Talousarvioesitys 2022
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Selvitysosa:
Globalisaatio, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestönmuutos, yhteiskunnallisen osallistumisen muutokset sekä eriarvoistuminen vaikuttavat nopeasti yhteiskuntaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Hallinnonalan toiminnalla voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Väestönmuutos ja sen alueellinen eriytyminen aiheuttavat merkittäviä muutospaineita hallinnonalan palveluiden järjestämiselle.
Suomalaisten koulutus- ja osaamistaso on kansainvälisesti vertaillen edelleen korkea, mutta kehityksessä on huolestuttavia merkkejä. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Yksi koulutusjärjestelmämme vahvuuksista, sen eriarvoisia lähtökohtia tasoittava vaikutus, on heikentynyt. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Työuran aikainen jatkuva oppiminen ei toteudu lisääntyviä tarpeita vastaavasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet uhkaavat demokratiaa ja luottamusta.
Vuonna 2020 alkanut pandemia ja siitä toipuminen edellyttää toimia koko julkiselta hallinnolta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Työllisyyden ja talouden kehitys on epävarmaa. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja vaarana on eriarvoisuuden kasvu. Kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin ja syntynyt oppimisvaje on korjattava. Rajoitukset ovat heikentäneet kulttuurin ja luovien alojen, liikunnan ja nuorisotyön toimintaedellytyksiä. Pandemian kaikki vaikutukset ole vielä edes nähtävissä. Toisaalta kriisi on luonut mahdollisuuden ja myös välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala vahvistaa ja uudistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä ja olennaisia myös kansakunnan henkiselle kriisinkestävyydelle. Varhaiskasvatusta, koulutusta, jatkuvaa oppimista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla sekä luovia aloja ja aineettomia sisältöjä ja niiden tuottamaa lisäarvoa edistävillä toimilla turvataan talouden uudistumiskyky, kestävän kasvun mahdollisuudet, työllisyys ja osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä.Tieteellinen tieto rakentaa sivistystä ja maailmankuvaa, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia sekä toimii päätöksenteon perustana ja käytäntöjen kehittäjänä. Tutkitun tiedon tarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Sivistys rakentaa ihmisten välistä luottamusta ja kunnioitusta sekä kriittistä ajattelua. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikkaa. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.
Hallituskaudella keskeisiä tavoitteita ovat koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen, oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen ja osaamiserojen kaventaminen. Tasa-arvoistavalla koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä nuorilla on aiempaa paremmat edellytykset jatko-opinnoissa, työssä ja elämässä pärjäämiseksi. Suomesta luodaan kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.
Suomella on kaikki edellytykset säilyttää paikkansa maailman arvostetuimpien sivistys- ja hyvinvointivaltioiden joukossa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.
- — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
- — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
- — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
- — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
- — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
- — Aktiivinen kansalaisuus ja liikkuva elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään hallitusohjelman mukaisissa toimialan kehittämishankkeissa kuten mm. oppivelvollisuuden pidentämisessä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeissa, ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön resurssien lisäämisessä, jatkuvan oppimisen laajentamisessa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, taiteilija-apurahan tason korottaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.
Eräitä toimialan tunnuslukuja sukupuolen mukaan
2019 | 2020 | |||||
Lkm | Miehet | Naiset | Lkm | Miehet | Naiset | |
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet | 71 778 | 45 % | 55 % | 65 208 | 45 % | 55 % |
Ylioppilastutkinnon suorittaneet | 29 078 | 42 % | 58 % | 29 370 | 42 % | 58 % |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 27 645 | 39 % | 61 % | 28 239 | 39 % | 61 % |
Yliopistotutkinnot | 31 266 | 42 % | 58 % | 35 445 | 41 % | 59 % |
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet (tuhatta henkilöä) | 1 600 | 27 % | 73 % | - | - | - |
Valtion taiteilija-apurahat | 304 | 44 % | 56 % | 289 | 43 % | 57 % |
Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet | 58 | 59 % | 41 % | 61 | 52 % | 48 % |
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret (15—28 -vuotiaat) | 20 924 | 57 % | 43 % | 20 237 | 58 % | 42 % |
Nuorten työpajatoiminta (alle 29-vuotiaat) | 25 971 | 57 % | 43 % | 23 162 | 58 % | 42 % |
Urheilija-apurahapäätökset | 368 | 49 % | 51 % | 362 | 48 % | 52 % |
Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävän kehityksen edistämistä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimilla edistetään kulttuurista muutosta, joka on edellytyksenä muutokselle kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteutumista.
Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa. Koulutuspoliittisessa selonteossa on huomioitu koulutuksen ja TKI-toiminnan merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä.
Korkeakoulut ovat ministeriön kanssa vuosille 2021—2024 solmituissa sopimuksissa sitoutuneet sisällyttämään kestävän kehityksen opintoja koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.
Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Laadittavan kulttuuriperintöstrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja mahdollisuudet parantaa elinympäristöä ovat uuden arkkitehtuuripolitiikan ohjelmaesityksen pääteemoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavustusta saavilta liikuntaa edistäviltä järjestöiltä ympäristösuunnitelmia osana yhteiskuntavastuun edistämistä vuodesta 2022 alkaen. Liikuntapaikkojen rakentamisessa edistetään energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena. Osana valtionhallintoa ministeriö kehittää vastuullisuusraportointiaan.
Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2020 TP |
2021 TA |
2022 TAE |
2021/2022 muutos |
29.01.30 | Lasten ja nuorten harrastustoiminta | 10 000 | 14 500 | 14 500 | - |
29.10.30 | Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) | 815 677 | 471 179 | 488 609 | 17 430 |
29.10.31 | Vapaa sivistystyö | 181 190 | 162 993 | 173 241 | 10 248 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 963 815 | 965 952 | 1 008 742 | 42 790 |
29.20.35 | Lukiokoulutus | - | 198 439 | 240 403 | 41 694 |
29.80.30 | Kirjastot | 5 812 | 5 826 | 3 894 | -1 932 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit, orkesterit ja museot | 125 151 | 129 197 | 140 237 | 11 040 |
29.80.34 | Taiteen perusopetus | - | 88 583 | 90 522 | 1 939 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset2) | 17 811 | 18 805 | 17 783 | -1 022 |
29.90.52 | Kuntien liikuntatoimi | 19 560 | 19 586 | 19 616 | 30 |
29.91.52 | Kuntien nuorisotyö | 7 902 | 7 821 | 7 748 | -73 |
Yhteensä | 2 146 918 | 2 082 881 | 2 205 295 | 122 414 |
1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.
2) Sisältää valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2022 on 54,82 % lisättynä 15,80 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 359,3 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 361,6 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 milj. euroa ja lisäksi tuottoarvion alenemista on kompensoitu yhteensä 131,4 milj. euron lisäyksillä budjettimomenteille.
Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2015 TP |
2016 TP |
2017 TP |
2018 TP |
2019 TP |
2020 TP |
2021 TA |
2022 TAE |
|
Tiede | 258,3 | 424,9 | 432,7 | 453,1 | 463,0 | 504,0 | 543,7 | 556,3 |
— voittovarat | 102,2 | 103,2 | 104,4 | 106,2 | 107,3 | 71,3 | 76,3 | 69,9 |
— budj.varat2) | 156,1 | 321,7 | 328,3 | 346,9 | 355,7 | 432,7 | 467,5 | 486,4 |
Taide | 470,3 | 458,6 | 460,8 | 460,3 | 452,6 | 582,7 | 581,2 | 583,9 |
— voittovarat | 236,9 | 233,3 | 233,4 | 238,8 | 247,0 | 182,3 | 190,3 | 156,0 |
— budj.varat | 233,4 | 225,4 | 227,4 | 221,4 | 205,5 | 400,4 | 390,9 | 427,9 |
Liikunta | 188,5 | 154,9 | 178,6 | 171,8 | 159,3 | 190,7 | 160,8 | 141,1 |
— voittovarat | 148,0 | 147,1 | 166,2 | 163,3 | 154,0 | 100,2 | 108,9 | 99,8 |
— budj.varat | 40,5 | 7,8 | 12,3 | 8,5 | 5,3 | 90,5 | 51,9 | 41,2 |
Nuoriso | 74,4 | 73,1 | 76,8 | 75,0 | 78,0 | 95,3 | 81,1 | 76,5 |
— voittovarat | 53,0 | 52,7 | 52,6 | 53,3 | 55,0 | 36,3 | 39,2 | 35,9 |
— budj.varat | 21,4 | 20,4 | 24,2 | 21,7 | 23,1 | 59,0 | 41,9 | 40,6 |
Voittovarat yhteensä | 540,1 | 536,3 | 556,7 | 561,6 | 563,3 | 390,1 | 414,7 | 361,6 |
1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
||
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 361,3 | 390,5 | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | 55,6 | 55,6 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,0 | 1,0 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 295 700 | 0 | 5 287 | 0 | 21 779 | 322 766 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
18 574 | — | 156 | — | 1 600 | 20 330 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
64 026 | — | 325 | — | — | 64 351 |
03. | Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 058 | — | — | — | — | 5 058 |
04. | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
14 450 | — | — | — | 19 175 | 33 625 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) |
2 611 | — | -204 | — | -600 | 1 807 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
34 000 | — | — | — | — | 34 000 |
30. | Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v) |
14 500 | — | 5 000 | — | — | 19 500 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) |
1 597 | — | — | — | — | 1 597 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 772 | — | 10 | — | — | 3 782 |
52. | Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) |
118 856 | — | — | — | — | 118 856 |
53. | Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
16 010 | — | — | — | 1 604 | 17 614 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
2 246 | — | — | — | — | 2 246 |
10. | Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö | 885 912 | 0 | 127 618 | 0 | -1 000 | 1 012 530 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
42 514 | — | 314 | — | -1 000 | 41 828 |
20. | Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
172 635 | — | -196 | — | — | 172 439 |
30. | Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
488 609 | — | 126 000 | — | -3 500 | 611 109 |
31. | Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
173 241 | — | 1 500 | — | 3 500 | 178 241 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) |
8 913 | — | — | — | — | 8 913 |
20. | Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus | 1 287 711 | 0 | 42 998 | 0 | 6 100 | 1 336 809 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
8 455 | — | 48 | — | — | 8 503 |
21. | Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
23 460 | — | -50 | — | — | 23 410 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) |
1 015 393 | — | 26 000 | — | 6 100 | 1 047 493 |
35. | Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
240 403 | — | 17 000 | — | — | 257 403 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 3 454 556 | 0 | 8 232 | 0 | 1 000 | 3 463 788 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
11 975 | — | 111 | — | — | 12 086 |
02. | Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
19 548 | — | 120 | — | 500 | 20 168 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 547 | — | 42 | — | — | 4 589 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 679 | — | 9 | — | — | 1 688 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
29 944 | — | 5 450 | — | — | 35 394 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
1 875 165 | — | 1 250 | — | — | 1 876 415 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) |
375 896 | — | 250 | — | — | 376 146 |
53. | Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) |
71 501 | — | — | — | 0 | 71 501 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) |
55 631 | — | — | — | — | 55 631 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
919 696 | — | 1 000 | — | 500 | 921 196 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
21 974 | — | — | — | — | 21 974 |
89. | Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) |
67 000 | — | — | — | — | 67 000 |
70. | Opintotuki | 703 111 | 0 | 9 005 | 0 | 7 000 | 719 116 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
647 | — | 5 | — | — | 652 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) |
132 200 | — | — | — | 7 000 | 139 200 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) |
476 800 | — | 9 000 | — | — | 485 800 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) |
35 564 | — | — | — | — | 35 564 |
59. | Koulumatkatuki (arviomääräraha) |
57 900 | — | — | — | — | 57 900 |
80. | Taide ja kulttuuri | 612 477 | 62 480 | 5 841 | 0 | 8 203 | 689 001 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 265 | 34 300 | 45 | — | — | 38 610 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 105 | — | 411 | — | 300 | 2 816 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
23 987 | — | 194 | — | — | 24 181 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 641 | — | 28 | — | — | 5 669 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
7 201 | — | 38 | — | — | 7 239 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) |
19 953 | — | — | — | — | 19 953 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) |
17 264 | — | — | — | — | 17 264 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) |
4 894 | — | — | — | — | 4 894 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
140 237 | — | — | — | — | 140 237 |
34. | Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
90 522 | — | 0 | — | — | 90 522 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) |
252 | — | — | — | — | 252 |
41. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
26 648 | — | — | — | — | 26 648 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) |
53 640 | 28 180 | -10 | — | 8 331 | 90 141 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) |
16 978 | — | 162 | — | — | 17 140 |
52. | Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) |
159 551 | — | — | — | — | 159 551 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) |
24 961 | — | — | — | -428 | 24 533 |
55. | Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 100 | — | — | — | — | 2 100 |
58. | Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v) |
7 500 | — | — | — | — | 7 500 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) |
839 | — | — | — | — | 839 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) |
3 899 | — | — | — | — | 3 899 |
89. | Rahoitus Arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | 4 973 | — | — | 4 973 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) |
40 | — | — | — | — | 40 |
90. | Liikuntatoimi | 153 182 | 5 500 | 2 000 | 0 | 0 | 160 682 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) |
102 145 | — | — | — | — | 102 145 |
52. | Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä eräisiin avustuksiin (arviomääräraha) |
46 337 | 5 500 | 2 000 | — | — | 53 837 |
56. | Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 700 | — | — | — | — | 4 700 |
91. | Nuorisotyö | 81 433 | 0 | 7 000 | 0 | 0 | 88 433 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) |
36 772 | — | — | — | — | 36 772 |
51. | Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (siirtomääräraha 2 v) |
39 083 | — | — | — | — | 39 083 |
52. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) |
5 578 | — | 7 000 | — | — | 12 578 |
Yhteensä | 7 474 082 | 67 980 | 207 981 | 0 | 43 082 | 7 793 125 |
Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 2 523 | 2 475 | 2 426 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Hallituksen esitykseen sisältyy 120 milj. euron tukipaketti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseksi ja oppisvajeiden paikkaamiseksi. Määrärahasta kohdistetaan 58 milj. euroa varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, 26 milj. euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 milj. euroa lukiokoulutukseen. Lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön osoitetaan 7 milj. euroa, harrastamisen Suomen malliin 5 milj. euroa ja Liikkuva koulu ja opiskelu sekä Liikkuva aikuinen -ohjelmien toimenpiteisiin 2 milj. euroa. Tukipakettia täydentää sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan (33.60.39) sisältyvä 5 milj. euron lisäys lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.
Lisäykset ovat tarpeellisia, sillä pitkään jatkunut koronaepidemia rajoituksineen ja poikkeuksellisine opetusjärjestelyineen aiheutti kaikilla koulutusasteilla oppimisvajetta. Jotta ongelmat eivät pahene ja pitkity, on tärkeää toimeenpanna nopeita ja tehokkaita toimia oppimisvajeen paikkaamiseksi. Jatkossa on edelleen seurattava epidemian pitkäaikaisia vaikutuksia ja varauduttava tarvittaessa lisäämään tukitoimia oppimis- ja hyvinvointivajeen vähentämiseksi.
Edellä mainitun lisäksi esitys sisältää määrärahoja Ukrainasta sotaa pakenevien lasten varhaiskasvatukseen (67 milj. euroa) sekä eri-ikäisille järjestettävään kielikoulutukseen (2,5 milj. euroa).
Valiokunta pitää tärkeänä, että Ukrainasta maahan saapuvien määrää ja palvelutarvetta seurataan ja arvioidaan myös tarvetta lisätä kuntien rahoitusta maahanmuutosta aiheutuvien kustannusvaikutusten korvaamiseksi.