Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2007
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
     2. Lähivuosien talousnäkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Peruspalvelubudjettitarkastelu
          6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä
       6.2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus
          6.3. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2011
       6.4. Peruspalvelujen järjestäminen
       6.5. Valtion toimenpiteet
     7. Valtion resurssihallinto
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot, liikelaitokset ja valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2007

6. PeruspalvelubudjettitarkasteluPDF-versio

6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisistaopetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista,verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestävaltionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustustilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevillekunnille. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiinja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistäkustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosenttion opetustoimessa ja kirjastotoimessa 45,30 sekä muussa kulttuuritoimessa29,70 v. 2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttion 33,88. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet määräytyvät siten, ettälaskennallisten kustannusten (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja yksikköhintojen(opetus- ja kulttuuritoimi) perusteella kummallekin hallinnonalalleerikseen lasketusta valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnanrahoitusosuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet maksetaankunnille, mutta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta maksetaanmyös kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Kunnanrahoitusosuus on valtionosuustehtävissä kaikissa kunnissa asukastakohti yhtä suuri. Sen sijaan valtionosuuden määräytymisperusteissaotetaan huomioon kuntien erilaista palvelutarvetta kuvaavat tekijätsekä olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudetvaihtelevat kunnittain. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuttamyönnettäessä otetaan asukaskohtainen rahoitusosuus vähentävänätekijänä huomioon kuntien osalta, mutta kuntayhtymien ja yksityistenkoulutuksen järjestäjien valtionosuus myönnetään täyden rahoitusperusteenmukaisesti.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntienverotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Valtionosuuksientasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukastakohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maankeskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisestitasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuudentasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksenmäärä on 37,0 % tasausrajan ylittävästä osasta. Tasaustenmäärä muuttuu vuosittain verotustietojen perusteella.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamis- ja kehittämishankkeidenvaltionosuudet ja -avustukset on budjetoitu asianomaisille hallinnonaloille,valtionosuuksien tasaus jakautuu opetusministeriön, sosiaali- jaterveysministeriön sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloille myönnettyjenlaskennallisten valtionosuuksien suhteessa.

Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntienmahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissamaata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohjaon riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Kunnanperimillä maksuilla ei ole vaikutusta verotuloihin tai valtionosuuksiin.

6.2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassavuoden 2012 loppuun.

Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle.Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaakunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapojaja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmääsekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, ettäkuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseensekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta.Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntienmenojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujenohjauksen kehittämiselle.

Kuntarakenne

Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämälläosia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinensekä eheä kuntarakenne. Kuntaliitokset toteutetaan vapaaehtoiseltapohjalta. Kuntien yhdistymisavustussäännökset uudistetaan vuoden 2007alusta. Yhdistymisavustuksia myönnetään vuosien 2008—2013alusta voimaan tuleviin kuntajaon muutoksiin. Kuntien yhdistyessäturvataan valtionosuudet liitosta seuraavan viiden vuoden ajaksi.Yhdistymisavustukset kannustavat jatkossa kuntia monikuntaliitoksiin.Yhdistymisavustuksen määrä kuntaliitosta kohden alenee merkittävästinykyisestä. Yhdistymisavustusta maksetaan kolmen vuoden ajalta.Yhdistymisavustuksia porrastetaan uuden kunnan kokonaisasukasmäärän,muiden kuin suurimman kunnan asukasmäärän ja kuntaliitoksessa mukana olevienkuntien lukumäärän perusteella. Jos kuntaliitos johtaa yli 20 000asukkaan kuntaan, on yhdistymisavustuksen määrä suurempi. Erityisenvaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan osalta maksetaanyhdistymisavustusta korotettuna vuosina 2008 ja 2009. Selvitetään erikseenmäärättävien kriteereiden pohjalta erityisen vaikeassa taloudellisessaasemassa olevien kuntien mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännönedellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytystenturvaamiseksi.

Palvelurakenne

Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaaedellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteenaon varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevatpalvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja senon mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, jokahuolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistäsosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisestakoulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksenjärjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000asukasta. Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostamisen edellytyksistävoidaan poiketa, jos toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole mahdollistatai se on tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Laajaaväestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaanerikoissairaanhoitolaissa lueteltuihin kuntayhtymiin. Kunnan tuleekuulua yhteen kuntayhtymään. Kuntayhtymän tulee kunnan osoittamassalaajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissaja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kunta voi antaakuntayhtymälle myös muita tehtäviä.

Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntientoimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamallapääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmistakärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.

Peruspalveluohjelma

Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaakehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtionja kuntien neuvottelumenettelyä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmäuudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä.Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämälläverovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmäänliittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Tavoitteenaon hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Valtionosuusjärjestelmässäotetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet.Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmän on oltavaneutraali kunta-valtio suhteen kannalta. Uudistus ei muuta valtionja kuntien välistä kustannusten jakoa.

6.3. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2011

Kuntatalouden lähtötilanne on taloudellisen tilanteen nopeankohenemisen takia parempi kuin kevään 2006 peruspalveluohjelmassa.Vuosikate riittää nettoinvestointien rahoittamiseen vuodesta 2009lähtien. Tämä johtuu verotulojen ennakoitua nopeammasta kasvustatänä ja ensi vuonna ja laskelmassa oletetusta toimintamenojen hidastuvastakasvusta.

Mikäli toimintamenot kasvaisivat jatkossakin yli 5 %vuodessa, vuosikate painuisi syvään alijäämään ja kuntataloudenvoimakas velkaantuminen jatkuisi. Lisäksi kuntien väestörakenteet ovatjo nyt hyvin eriytyneitä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa muuttoliikekärjistää tilanteen paljon vaikeammaksi kuin miltä se koko kuntataloudennäkökulmasta näyttää. Rahoitustilanteen pitkään jatkunut kireysyhdistettynä menokehitykseen liittyviin riskeihin edellyttääkin kunniltaja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissaratkaisuissa, niin että toimintamenojen kasvu pysyisi tulevina vuosinamaltillisena.

Vuonna 2006 kuntatalous säilyy alijäämäisenä, mutta kuntienja kuntayhtymien vuosikate kohenee edellisvuodesta. Vuosikate kattaakäyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002 muttajää alle nettoinvestointien tason.

Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoden2006 ennakoidusta noin 2,0 mrd. eurosta noin 2,2 mrd. euroon jaylittää noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikaudentuloksen arvioidaan olevan noin 0,7 mrd. euroa positiivinen. Rahoitustilanteenennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensänoin 5 prosentin kasvuun sekä toimintamenojen kasvun hidastumiseennoin 4 prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5 %,mikä pitää sisällään kuntien ja valtion välisen kustannustenjaontarkistuksen viimeisen erän aikaistamisen vuodelle 2007. Tämä lisääkuntien tuloja 185 milj. euroa ennakoitua enemmän.

Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain 2,3 mrd.euron tasolla, joten vuosikate ei aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja.Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määräedelleen kasvaa, joskin selvästi viime vuosia hitaammin. Lainakannanvuoden 2007 lopussa arvioidaan olevan 8,3 mrd. euroa, mikä on noin5 % suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina2008—2011. Tämän seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu.Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina 2008—2011 keskimäärinnoin 3,5 % vuodessa. Toimintamenojen kasvun arvioidaanhidastuvan keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin. Tämä perustuu oletuksiinmm. kuntien ansiotasokehityksen hidastumisesta, työnantajamaksujenalenemisesta ja henkilöstön määrän maltillisesta, vuosittain runsaan 2 000henkilön kasvusta. Palvelujen ostojen ennakoidaan kasvavan keskimäärinrunsaat 5 prosenttia vuodessa eli selvästi 2000-luvun alkuvuosiahitaammin. Nettoinvestointien oletetaan pysyvän nykyisellä, noin2,3 mrd. euron tasolla.

Kuntien tulojen kasvu on nopeutunut vuodesta 2005 lähtien. Verotulotja valtionosuudet lisääntyivät 5 % vuonna 2005, ja kasvuksiarvioidaan noin 7 % vuonna 2006. Kuntien maksutulot vuonna2005 olivat 1 451 milj. euroa, missä on lisäystä 4 %edellisestä vuodesta. Myös v. 2006 maksutulojen arvioidaanlaskelmassa kasvavan saman verran. Tämän jälkeenkin tulokehityson selvästi nopeampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Lisäksi kuntienrahoitusnäkymiä parantavat kustannustenjaon tarkistuksen aikaistaminenja kuntatyönantajamaksurasituksen helpottuminen. Tämä antaa kunnillehyvän tilaisuuden taseiden kohentamiseen kehyskaudella.

Taulukko 19. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2005—2011, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin)1)

 2005200620072008200920102011
        
Tuloksen muodostuminen       
1. Toimintakate-18 010-18 887-19 641-20 379-21 109-21 841-22 605
2. Verotulot14 25515 27916 05016 67717 28717 85718 437
3. Valtionosuudet,käyttötalous5 0705 4355 6985 8636 0516 2266 404
4. Rahoitustuototja -kulut, netto162139140138141141145
5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.)1 4771 9652 2472 2982 3702 3832 380
6. Poistot-1 754-1 819-1 886-1 956-2 028-2 103-2 181
7. Satunnaiseterät, netto283600300300300300300
8. Tilikaudentulos6746661642642580499
        
Rahoitus       
9. Vuosikate1 4771 9652 2472 2982 3702 3832 380
10. Satunnaiseterät283600300300300300300
11. Tulorahoituksenkorjauserät-595-750-400-400-400-400-400
12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.)1 1651 8152 1472 1982 2702 2832 280
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit-3 169-3 250-3 200-3 200-3 200-3 200-3 200
14. Rahoitusosuudetja myyntitulot1 0681 214880880880880880
15. Investoinnit,netto (=13.+14.)-2 101-2 036-2 320-2 320-2 320-2 320-2 320
        
Rahoitusjäämä(=12.+15.)-937-221-173-122-50-37-40
        
17. Lainakanta7 7058 1558 3358 4658 5158 5558 595
18. Kassavarat3 1873 4163 4233 4313 4313 4343 434
19. Nettovelka(=17.-18.)4 5184 7394 9125 0345 0845 1215 161

1) Kuntatalouden kehitystäarvioitaessa tulee ottaa huomioon, että Espoon kaupunki sai vuonna2006 sähkölaitosmyynnistä myyntituloa 364 milj. euroa.Tämä kertaluonteinen erä on kirjattu vuoden 2006 laskelmissa vastaavansuuruisenasatunnaisiin tuottoihin (7,10), tulorahoituksen korjauseriin (11)sekä käyttöomaisuuden myyntituloihin (14). Kirjauksella on positiivinen vaikutustilikauden tulokseen ja rahoitusjäämään. Lisäksi on otettu huomioonvaikutukset lainanottotarpeeseen ja kassavaroihin.

Vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriönkuntaosaston ennusteen mukaan kaikissa kuntaryhmissä. Taloudellisentilanteen paranemisesta huolimatta alle 2 000 asukkaankuntien vuosikate jää huomattavasti alle poistojen ja tilanne vuosikatteella tarkastellenheikkenee jälleen vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Erityisestiyli 100 000 asukkaan kunnissa vuosikate paranee. Useiltavuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2005 lopussa177 kunnalla yhteensä noin 433 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui 80-prosenttisestialle 10 000 asukkaan kuntiin.

Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2007, muttavuoteen 2006 verrattuna lainakannan kasvu on olematon koko maantasolla v. 2007. Tämä johtuu siitä, että yli 40 000 asukkaankunnissa lainamäärän arvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisentilanteen vuoksi. Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaanapienissä kunnissa.

Taulukko 20. Kuntien talouskehitys vuosina 2005—2007kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin (vuodet 2006ja 2007 eivät sisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta ja toimintakatteenkasvu peruspalveluohjelman mukaan)

AsukaslukuVuosikate 2005Vuosikate 2006Vuosikate 2007Lainakanta 2005Lainakanta 2006Lainakanta 2007
       
alle 2 000-1552421 4931 6391 749
2 000—6 000431191121 2871 5371 606
6 001—10 000731511161 3351 5031 535
10 001—20 0001472292721 2561 5031 518
20 001—40 0001372272981 3861 5481 554
40 001—100 0001822663041 6131 8271 808
yli 100 0004535686411 2491 3151 267
       
Koko maa2133053511 3471 5151 516


Kuvio 8. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2005 tilinpäätöksessä

6.4. Peruspalvelujen järjestäminen

Noin 80 % kuntien toimintamenoista koostuu peruspalvelujenjärjestämiseen kuuluvista valtionosuustehtävien menoista sosiaali-ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali-ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä.Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksenseurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstönmäärä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksenarvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurtenikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstönrekrytointitarve kunnissa.

Kuntien menot

Kuntien ja kuntayhtymien menokehitystä koskeva laskelma on tehtyolettaen, että valtion toimenpiteistä aiheutuu kunnille menoja vuositasollanoin 70 milj. euroa.

Kuntien toimintamenojen kehitykseen kehyskaudella liittyy merkittäviäepävarmuustekijöitä. Palvelujen ostot ovat kasvaneet viime vuosinavoimakkaasti, ja kasvupaineet ovat suuret lähitulevaisuudessakin,kun väestön ikääntymisen myötä etenkin hoivapalvelujen kysynnänkasvu nopeutuu. Kuntien palkkakustannusten kehitykseen liittyvätriskit koskevat sekä henkilöstön määrän että ansiotason kehitystä.Vuosituhannen vaihteen jälkeen kunnat ovat lisänneet henkilöstönsämäärää lähes 30 000 henkilöllä, vaikka väestörakenteenmuutoksen aiheuttamat paineet ovat olleet vielä melko vähäisiä.Kuntien ansiotaso on vuodesta 2004 lähtien kohonnut muuta talouttanopeammin. Tätä ennen tilanne oli päinvastainen, kun kuntien palkkakehitysoli selvästi muuta taloutta hitaampaa. Lisäksi työvoiman saantivaikeudetuhkaavat lisätä palkkapaineita.

Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaanlisääntyvän 4,2 %. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosina2000—2005, jolloin toimintamenot kasvoivat keskimäärin lähes5,5 % vuodessa. Toimintamenojen kokonaismääräksi arvioidaannoin 28,9 mrd. euroa, mistä noin 60 % on palkkausmenojaja noin 30 % palvelujen ja tavaroiden ostoja.

Menojen kasvun hidastumisen ennakoidaan johtuvan pääosin henkilöstömenojenja avustusten edellisvuotta hitaammasta kasvusta. Kuntien ansiotasonarvioidaan kohoavan 2,5 % eli arviolta 0,5 prosenttiyksikköävähemmän kuin v. 2006. Vaikka kuntatyönantajan eläkemaksua korotetaanja henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän 3 000 henkilöllä,palkkausmenojen kasvun ennakoidaan hidastuvan 3,5 prosenttiin. Syyskuunloppuun asti voimassa olevaan tulopoliittiseen sopimukseen ei sisällyvuodelle 2007 ajoittuvia palkankorotuksia. Työvoiman saantivaikeuksienlisääntyminen uhkaa kuitenkin lisätä paineita liukumiin. Ostojenkasvu jatkuu edelleen varsin nopeana. Kuntien maksamien avustustenmäärän arvioidaan pysyvän kuitenkin vuoden 2006 tasolla.

Vuosina 2008—2011 toimintamenojen ennakoidaan kasvavankeskimäärin lähes 4 prosenttia vuodessa. Vaikka toimintamenojenprosentuaalinen kasvu hidastuukin, on toimintamenojen lisäys jatkossaedelleen yli 1 mrd. euroa vuodessa ja niiden osuuden bruttokansantuotteestaarvioidaan nousevan 18,7 prosentista 19,0 prosenttiin vuosina 2007—2011.

Henkilöstön määrän ennakoidaan olevan vuoden 2007 lopussa 453 000ja kohoavan vuoteen 2011 mennessä 463 000 henkilöön. Kehitysarviossahenkilöstön määrän arvioidaan kasvavan ainoastaan sosiaali- ja terveystoimessa.Kunta-alalla eläkkeelle siirtyvien määrän kasvu kiihtyy kehyskaudenloppua kohti. Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa vuoden2006 vajaasta 12 000 henkilöstä huippuvuoden 2014 reiluun16 000 henkilöön. Lisäksi työvoiman tarjonnan kääntyminenlaskuun vaikeuttaa kuntien työvoiman saantia, kun työmarkkinoilletulevista uusista ikäluokista entistä suuremman osuuden tulisi työllistyäkuntasektorille.

Taulukko 21. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2005—2011,mrd. euroa (käyvin hinnoin)

 2005200620072008200920102011
        
1. Toimintamenot26,427,828,930,031,232,333,5
Palkkausmenot16,216,917,518,118,719,320,0
Palkat12,412,813,313,814,314,815,3
Muut henkilöstömenot3,84,04,24,34,44,64,7
Ostot8,08,59,09,510,010,511,0
Avustukset1,82,02,02,02,02,02,0
Muut toimintamenot0,40,40,40,40,50,50,5
2. Toimintatulot8,38,99,39,710,010,410,9
        
3. Toimintakate-18,0-18,9-19,6-20,4-21,1-21,8-22,6
4. Korkomenot,brutto0,20,20,30,30,30,30,3
5. Investoinnit,brutto3,23,33,23,23,23,23,2
6. Menotyhteensä (1+4+5)29,731,232,433,534,635,836,9
        
7. Bruttokansantuote157,4166,8173,4178,9184,3189,3194,1
8. Bruttomenot,% BKT:sta18,918,718,718,718,818,919,0
9. Kokonaistulot,% toimintamenoista17,918,018,218,318,418,518,7
10. Toimintatulot,% toimintamenoista31,732,032,132,232,232,432,5
Työlliset,1000 henkilöä448450453456458460463

Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla.Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2007 noin 16,1 mrd. euroa.

Taulukko 22. Kuntien verotulot vuosina 2005—2011,milj. euroa

 2005200620072008200920102011
        
Kunnallisvero12 36413 26013 92414 47415 00415 51416 034
Yhteisövero1 1621 2491 3361 3831 4331 4631 493
Kiinteistövero729770790820850880910
Verotulotyht.14 25515 27916 05016 67717 28717 85718 437
Verotulot,% BKT:sta9,19,29,39,49,49,59,5
        
Muutos,%       
Kunnallisvero3,67,35,04,03,73,43,4
Yhteisövero9,87,57,03,53,62,12,1
Kiinteistövero5,86,22,63,83,73,53,4
Verotulotyht.4,27,25,03,93,73,33,2
        
Kunnallisveroprosentti,keskimäär.18,3018,4018,4018,4018,4018,4018,40
Yhteisöveroprosentti26262626262626
Kuntienosuus yhteisöverosta, %22,0322,0322,0322,0322,0322,0322,03

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2007.Kunnallisveron veropohjan kasvu hidastuu palkkasumman kasvun hidastuessa,mutta kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen alentaminen kasvattaakunnallisveron tuottoa. Vuosille 2005—2008 jaksotetun valtionja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen eränmaksamista aikaistetaan vuodelle 2007. Se suoritetaan kunnille siten,että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään. Kuntienverotulot kasvavat tämän muutoksen seurauksena 185 milj. euroa v. 2007. Rahoituslaskelmassa keskimääräisen kunnallisveroprosentin oletetaanpysyvän vuosina 2007—2011 vuoden 2006 tasolla. Yhteisöverontuoton arvioidaan kasvavan 7 % ja kiinteistöveron 2,6 % v. 2007.Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvavat hiemanedellisvuodesta.

Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kauttayhteensä 7,8 mrd. eurolla v. 2007. Kuntien valtionavutovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiinehdotetaan 7 008 milj. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan746 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 293 milj. eurollav. 2007. Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävienaiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekäv. 2007 maksettava osuus valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaontarkistuksesta.

Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihinvaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuensosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät noin 48milj. eurolla v. 2007. Opetustoimen osalta ikäluokkienpienentymisestä aiheutuu esi- ja perusopetuksen valtionosuuksienvähentymistä kuntien osalta noin 24 milj. euroa. Muutoksesta johtuenkuntien laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossanoin 144 milj. euroa ja opetustoimessa alenevat noin 54 milj. euroa.

Taulukko 23. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2005—2007 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2006—2007, %

 200520062007 esitys2006—2007,%
     
Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen    
   SM157200189-5,5
   OPM2 3502 4802 5161,4
   siitäkuntayhtymien yksikköhintarahoitus1 0571 1161 1321,4
   STM3 6734 0224 3037,0
Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä6 1806 7027 0084,6
     
Muut peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut    
   SM,harkinnanvarainen rahoitusavustus402712 
   SM,kuntien yhdistymisavustukset412555 
   OPM,harkinnanvaraiset avustukset685655 
   OPM,kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö282929 
   OPM,perustamishankkeet767353 
   STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO)414949 
   STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO)908787 
   STM,lastensuojelu55-- 
   STM,lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot54- 
   STM,perustamis- ja kehittämishankkeet555440 
   STM,perustoimeentulotuki-228241 
   TM,työllistämistuki kunnille686869 
   TM,kuntouttava työtoiminta777 
   TM,korvaukset maahanmuuttajista515351 
Muut peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä625759746-1,7
     
Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä6 8057 4617 7543,9

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissakuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta,joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna2007 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa1 602 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 640 euroaasukasta kohti.

Taulukossa 24 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisetkustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntienja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 25 esitettävätopetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavatkuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudetkattavat mainittujen palvelujen lisäksi rahoitusosuudet myös yksityistenja valtion järjestämään koulutukseen.

Taulukko 24. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa

 2005200620072006—2007,%
     
Sosiaali-ja terveydenhuolto    
   laskennallisetkustannukset11 68212 02812 6715,4
   kuntienomarahoitusosuudet7 9228 0208 3784,5
   valtionosuudet(ilman tasauseriä)3 7604 0084 2937,1

Taulukko 25. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa

 2005200620072006—2007,%
     
Opetus- jakulttuuritoimi    
   laskennallisetkustannukset5 2805 4855 5581,3
   kuntienrahoitusosuudet3 1513 2663 3472,5
   valtionosuudet(ilman tasauseriä)2 4042 4792 5101,3

Vuonna 2007 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaanolevan 2,4 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisenkustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 292 milj. euroa sekäopetus- ja kulttuuritoimessa 107 milj. euroa, eli yhteensä 399 milj.euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävienindeksikorotusten kautta. Vuonna 2007 valtionosuuksiin tehdään 2,0prosentin suuruinen indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestäkustannustason muutoksesta v. 2007 sekä vuoden 2005 tason0,2 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisäävaltionosuuksia 147 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymienosuus on 133 milj. euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 2,6 %ja se lisäisi valtionosuuksia 196 milj. eurolla, josta kuntien jakuntayhtymien osuus olisi 177 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa onkäytetty laskentaoletuksena vuosille 2008—2011 täysimääräistäindeksikorotusta.

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkinkunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2007 tasaus perustuuverovuoden 2005 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessa:STM 57 %, OPM 37 % ja SM 6 %.

Taulukko 26. Valtionosuuksien tasaukset 2005—2007,milj. euroa

 200520062007
    
Tasauslisät635705715
Tasausvähennykset-788-672-698
Erotus /netto-1533317

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määräon noin 715 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen on noin10 milj. euroa. Tasauslisää saa 329 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennystehdään 72 kunnalle, määrältään noin 698 milj. euroa.

6.5. Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteet lisäävät tai vähentävät kuntien ja kuntayhtymienmenoja ja tuloja toiminnan muutosten, budjettipäätösten, valtionosuuksienindeksitarkistusten, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaontarkistuksen sekä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen muutostenjohdosta. Vuonna 2007 arvioidaan edellä lueteltujen perusteidenvaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2006 verrattunaseuraavasti:

Taulukko 27. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2006 vuoteen 2007

 menottulot
   
1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset  
Valtionosuusuudistukseenliittyvät siirtymätasaukset +6
Työmarkkinatukiuudistuksenrahoitusmuutokset:  
— TM,passiivinen työmarkkinatuki (yli 500 päivää)-15 
— SM,uudistukseen liittyvä siirtymäkauden kompensaatio -15
SM, harkinnanvarainenrahoitusavustus -15
SM, kuntienyhdistymisavustukset ja investointituki +30
STM, laskennallinenvaltionosuus:  
— kansallinenterveyshanke, valtionosuus-%:n korotus +50
— sosiaalialankehittämishanke, valtionosuus-%:n korotus +8
— perhehoitajiensaatavuuden parantaminen+2+1
— tulkkipalvelujenlisääminen+5+2
— omaishoitajienvapaan lisääminen+23+8
— erityislastentarhanopettajienpalvelujen saatavuus+3+1
— vammaistenpäivätoiminnan laajentaminen+18+6
— elatustuenkorottaminen+7+3
— kotihoidontuensisarkorotus ja eräät täsmennykset+5+2
— asumismenojenomavastuun poiston kompensaatio +13
STM, toimeentulotuenasumismenojen omavastuun poistaminen+26+13
STM, kehittämishankkeet-14-14
STM, lastenja nuorten psykiatria-4-4
OPM, lisäkoulutuksenoppisopimuskiintiön korottaminen+7+7
OPM, kouluhyvinvoinninhanke +4
OPM, aamu-ja iltapäivätoiminnan korvattavan tuntimäärän lisäys +7
OPM, ammatillisenkoulutuksen näytöt+2+1
OPM, perusopetuksentietoliikenneyhteydet +1
OPM, perustamishankkeet -21
OPM, ammatillinenlisäkoulutus +1
OPM, ammattikorkeakoulut,hankerahoitus -5
Yhteensä+65+90
   
2. Indeksikorotukset2,0 % (75 % täysimääräisestä 2,4 %:nkustannustason noususta ja 75 % v. 2005 0,2 %-yks.suuruisesta korjauksesta)  
OPM, josta +62
— kunnat(77 %) +48
— yksityiset(23 %) +14
STM  +82
SM  +3
Yhteensä, +147
josta kunnat +133
   
3. Valtionja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus  
OPM, josta +23
— kunnat +18
— yksityiset +5
STM +63
Yhteensä,josta +86
kunnat +81
   
4. Verotuksenja maksujen muutokset  
Kunnallisverotuksenansiotulovähennyksen pienentäminen +185
(valtion jakuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamisenaikaistaminen)  
Valtionverotuksenansiotulovähennyksen ja tuloveroasteikon muutosten (ns. tupo-kevennykset)vaikutus kuntien verotuloihin -17
Matkakuluvähennyksen enimmäismääränkorottaminen -7
Tupo-kevennystenja matkakuluvähennyksen korotuksen kompensaatio kunnallisverotuksenansiotulovähennystä alentamalla +24
Yhteensä +185
   
Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä  
— ilmanindeksikorotuksia+65+356
— indeksikorotuksetmukaan lukien+65+489
Nettoilman indeksikorotuksia +291
Netto indeksikorotuksetmukaan lukien +424

Vuonna 2007 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 55 milj.euroa, mikä on noin 30 milj. euroa vuotta 2006 enemmän. Kuntienharkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 12 milj.euroa, jossa on vähennystä 14,5 milj. euroa.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeentoteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään75 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseennoin 70,7 milj. euroa, erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuudenparantamiseen 1,0 milj. euroa, päivätoiminnan laajentamiseen koskemaankaikkia vaikeimmin vammaisia sekä tulkkipalvelujen lisäämiseen 7,8milj. euroa, omaishoitajille järjestettävän vapaan lisäämiseen 7,8milj. euroa, elatustuen korottamiseen 2,5 milj. euroa, perhehoitajiensaatavuuden parantamiseen 0,5 milj. euroa sekä lasten kotihoidonja yksityisen hoidon tukeen 1,8 milj. euroa. Näiden uudistustenarvioidaan lisäävän kuntien menoja v. 2007 yhteensä 63milj. euroa.

Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjätoimenpiteitä toimeentulotuesta poistettiin asumismenojen omavastuu1.9.2006 lukien. Kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinälisäämällä valtionosuuksia yhteensä 14 milj. eurolla v. 2006ja 26 milj. eurolla v. 2007.

Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinon 40 milj. euroa, josta vajaat 15 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollonhankkeen kehittämishankkeisiin ja pandemiaan varautumiseen sekärunsaat 25 milj. euroa Sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja Alkoholiohjelmanhankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuritoimen alalla on tarkoitus toteuttaa eräitätoiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta kuntien tuloihinja menoihin. Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinentoimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan v. 2007 yhteensä 8 milj.euroa, josta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille noin4 milj. euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan korvattavantuntimäärän lisäys kolmesta neljään tuntiin lisää kuntien valtionosuuksia7 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen näyttöjen käyttöönottovuodesta 2006 vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja menoihin. Näyttöjenkäyttöönoton laajenemisen myötä kuntien menojen arvioidaan kasvavanv. 2007 noin 2 milj. eurolla ja valtionosuudet 1 milj.eurolla. Tietoliikenneyhteyksien parantamiseen liittyviin investointeihinlisätään valtionavustusta 1 milj. euroa v. 2007. Oppisopimusopiskelijoidenlisäkoulutukseen kohdennetaan lisää rahoitusta siten, että kuntientulojen arvioidaan kasvavan 7 milj. eurolla. Koska kyse on valtionrahoittamasta toiminnasta, kasvavat myös kuntien menot vastaavasti.

Vuosille 2005—2008 jaksotetusta valtion ja kuntienvälisestä kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan yhteensä 86milj. euroa v. 2007. Tästä kuntien osuus on 81 milj. euroa.

Vuosille 2005—2008 jaksotetun valtion ja kuntien välisenkustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamista kunnilleaikaistetaan vuodelle 2007. Se suoritetaan siten, että kunnallisverotuksenansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen veroperusteitamuutetaan siten, että verovelvollisten asemaan muutoksilla ei olemerkittävää vaikutusta. Kuntien verotulot kasvavat tämän seurauksena185 milj. euroa v. 2007.

Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan v. 2007,mikä alentaa verotuottoja 14 milj. euroa, josta kuntien osuus on7 milj. euroa. Lisäksi tuloverotuksen keventämistä jatketaan v. 2007tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päätetyllä tavalla. Kevennyksettoteutetaan kokonaan valtionverotuksen puolella, mutta ne alentavatvälillisesti myös kuntien verotuloa 17 milj. eurolla. Nämä kuntienverotulomenetykset, yhteensä 24 milj. euroa, kompensoidaan kunnillekunnallisverotuksen ansiotulovähennystä alentamalla.

Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja65 milj. euroa v. 2007. Valtion toimenpiteiden vaikutustenyhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 27.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaanmenojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavankuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006 verrattuna nettomääräisesti291 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaanlukien 424 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2007 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksikuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseenvaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteidenmäärän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannustenja kustannustason kehitys.

Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollonasiakasmaksu-uudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on turvata kunnallistenpalvelujen asiakasmaksupohja ja maksujen oikeudenmukainen jakautuminen.

Palveluiden tuottavuuden kehittäminen

Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineidenhallinta on tärkeää sekä koko talouden kasvumahdollisuuksien ettäkuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisen kannalta. Terveydenhuollonmenojen kasvu on nopeutunut 2000-luvun alkuvuosina.

Käytettävissä olevien tilastotietojen ja tutkimustulosten mukaanperuspalvelujen tuottavuus on 2000-luvun alussa ollut heikkoa. Tämäon johtunut ensisijassa kuntien henkilöstön määrän voimakkaastalisäyksestä. Kasvu on johtunut pääosin uusista tehtävistä, palvelujenlaatutason kehittämisestä ja erilaisista kehittämishankkeista. Onmahdollista, että osa palvelujen tuottavuuden alenemisesta johtuuhenkilöstön lisäämisellä aikaansaadusta laadun paranemisesta.

Tuottavuuskehityksen ohella erityistä huomiota kannattaa kiinnittäätuottavuus- ja tehokkuuseroihin, jotka viittaavat mahdollisuuksiinlisätä tuottavuutta. Palveluja tuottavien yksiköiden ja myös kuntienväliset tehokkuuserot ovat huomattavia.

VATT:n tutkimusten mukaan terveyskeskusten väliset tehokkuuserotovat huomattavan suuria. Tehottomimman viidenneksen keskimääräinentehokkuus oli 0,63. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä terveyskeskuksetovat keskimäärin 37 % tehottomampia kuin kaikista tehokkaimmatterveyskeskukset. Kunnallisen päivähoidon keskimääräinen tehokkuusoli 0,83 eli keskimääräinen toiminnallinen tehottomuus oli 17 %olosuhdetekijöiden huomioon ottamisen jälkeen. Tehottomia ja tehokkaitakuntia on melko tasaisesti ympäri maata kaikissa kokoluokissa. Perusopetuksenkeskimääräinen tehokkuus on korkeampi ja kuntien väliset tehokkuuserotselvästi pienempiä kuin terveyskeskuksissa ja lasten päivähoidossa.

Kuntien edellytykset selvitä kasvavista menopaineista paranevatoleellisesti, jos uudistuksilla kyetään nostamaan tuottavuutta.Tuottavuuskehityksen kääntämiseksi olisi tärkeää, että tehokkuudeltaanheikoimmat kunnat omaksuisivat hyvin toimivien kuntien parhaimpiatoimintatapoja ja siten tuottaisivat palveluja tehokkaammin. Kunnissatulisi erityisesti arvioida syitä, jotka aiheuttavat tehottomuutta.Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalvelujen tuotantoa pyritään tehostamaanensisijaisesti kunta- ja palvelurakennehankkeella.