Sukupuolivaikutukset otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien paremmassa tunnistamisessa ja auttamiseksi valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman suositusten mukaisesti.
Kriisinhallintakeskus on sitoutunut edistämään toimillaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) Suomen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa.
Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 40 % kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia.
Sisäministeriön kestävän kehityksen sitoumuksessa tähdätään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseen 75 % vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta pienentämällä hiilijalanjälkeä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi sitoumuksella tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentämiseen. Vuonna 2022 jatketaan hallinnonalan kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden toteuttamista tulossopimuksissa määritellyin tavoin. Hiilijalanjäljen pienentämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. poliisin siviiliajoneuvojen vaihtaminen hybridiautoiksi, virkamatkustamisen vähentäminen ja korvaaminen etäkokouksilla sekä uusiutuvan energiantuotannon suosiminen kiinteistöissä. Tavoite huomioidaan myös Rajavartiolaitoksen investointihankkeiden suunnittelussa. Uusintarikollisuutta ja uudelleenuhriutumista pyritään vähentämään vakiinnuttamalla kaikille poliisilaitoksille ennalta estävän toiminnan työmuotoja (Ankkuri, Marak, POR jne.) sekä kehittämällä mittari, jonka avulla seurataan poliisin niin rikoksia ehkäiseviin palveluun ohjauksia kuin turvakoti- tai muihin väkivaltaa kokeneiden palveluihin ohjauksia.
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 190 450 | 0 | 101 026 | 0 | 26 630 | 318 106 |
01. | Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
16 274 | — | 1 338 | — | 410 | 18 022 |
04. | Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 304 | — | 18 | — | — | 2 322 |
20. | Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | — | 0 | 0 |
21. | Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
1 672 | — | -330 | — | 220 | 1 562 |
24. | EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) |
8 000 | — | — | — | 26 000 | 34 000 |
25. | Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) |
5 500 | — | — | — | — | 5 500 |
26. | EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v) |
35 150 | — | 0 | — | — | 35 150 |
29. | Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
120 000 | — | 100 000 | — | — | 220 000 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) |
580 | — | — | — | — | 580 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) |
960 | — | — | — | — | 960 |
87. | Osakehankinnat (kiinteä määräraha) |
10 | — | — | — | — | 10 |
10. | Poliisitoimi | 861 597 | 0 | 23 107 | 0 | 511 | 885 215 |
01. | Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
806 318 | — | 17 109 | — | 5 511 | 828 938 |
02. | Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
40 821 | — | 5 998 | — | — | 46 819 |
20. | Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) |
7 608 | — | — | — | -5 000 | 2 608 |
21. | KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) |
6 850 | — | — | — | — | 6 850 |
20. | Rajavartiolaitos | 279 752 | 1 485 | 25 169 | 0 | 7 110 | 313 516 |
01. | Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
274 752 | 1 485 | 25 169 | — | 1 110 | 302 516 |
70. | Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) |
5 000 | 0 | 0 | — | 6 000 | 11 000 |
30. | Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta | 91 780 | 0 | 8 923 | 0 | 900 | 101 603 |
01. | Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
22 620 | — | 716 | — | 900 | 24 236 |
02. | Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
66 160 | — | 3 207 | — | — | 69 367 |
20. | Erityismenot (arviomääräraha) |
3 000 | — | 5 000 | — | 0 | 8 000 |
40. | Maahanmuutto | 161 204 | 0 | 504 767 | 0 | -241 575 | 424 396 |
01. | Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
65 367 | — | 9 394 | — | 1 025 | 75 786 |
21. | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v) |
72 091 | — | 400 216 | — | -200 000 | 272 307 |
22. | Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) |
2 318 | — | — | — | — | 2 318 |
63. | Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) |
21 428 | — | 95 157 | — | -42 600 | 73 985 |
Yhteensä | 1 584 783 | 1 485 | 662 992 | 0 | -206 424 | 2 042 836 |
Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 15 382 | 15 485 | 15 382 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,6 mrd. euroa, joka on 10,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen sekä ICT- ja valvontajärjestelmistä riippuvainen.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että pääluokan resursseja on vahvistettu ja vuosi 2022 näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä muutama kuukausi sitten.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että ICT-menoihin liittyvää lisärahoitusta tarvitaan kuitenkin lähes kaikissa hallinnonalan virastoissa etenkin vuodesta 2023 eteenpäin. Ilman kohdennettua rahoitusta joudutaan välttämätön kehittäminen ja ylläpito kattamaan kehyksestä, mikä puolestaan voi helposti johtaa rahoitusvajeisiin henkilöstösidonnaisissa menoissa. Rahoituksen puuttuminen heikentää myös osaltaan järjestelmien avulla tavoiteltuja kustannus-, tehokkuus- ja suorituskykyhyötyjä.
Sisäministeriön hallinnonalalla varsinkin poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimitilojen peruskorjaus- ja uudistamistarpeet ovat myös edelleen ajankohtaisia, vaikka niihin on etsitty viime vuosina aktiivisesti ratkaisua. Myönteistä on, että Senaatti-kiinteistöjen kanssa on laadittu sekä poliisin että Rajavartiolaitoksen kiinteistökannan kehittämisohjelmat vuosille 2022—2025. Valiokunta kiirehtii erityisesti terveysongelmia aiheuttavien kiinteistöjen korjaamista. Niin ikään vuokrakustannuksissa tapahtuvat muutokset on otettava huomioon rahoituksessa. Valiokunta pitää lisäksi edelleen tärkeänä, että toimitiloja kehitettäessä selvitetään myös yhteistyömahdollisuudet hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen välillä kustannusten minimoimiseksi.
Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (kuten VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp ja VaVL 8/2021 vp — VNS 4/2021 vp) ja pitää välttämättömänä, että seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 arvioidaan hallinnonalan määrärahojen turvaaminen pitkäjänteisesti, jotta perustoimintaa ei jouduta rahoittamaan kertaluonteisilla vuosittaisilla määrärahoilla.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään noin 663 milj. euron lisäyksiä, josta suurin osa aiheutuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta (noin 493 milj. euroa). Esitykseen sisältyy myös Rajavartiolaitoksen 20 milj. euron valmiuspaketti kriisinsietokyvyn ja kriittisten suorituskykyjen kehittämiseksi. Poliisille esitetään yhteensä 17 milj. euron lisäystä. Tärkeä on niin ikään kyberturvallisuuden kokonaisuus, jossa esitetään yhteensä 6,3 milj. euron lisäyksiä Poliisille, Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle ja Hätäkeskuslaitokselle.
Valiokunta pitää myönteisenä myös pelastustoimen toimintamenoihin esitettyjä pieniä lisäyksiä (0,7 milj. euroa) ja nostaa esiin erityisesti pelastajakoulutusmäärän nostamisen valmisteluun ja suunnitteluun ehdotetun 0,16 milj. euron lisäyksen. Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (VaVM 14/2022 vp — VNS 2/2022 vp ja VaVL 8/2022 vp — VNS 1/2022 vp) ja pitää edelleen välttämättömänä, että koulutusmäärän kaksinkertaistamiseen varataan riittävät resurssit vuodesta 2023 alkaen.