Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Turvallisuusympäristön kehitys ja siihen vaikuttavat sotilaalliset ja ei-sotilaalliset tekijät ovat vaikeasti ennakoitavia ja heijastusvaikutuksiltaan arvaamattomia.

Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Suomen puolustuksen on kyettävä vastaamaan sotilaallisen painostukseen, nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan sekä eriasteiseen sotilaalliseen voimankäyttöön, myös laajamittaiseen sotilaallisen hyökkäykseen. Sotilaallinen voimankäyttö on myös osa laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaa. Pandemiakriisi ei muuta sotilaallista uhkakuvaa eikä Suomen lähialueen turvallisuustilannetta.

Lisääntyvä suurvaltakilpailu ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän heikentyminen vaikeuttavat ennakointia Suomen lähialueilla. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima. Nato, Yhdysvallat ja monet Suomen eurooppalaiset kumppanimaat ovat lisänneet sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella ja laajemmin Euroopassa. Tällä on ollut vakauttava vaikutus turvallisuusympäristöömme. Jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäsenenä voisi olla ulkopuolinen.

Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä toimia, ennaltaehkäistä ja puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on aktiivista. Myös arktisen alueen sotilasstrateginen merkitys on lisääntynyt. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö ovat lisääntyneet turvallisuusympäristön muutosten myötä.

Teknologinen kilpailu, kybertoimintaympäristön kehittyminen sekä monipuolistuva sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen valikoima ovat keskeisiä sodan ja sitä alemman asteisten kriisien kuvaan vaikuttavia tekijöitä. Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, ja kynnys voimankäyttöön on alentunut. Toimintaympäristö on laajentunut teknologisen kehityksen ja sodankäynnin menetelmien kehittymisen vuoksi käsittämään perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien lisäksi avaruus-, kyber- ja informaatioulottuvuudet.

Kokonaismaanpuolustus, kokonaisturvallisuus ja Suomen sotilaallinen puolustaminen kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana kehittyvää kokonaisturvallisuuden mallia. Kansallinen varautuminen muodostaa perustan myös materiaalisen valmiuden turvaamiselle ja hankinnoille kriisitilanteessa. Korkea maanpuolustustahto, yhteiskunnan sitoutuminen puolustuksen toimintaedellytysten turvaamiseen ja kokonaisturvallisuuden malli ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristössä korostuvat muun muassa ennakointi, tiedonvaihto ja eri hallinnonalojen valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa sekä kansallisesti että yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky ja kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten tasa-arvo

Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään. Puolustusvoimissa laajennetaan ja jatketaan määräaikaista kokeilua, jonka aikana varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat majoitetaan joukko-osastoissa samoihin majoitustiloihin. Kokeilussa on tavoitteena selvittää yhteismajoituksen vaikutusta sekä ryhmäkiinteyteen että tasa-arvon kokemiseen. Kokeilusta laaditaan raportti kehittämisehdotuksineen.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Puolustushallinnon osalta päätavoitteet ovat turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan sukupuolijakauman tasapainottaminen sekä gender-näkökulman sisällyttäminen turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja koulutukseen. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja sukupuolineuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien sukupuolinäkökulmaan liittyviä tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallinen toimintaohjelma. Puolustushallinto osallistuu neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman valmisteluun.

Puolustusvoimat varmistaa, että sen antamaan asevelvollisten, kantahenkilökunnan ja kriisinhallintahenkilöstön koulukseen sisällytetään sukupuolinäkökulma. Puolustusvoimien tavoitteena on tältä osin tarkistaa opetussuunnitelmat.

Puolustushallinto asettaa yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävän laajapohjaisen parlamentaarisen komitean raportin perusteella tasa-arvoa edistävät tavoitteet.

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö ja yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opis­kelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta seurataan sukupuolittain ja tietoa sitoudutaan hyödyntämään päätöksenteossa. Asevelvollisten koulutuksessa huomioidaan lisääntyvän maahanmuuton myötä Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt ja kaksoiskansalaiset.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä vähenee noin 220 henkilötyövuodella vuoteen 2021 verrattuna lähinnä siitä syystä, että vuonna 2021 Puolustusvoimiin palkattiin elvytykseen liittyen sopimussotilaita ja muuta määräaikaista henkilöstöä.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriön hallinnonala jatkaa kestävän kehityksen edistämistä painopisteinä vakaus ja turvallisuus, henkilöstön ja koulutettavien hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ympäristövastuullisuus, energia- ja ilmastovastuullinen toiminta sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouden tukeminen:

  • — Osallistutaan sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja koulutetaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 600 sotilasta
  • — Jatketaan ympäristöstrategian toimeenpanoa sekä panostetaan ympäristöriskien hallintaan ja haittojen ennaltaehkäisyyn 4 milj. euroa
  • — Aloitetaan päivitetyn Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman (2021) toimeenpano valtioneuvoston hiilineutraaliustavoitteen tukemiseksi
  • — Edistetään kiertotaloutta vaatetusmateriaalin hävittämistä koskevilla puitejärjestelyillä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 152,9 151,6
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 881,3 155,5
27.10.19 Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 9 400,0 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 729 303 0 -116 003 0 29 916 643 216
01. Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 542 128 -84 16 586
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 875 2 875
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
709 886 -116 131 593 755
66. Jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
30 000 30 000
10. Sotilaallinen maanpuolustus 4 308 337 0 -792 349 0 263 920 3 779 908
01. Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 961 003 203 521 -12 104 2 152 420
18. Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
819 862 455 839 13 799 1 289 500
19. Monitoimihävittäjien hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
1 522 500 -1 454 872 262 400 330 028
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
4 972 3 163 -175 7 960
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 64 283 0 2 905 0 0 67 188
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 273 2 905 0 67 178
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
10 10
  Yhteensä 5 101 923 0 -905 447 0 293 836 4 490 312

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 13 020 12 520 12 300    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 5,1 mrd. euroa, joka on 0,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä pääosa muodostuu arvonlisäveromenoista, hinta- ja kustannustasotarkistuksista sekä hankintojen menoajoitusmuutoksista. Strategisten hankintojen (Laivue 2020- ja HX-hankkeet) osuus rahoituksesta on yhteensä 1,7 mrd. euroa, ja hallinnonalan menojen osuus bruttokansantuotteesta on lähes 2 prosenttia. Kansainvälisen käytännön mukaan (SIPRI-kriteerein) laskettu BKT-osuus on noin 2,2 prosenttia vuonna 2022, jolloin mukaan luetaan myös sotilaseläkkeet, osa Rajavartiolaitoksen menoista ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan menoista.

Valiokunta kiinnitti huomiota vuoden 2021 budjettimietinnössään (VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp) siihen, että hallinnonalan talousarvioesitys on kehittynyt melko yleiseen suuntaan, mutta totesi kuitenkin samalla, että yksityiskohtaisia hintatietoja ei voi avata julkisesti vaarantamatta mahdollisuuksia edullisimpiin hankintoihin. Valiokunta on hallituksen esitystä käsitellessään saanut aiempaa tarkemman selvityksen pääluokan menoista ja pitää toimintatapaa oikeansuuntaisena.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallinnonalan rahoituksella pystytään huolehtimaan strategisten hankintojen ohella myös maanpuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta ja kehittämisestä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 665 milj. euron määrärahalisäyksiä ja 1,571 mrd. euron vähennyksiä, joten hallinnonalan määrärahat pienenevät nettomääräisesti yli 900 milj. eurolla. Vähennykset johtuvat pääosin monitoimihävittäjien vuoden 2022 maksuosuuden siirtämisestä (-1,455 mrd. euroa) tuleville vuosille. Sopimus hävittäjien hankinnasta on tehty vuoden 2021 lopussa ja rahoitus päivitetään tässä yhteydessä vastaamaan hankinnan etenemistä. Hallituksen esitys sisältää myös muita puolustusmateriaalihankintojen menoajoitusten tarkistuksia ja uudelleen budjetointeja sekä arvonlisäverojen vähennyksen (-116 milj. euroa).

Toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvia lisäyksiä esitetään pääluokkaan yhteensä yli 670 milj. euroa, josta nopeasti toteutettaviin puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan noin 490 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan uutta noin 1,739 mrd. euron suuruista puolustuskyvyn parantamisen tilausvaltuutta vuosille 2022—2027, josta syntyy menoja vuodesta 2023 alkaen. Puolustusvoimien toimintamenoihin kohdistetaan puolestaan 174 milj. euron lisäys, jolla nopeutetaan mm. puolustusselonteossa linjatun henkilöstömäärän kasvattamista 500 henkilötyövuodella, lisätään sopimussotilaiden ja kertausharjoitusten määrää sekä kompensoidaan polttoaineen hinnan nousua.

Valiokunta pitää myönteisenä, että materiaalihankintojen tilauksia on jo käynnistetty, koska toimitusaikataulut saattavat Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena pidentyä ja materiaalin saannin odotetaan lisäksi sekä vaikeutuvan että kallistuvan. Saadun selvityksen perusteella on tarkoituksenmukaista, että hankintoja tehdään joustavasti ja markkinoiden kustannustehokkaimpia ratkaisuja etsien. Vaikka hankintojen kotimaisuusaste on hyvä, kotimaista tuotantoa on edelleen tarpeen mahdollisuuksien mukaan laajentaa huoltovarmuuden ja työllisyyden parantamiseksi.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös vuoden 2021 ennakollisen kustannustason ja valuuttakurssimuutosten toteuman tarkistus, joka turvaa määrärahojen ostovoimaa. Toteuma oli noin 10 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2021 tehty ennakollinen 1,5 prosentin korotus. Vuonna 2022 hintojen nousu on edelleen kiihtynyt, siksi valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus harkitsee ennakollisen kustannustason korotusta, jos inflaatio pysyy pitkään korkealla.

Tarpeen on niin ikään vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoihin esitettävä noin 3,2 milj. euron lisäys, josta suurin osa osoitetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksen lisätarpeisiin. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä (kuten VaVL 8/2022 vp — VNS 1/2022 vp), että reserviläisten koulutuksen ohella on tärkeä vastata kansalaisten kasvaneeseen kiinnostukseen maanpuolustuksesta huolehtimalla kaikille avoimesta varautumis- ja turvallisuustaitojen koulutuksesta, johon sisältyy myös kyberturvallisuus ja informaatiovaikuttamisen hallintaa. Oma vahva maanpuolustustahtomme ja puolustuskykymme tukee kaikkia puolustuspoliittisia päämääriämme.

Valiokunta pitää perusteltuina myös muita pääluokkaan tehtyjä lisäyksiä, kuten jo aiemmin korotetun varusmiesten ruokarahan kattamista sekä Ukrainan materiaalitukea, josta osan odotetaan palautuvan myöhemmin valtiovarainministeriön pääluokkaan EU:n rauhanrahaston kautta.