Talousarvioesitys 2007
5.4. Tiede- ja teknologiapolitiikka
Panostukset koulutukseen, tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat korkeatasoiseen tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen keskeinen edellytys. Määrärahojen lisäämisen rinnalla resursseja on kyettävä kohdentamaan entistä selkeämmin kehityksen kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Hallitus onkin edellyttänyt, että tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen ja kansallisen infrastruktuuripolitiikan luomiseen on panostettu vastaavalla tavalla.
Julkisen tutkimusjärjestelmän muun kehittämisen keskeiset hankkeet kohdistuvat korkeakoulujen rakenteelliseen ja toiminnalliseen uudistumiseen, valtion sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan sekä ammattimaisten tutkijanurien luomiseen. Tieteen ja teknologian kansainvälistäminen on kehittämistoimien läpikäyvä piirre.
Yliopistojen perusrahoitusta lisätään v. 2007 lakisääteisesti 20 milj. euroa. Innovaatiorahoituksen katvealueita sekä siemen- ja käynnistymisvaiheessa olevien teknologiayritysten rahoituspuutteita on ryhdytty poistamaan tutkimuksen rahoittamisen ja yksityisten pääomasijoittajien toiminnan väliin osuvalla julkisella riskirahoituksella.
Euroopan unionin käynnistyvä tutkimuksen 7. puiteohjelma tarjoaa suomalaisille tutkimusorganisaatioille ja yrityksille runsaasti uusia mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä ohjelman alusta saakka. Vuoteen 2013 ulottuva ohjelma on aikaisempia selvästi suurempi. Ohjelmaan sisältyy useita lupaavia avauksia kuten Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) toiminnan aloittaminen, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen (ETP) perustaminen sekä yhteisten teknologia-aloitteiden (JTI) suunnittelu ja toteutus. Niiden kautta on mahdollista edistää eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) siten, että Eurooppaan kyetään luomaan toimivat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sisämarkkinat.
Taulukko 17. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa
2006 varsinainen talousarvio |
2007 talousarvioesitys |
2006—2007 muutos |
2006—2007 muutos, % |
|
Yliopistot | 426 | 435 | 9 | 2 |
Valtion tutkimuslaitokset | 269 | 274 | 5 | 2 |
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus | 69 | 73 | 4 | 6 |
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä | 694 | 708 | 14 | 2 |
Suomen Akatemia | 250 | 270 | 20 | 8 |
Teknologian kehittämiskeskus | 478 | 498 | 20 | 4 |
Rahoitusorganisaatiot yhteensä | 728 | 768 | 40 | 5 |
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan | 49 | 49 | - | - |
Yhteensä | 1 471 | 1 525 | 54 | 4 |
---|---|---|---|---|
Venäjän velkakonversiosopimukseen liittyvät toimitukset1) | 12 | |||
Kaikki yhteensä | 1 471 | 1 537 | 66 | 4 |
1) Suomen ja Venäjän federaation välisen velkakonversiosopimuksen mukaan Suomen entiseltä Neuvostoliitolta olevia velkasaatavia hoidetaan osittain tutkimukseen ja koulutukseen suuntautuvin laite- ja palvelutoimituksin. Suomeen toimitetaan vuosina 2006—2008 yhteensä noin 20 milj. euron arvosta tutkimusrahoitukseen laskettavia tavaroita ja palveluja. Toimitukset jakautuvat usealle hallinnonalalle. Suomen puolelta toimivaltainen viranomainen toimitusluettelosta ja hankekohtaisista arvoista sopimiseen on kauppa- ja teollisuusministeriö.