Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2007
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
     2. Lähivuosien talousnäkymät
       2.1. Kansainvälinen talous
       2.2. Suomen kansantalouden kehitys
       2.3. Julkisen talouden näkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     7. Valtion resurssihallinto
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot, liikelaitokset ja valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2007

2. Lähivuosien talousnäkymätPDF-versio

Maailmantalous on ohittamassa suhdannehuipun ja siirtymässähitaamman kasvun vaiheeseen. Korkeat raaka-aineiden hinnat rajoittavatkysyntää, ja rahapolitiikan viritys tärkeimmillä talousalueillamuuttuu kasvua tukevasta hintavakautta ylläpitäväksi. Kotimainensuhdannevaihe on edelleen hyvä. Kuluvan vuoden nopeasta kasvustaosa selittyy viime vuoden työmarkkinahäiriöistä, jotka alentavatkertaluontoisesti vertailutasoa. Kasvun arvioidaan v. 2007hidastuvankin kolmeen prosenttiin. Jo lähitulevaisuudessa työvoimankasvurajoitteet heikentävät kotimaisen hyvinvoinnin kehittymistä.

2.1. Kansainvälinen talous

Kansainvälisen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus näyttääkasvaneen. Poliittiset jännitteet ovat lisääntyneet, ja kansanvälisenkysynnän kasvu on vaimenemassa. Useiden tuotantotarvikkeiden hinnatovat edelleen korkealla tasolla, mutta kysynnän tasaantuminen jatarjonnan lisääntyminen lievittänevät hintojen nousupaineita. Öljynhinta on korkea, eikä sen odoteta juurikaan alenevan, sillä tuotantokapasiteettion yhä liki täyskäytössä. Kuluttajahintojen nousuvauhti on Yhdysvalloissanopeutunut yli 4½ prosentin ja euroalueella 2½ prosenttiin. Maailmankaupankasvu hidastunee 6 prosenttiin tänä vuonna ja hieman sen alle v. 2007.

Yhdysvaltain taloudessa merkit kasvun hidastumisesta ovat yleistyneet.Asuntojen hintojen nousu on hidastunut ja yksityisen kulutuksenkasvu on heikennyt. Suuren, nyt jo yli 6 prosentin, vaihtotaseenalijäämän ja nopeutuneen inflaation taltuttamiseksi rahapolitiikkaaon asteittain kiristetty, ja ohjauskorko on noussut jo yli 5 prosenttiin.Yhdysvaltain talouden kasvuvauhdin arvioidaan laantuvan tämän vuodenjälkipuoliskolla ja jäävän keskimäärin vajaaseen 3 prosenttiin vuosina2006 ja 2007.

Hitaammin kasvavan kansainvälisen kaupan ja korkean öljyn hinnanvaikutukset alkanevat näkyä myös kehittyvien maiden kasvuvauhdissa.Silti talouskasvu säilyy nopeana Kiinassa ja Intiassa, eikä Venäjänkäänkasvun odoteta oleellisesti hidastuvan. Japani näyttää pääsevän eroonmaata pitkään vaivanneesta hintojen alenemisesta, ja maan talouskasvuon nopeutumassa.

Euroalueen talouskehitys

Euroalueen talouskasvu nopeutui vuoden alussa. Pitkälti vienninkasvun varassa ollut talouskehitys on alkanut tukeutua enemmän myöskotimaiseen kysyntään, sillä kohentunut työllisyys on vahvistanutkotitalouksien luottamusta ja valmiutta kuluttaa. Viimeaikainenepävarmuuden lisääntyminen voi kuitenkin näkyä kuluttajien toimissaja tuotannon kasvussa. Sitä vastoin kysynnän kasvun hidastumisenYhdysvalloissa ennakoidaan heijastuvan tänne aluksi lähinnä välillisestija siten vasta viipeellä. Tuotannon ennakoidaan kasvavan 2 %vuosina 2006 ja 2007. Globaalitalouden riskit liittyvät öljyn hintaan,inflaatioon, valuuttakursseihin ja kansainväliseen suhdannekehitykseen.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Vuonna 2005 talouskasvu jatkui metsäteollisuuden lakoista jatyösulusta huolimatta vilkkaana. Kokonaistuotanto lisääntyi 2,9 %,sillä kasvua vahvistivat julkisia investointeja lukuun ottamattakaikki kysyntäerät. Vahvan taloudellisen toimeliaisuuden johdostatyöllisyyden kasvu vauhdittui, ja työttömien määrän lasku nopeutui.Jyrkästi kohonneista energiahinnoista huolimatta kuluttajahintojennousuvauhti jäi vajaaseen prosenttiin, vaikka tuottajahinnat kohosivat teollisuudessa2 % ja tuontihinnat peräti 6½ %.


Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys

Suomessa BKT:n kasvu on suhdannekierron nopeimmassa vaiheessa.Kokonaistuotannon kasvu on ollut noin 3 % jo muutaman vuodenajan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla bruttokansantuote olialustavien arvioiden mukaan 5 % viimevuotista suurempi,ja tuotantoa lisäsivät kaikki kysyntäkomponentit. Kasvu nojautuilaaja-alaisesti sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kysyntään. Tämäyhdessä myönteisten ennakoivien indikaattorien kanssa viittaa korkeasuhdanteenjatkumiseen toisella vuosipuoliskolla. Matalan vertailutason poistuessaedellisiin vuosiin nähden poikkeuksellisen nopea kasvuvauhti kuitenkinhidastuu vuoden loppua kohden ja lähestyy tuotantopotentiaalinsamukaista tasoa. Ensi vuonna kasvu yltää silti vielä kolmeen prosenttiin.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

 200320042005*2006**2007**
      
Bruttokansantuotekäyvin hinnoin, mrd. euroa145,9151,9157,4166,8173,4
Bruttokansantuote,määrän muutos, %1,83,52,94,53,0
Työttömyysaste,%9,08,88,47,77,4
Työllisyysaste,%67,367,268,068,869,1
Kuluttajahintaindeksi,muutos, %0,90,20,91,51,3
Pitkät korot(valtion obligaatiot, 10 v), %4,14,13,43,84,1

Ulkomaankauppa

Sekä vienti että tuonti lisääntyvät edelleen nopeasti. Vienninkasvua nostaa erityisesti metalliteollisuuden tuotteiden voimakaskysyntä, mutta teknisesti myös paperiteollisuuden viimevuotinentuotantoseisokki. Tuonnin arvon kasvu johtuu osin tuontihintojennopeasta kohoamisesta. Ulkomaankaupan kasvua ylläpitää myös Suomenkautta kulkevan transiton kaltaisen tuonnin ja viennin kasvun jatkuminen.Maailmankaupan ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen vaimentavatensi vuonna ulkomaankaupan kasvua, vaikka kotimaisen teollisuuden hintakilpailukyvynei odoteta muuttuvan. Etenkin metalliteollisuudessa vienti kasvaaedelleen nopeasti.

Kulutus

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen horjui hiemankeväällä, mutta palautui jo kesällä vahvaksi. Kotitalouksien kulutusoli alkuvuonna ennakoituakin vahvempaa, vaikka tulokehitys on jäänytvaimeaksi. Varsinkin kestokulutustavaroiden hankinnat olivat, autojalukuun ottamatta, selvästi edellisvuotista runsaampia. Keskimäärinkoko vuonna kotitaloudet lisäävät tavaroiden ja palveluiden hankintoja3½ %. Ensi vuonna tulojen kasvu jää tätä vuotta niukemmaksi,joten kulutuksenkin kasvu hidastuu. Lisäksi nopeasti lisääntyneenvelkaantumisen aiheuttamat kustannukset leikkaavat kotitalouksientuloista entistä suuremman osan.

Julkinen kulutus kasvaa vaimeasti v. 2006 ja 2007.Valtion kulutusmenojen arvioidaan reaalisesti jopa supistuvan. Kuntienkulutusmenot kasvavat 1½ % vuosina 2006 ja 2007. Vuonna 2007hoitotakuuvelvoitteesta aiheutuu vähemmän menojen kasvua kuin v.2006.

Investoinnit

Asuinrakennus- sekä maa- ja vesirakennusalan investoinnit ovatkasvaneet viime vuosina ripeästi, ja kasvu jatkuu asuinrakennuksissamyös tänä vuonna. Investointien painopiste on kuitenkin vähitellensiirtymässä muuhun rakentamiseen, kone- ja laiteinvestointeihinsekä edelleen kotimaasta ulkomaille. Teollisuuden tuotantopotentiaaliavahvistaa myös tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lisääntyminen.

Työllisyys

Työllisyyden kasvu on vahvaa. Ennusteen mukainen 36 000uuden työpaikan eli 1,5 prosentin lisäys v. 2006 nostaatyöllisyysasteen 68,8 prosenttiin. Työpaikkoja syntyy etenkin yksityisiin palveluihinsekä rakennustoimintaan, mutta myös teollisuuden työvoiman kysyntäon kasvussa. Kysynnän kasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman tarjontaon lisääntynyt, sillä ikääntyneet pysyvät työmarkkinoilla pitempään,nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille ja myös Suomen työmarkkinoilletulevan ulkomaisen työvoiman määrä kasvaa jossain määrin. Työvoimansaatavuusongelmat ovat kuitenkin pahentuneet alueellisesti etenkinrakentamisessa, mutta myös eräillä muilla toimialoilla, joilla työvoimankysyntä ja tarjonta eivät kohtaa hyvin.

Työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna keskimäärin 17 000hengellä ja työttömyysaste painuu 7,7 prosenttiin. Rakennetyöttömyys — runsas150 000 henkeä — pysyy edelleen suurena ongelmanaja on yhdessä työ- ja asuntomarkkinoiden rakenteellisten kapeikkojenkanssa kasvava riskitekijä vakaalle talouskasvulle. Vuonna 2007työllisyyden kasvu eräillä toimialoilla ja siten koko taloudessahidastuu, mutta ennen kaikkea tarjonnan hiipuessa työttömyysasteen laskujatkuu ja työttömyysaste laskee 7,4 prosenttiin.

Palkka- ja hintakehitys

Joulukuussa 2004 allekirjoitettu tulopoliittinen sopimus onvoimassa vuoden 2007 syyskuun loppuun. Sopimuksen mukaisten palkankorotustenkustannusvaikutus kuluvan vuoden kesäkuun alusta oli 2,1 %.Sopimuskauden aikana ei tule enää muita korotuksia. Kun palkkaliukumienarvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla,palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 2,9 %ja ensi vuonna 2,5 %. Työpanoksen lisääntymisen vuoksipalkkasumma kasvaa tänä vuonna runsaat 4½ % ja ensi vuonna3½ %.

Inflaatio on toteutuneen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojenjyrkän nousun vuoksi ollut viime kuukausina aiemmin arvioitua nopeampaa.Myös eräiden muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvanvuoden aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojennousun vaikutusta on jossain määrin hillinnyt euron vahvistuminen.Jos raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ja euron kurssi pysyvät suunnilleennykyisellä tasolla, kuluttajahintojen keskimääräinen nousu voisiv. 2006 kuitenkin rajoittua 1,5 prosentin tienoille. Tuottajahinnatkohoavat kuluttajahintoja enemmän. Vuoden 2007 aikana kuluttajahintojennousuvauhti hidastuu hieman, sillä oletetulla raakaöljyn maailmanmarkkinahintatasollatuontihinnoista johtuva kustannuspaine jää tämänvuotista pienemmäksija myös työkustannusten nousu edelleen hidastuu.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminenovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Toteutetut veronkevennyksetovat tukeneet talouskasvua. Työllisyyden koheneminen ja yksityisenkulutuksen kasvu ovat vahvistaneet veropohjia. Koko julkisen taloudenylijäämä on asettumassa lähes 3 prosentin tuntumaan kokonaistuotantoonsuhteutettuna tänä ja ensi vuonna. Myös valtion ja kuntien yhteenlasketturahoitusasema pysyy hieman ylijäämäisenä.

Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta alenee 49 prosenttiinkuluvana vuonna, vaikka menot nimellisesti lisääntyvätkin. Tuloveronkevennystentakia veroaste alenee edelleen tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2007julkistalouden tasapaino pysyy vuoteen 2006 nähden suunnilleen samansuuruisenaja finanssipolitiikkaa voi luonnehtia neutraaliksi. Julkinen velka(EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon painuu kuluvana vuonna38,4 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan myös ensi vuonna. Euromääräisestivelka pysyy kuitenkin lähes ennallaan, 64 mrd. eurossa. Kuntienvelka lisääntyy, vaikkakin hidastuen. Valtionvelka sen sijaan vähenee.

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

 2002200320042005*2006**2007**
 suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia
       
Verot ja sosiaaliturvamaksut44,543,843,543,843,042,7
Julkisyhteisöjenmenot48,850,050,350,149,048,7
Julkisyhteisöjennettoluotonanto4,12,32,12,52,92,8
  Valtionhallinto1,40,50,40,40,60,3
  Paikallishallinto-0,2-0,6-0,8-0,7-0,3-0,1
  Sosiaaliturvarahastot3,02,52,52,72,62,6
     Työeläkelaitokset3,02,72,72,82,52,4
     Muutsosiaaliturvarahastot0,0-0,2-0,2-0,10,10,2
Julkisyhteisöjenvelka (EMU)41,344,344,340,538,437,0
Valtionvelka41,243,442,038,235,834,4

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kansantalouden tilinpidon mukaisesti valtion tulojen odotetaanlisääntyvän kuluvana vuonna 3 %. Verotulot yhteensä kasvavat2 %. Välittömiä veroja kertyy viime vuotta vähemmän veronkevennystenseurauksena, sen sijaan arvonlisäveron tuotto nousee yksityisenkulutuksen kasvun mukaisesti. Valtio on saanut kuluvana vuonna poikkeuksellisenpaljon osinkotuloja, mikä johtuu eräiden yhtiöiden jakamista ylimääräisistäosingoista. Valtion kokonaismenojen arvioidaan kasvavan v. 2006runsas 2 % eli hieman vähemmän kuin tulojen. Valtionavutkunnille lisääntyvät kymmenyksen.

Vuonna 2007 verotulojen arvioidaan edelleen kasvavan. Valtionosinkotulot supistuvat. Menot kasvavat 2½ %. Kulutusmenojenkasvu on maltillista, mutta investointimenot lisääntyvät selvästi.Korkomenot nousevat hieman.

Valtion rahoitusylijäämä on kuluvana vuonna 0,6 % suhteessakansantuotteeseen ja alenee 0,3 prosenttiin v. 2007. Valtionvelansuhde bruttokansantuotteeseen jatkaa alenemistaan, ja nimellisestikäänvelan ei arvioida lisääntyvän.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä. Kuntien rahoitusasemakuitenkin paranee verotulojen ennakoitua nopeamman kasvun seurauksena.Kuntien lainakannan kasvu jatkuu viime vuosia hitaampana.

Kuntien kulutusmenot lisääntyvät nimellisesti 4½ %.Palkkasumma kasvaa runsaat 3½ % ja palvelujen ostojen arvioidaankasvavan noin 6 % eli hieman edellisvuosia hitaammin. Kuntatyönantajaneläkemaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun korotukset lisääväthenkilöstömenoja. Menoja lisäävät lisäksi mm. hoitotakuun toteuttamisenjatkaminen, työmarkkinatuen rahoitusuudistus sekä sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite.

Vuonna 2007 kuntatalous säilyy edelleen lievästi alijäämäisenä.Kuntatalouden ennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksienyhteensä noin 4½ prosentin kasvuun, kun taas kokonaismenojen kasvunennakoidaan hidastuvan 3½ prosenttiin. Kuntien ja valtion välisenkustannusjaon tarkistuksen viimeisen erän aikaistaminen ja toteuttaminenverojärjestelmän kautta lisää kuntien tuloja 185 milj. euroa v. 2007.

Kulutusmenot kasvavat nimellisesti 4 %. Ostojen arvioidaankasvavan nopeasti vuoden 2006 tapaan. Kuntien ansiotason arvioidaankohoavan 2½ % eli noin ½ prosenttiyksikköä vähemmän kuinv. 2006. Vaikka kuntatyönantajan eläkemaksua korotetaanja henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän 3 000 henkilöllä,palkkausmenojen kasvu hidastuu 3½ prosenttiin. Työvoiman saantivaikeuksienlisääntyminen saattaa kuitenkin kasvattaa paineita liukumiin jalisätä palkkamenoja ennakoitua enemmän.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan

Sosiaaliturvarahastot maksavat etuuksia, avustuksia ja erilaisiasairaanhoitokorvauksia v. 2006 noin 24 mrd. euroa,minkä lisäksi valtion budjetista maksetaan valtion työsuhteeseen perustuviatyöeläkkeitä 3 mrd. euroa. Sosiaaliturvaetuudet lisääntyvätedellisvuodesta kolmella prosentilla. Nopeimmin kasvavat sairaus-ja työeläkevakuutuksen menot. Työttömyysturvan menot supistuvattyöttömyyden alentumisen takia. Eläkkeiden indeksikorotukset ovatedellisvuotista suuremmat, minkä lisäksi kansaneläkkeisiin tehtiinylimääräinen korotus 1.9.2006. Alkavien työeläkkeiden tasoa nostavat63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden korotetut eläkekarttumat sekäeläkekaton (60 % palkasta) poistuminen vuoden 2005 alussavoimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä.

Sairausvakuutusuudistuksen takia sekä työnantajien että työntekijöidensairausvakuutusmaksut nousivat, mikä nostaa maksutuottoja v. 2006,vaikka työnantajille maksun korotus korvattiin alentamalla vastaavastikansaneläkemaksua. Työttömyysvakuutusrahasto on hieman ylijäämäinentyöttömyysvakuutusmaksujen korotusten vuoksi. Työeläkelaitostenrahoitusylijäämä sitä vastoin supistuu hieman työeläkemaksujen alennustentakia. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä on 2½ %suhteessa kokonaistuotantoon. Työeläkevarojen markkina-arvo olikesäkuun 2006 lopussa 104,6 mrd. euroa eli noin 63 %suhteessa kokonaistuotantoon.

Vuonna 2007 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän 3½ %.Nopeimmin kasvavat edelleen sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot.Työttömyysmenojen supistuminen jatkuu. Eläkkeiden indeksikorotuksetovat tämänvuotisia suuremmat. Kansaneläkkeiden indeksikorotuksenarvioidaan olevan 1½ % ja työeläkkeiden 2 %. Eläkkeensaajienlukumäärä lisääntyy kahdella prosentilla. Kaikkiaan eläkkeensaajiaon 1,3 milj. henkilöä. Lapsilisää saavien perheiden jalasten lukumäärä pienenee, koska 17 vuotta täyttävien eli lapsilisäkannastapoistuvien lukumäärä on suurempi kuin syntyvien lasten lukumäärä.Lapsilisää maksetaan 1,0 milj. lapsesta.

Sosiaalivakuutusmaksuprosenttien arvioidaan pysyvän ennallaanlukuun ottamatta työeläkemaksujen pientä korotusta. Sosiaalivakuutusmaksutkasvavat siten likimain samaa vauhtia kuin kansantalouden palkkasumma,josta maksut pääosin kerätään. Työeläkelaitosten ylijäämän arvioidaanolevan 2,4 % suhteessa kokonaistuotantoon, ja muuttumattomillamaksuprosenteilla työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri kasvaa0,2 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon.