Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       04. Tarkastuslautakunta
       07. Työterveyslaitos
       08. Kansanterveyslaitos
       10. Säteilyturvakeskus
       12. Valtion koulukodit
       17. Työttömyysturva
       18. Sairausvakuutus
       19. Eläkevakuutus
       20. Tapaturmavakuutus
       57. Lomatoiminta

Talousarvioesitys 2005

13. Työsuojelun piirihallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Perustehtävä

Työsuojelun piirihallinto koostuu työsuojelupiireistä, jotka valvovat työsuojelua koskevien säädösten noudattamista ja edistävät turvallisuutta ja terveyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimintaa yhteistyössä työelämän osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa. Työsuojelupiirit ehkäisevät ja vähentävät työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja vaikuttamalla välillisesti työolosuhteisiin.

Viranomaisaloitteinen valvonta kohdistetaan strategian mukaisesti työntekijöiden terveyden ja työkyvyn kannalta tärkeimmille toimialoille ja työpaikoille. Työsuojelun piirihallinto tekee asiakkaiden pyynnöstä työsuojelutarkastuksia, antaa ohjeita ja neuvoja työolosuhde- ja työsuhdeasioissa sekä tutkii ammattitaudit ja vakavat työtapaturmat. Työsuojelun piirihallinto on pyrkinyt tehostamaan toimintaansa keskittämällä entistä suuremman osan resursseistaan painoalueilla tapahtuvaan valvontaan.

Toimintaympäristön muutokset

Työolojen pitkän aikavälin muutostrendi on ollut myönteinen, mikä näkyy ammattitautien ja työtapaturmien taajuuden vähentymisenä.

Viimeisen viiden vuoden aikana työn henkinen rasittavuus on vähentynyt tai sen kasvu näyttää hidastuneen. Ylitöiden määrä on jonkin verran vähentynyt 2000-luvulla, mutta niiden määrä on edelleen suuri. Eniten ylitöitä tehtiin kunnissa ja vähiten valtiolla ja teollisuudessa.

Työkykyä ylläpitävä toiminta on kehittynyt myönteisesti erityisesti julkisella sektorilla ja toiminta on kohdistunut työntekijöiden ammattitaidon ja työturvallisuuden kehittämiseen. Edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja.

Keskeiset työelämää koskevat lait on uusittu. Lainsäädännön muutosten perusteella on hallinnon toimintatapaa sekä osaamista parannettu. Työpaikan turvallisuuden hallintaa tukevia valvontamenetelmiä on otettu käyttöön. Työtapaturmien ja ammattitautien edelleen vähentyessä sekä fyysisen työympäristön osittain parantuessa on hallinnon osaamista lisätty erityisesti työhön liittyvän henkisen hyvinvoinnin alueella.

Eräiden työoloja kuvaavien tunnuslukujen kehitys
  1995 2001 20021) 20032)
         
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit, 1 000 kpl 118 122 121 119
Korvatut työpaikkatapaturmat milj. työtuntia kohden, kaikki toimialat 31 27 27 26
— rakentaminen 77 71 70 67
— teollisuus 51 41 39 39
— kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 42 35 36 -
Työpaikkakuolemat (työpaikalla ja työssä liikenteessä sattuneet kuolemat) 44 44 33 50
Työmatkakuolemat (kodin ja työpaikan välisessä liikenteessä sattuneet kuolemat) 17 42 27 25
Korvatut ammattitaudit 6 847 4 771 4 277 4 000
         
Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002

1) Ennakkotieto.

2) Arvio.

Strategiset linjaukset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vuoteen 2010 suuntaavien strategioiden mukaisesti työsuojelupiirit vaikuttavat työoloihin tavoitteena työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn ylläpito sekä työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten terveyden menetysten ehkäisy. Toiminta tukee työelämän vetovoimaisuuden lisäämistä ja väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämistä.

Keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2005

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti työsuojelun piirihallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet määritellään ministeriön ja työsuojelun piirihallinnon välisissä tulossopimuksissa.

Vaikuttavuus

Viranomaisaloitteinen toiminta:Työsuojelun piirihallinto kohdistaa pääosan toiminnasta kolmelle painoalueelle: henkinen hyvinvointi työssä, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työtapaturmien torjunta.

Henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi huolehditaan, että valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla on asiakasväkivallan uhan tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi toimivat järjestelmät. Varmistetaan, että riskitoimialojen työpaikoilla on toimintajärjestelmät haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun sekä työn aiheuttamien henkisten kuormitustekijöiden hallitsemiseksi. Valvonnan kohteina olevilla työpaikoilla varmistetaan, että niillä on lainsäädännön vaatimukset täyttävä työaikakirjanpito.

Työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi valvontaa kohdistetaan työpaikoille, joissa näyttöpäätetyö, käsin suoritettavat nostot sekä toistotyö on yleistä. Varmistetaan, että näitä riskejä sisältävillä työpaikoilla on toimivat hallintajärjestelmät ja työoloja seurataan.

Työtapaturmien torjumiseksi varmistetaan, että turvallisuuden hallintamenetelmiä ja työolojen seurantamenetelmiä käytetään erityisesti tapaturmavaarallisilla toimialoilla sekä usean työnantajan yhteisillä työpaikoilla.

Asiakasaloitteinen toiminta:Tavoitteena on, että asiakaskysyntään vastataan sovittuja määräaikoja noudattaen. Asiakasaloitteisen toiminnan sisältö ja laatu pyritään yhtenäistämään työsuojelupiireissä. Sähköistä asiointia ja tietopalvelua kehitetään.

Prosessit ja rakenteet

Työsuojelupiirien toiminnan suunnittelun ja kohdentamisen menetelmiä kehitetään ja niiden toimivuutta seurataan. Toiminnan laatua parannetaan, valvontamenetelmiä kehitetään ja toiminnan eri osa-alueiden arviointia jatketaan.

Voimavarojen käytön tehostamiseksi suppeahkoa erityisasiantuntemusta vaativien työpaikkojen ja toimialojen valvontaa keskitetään yhden tai muutaman työsuojelupiirin tehtäväksi.

Työsuojelupiirit toimivat kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen, aluetyöterveyslaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Aluetyöterveyslaitosten asiantuntemusta käytetään joustavasti työsuojelupiirien valvontatoiminnan tukena.

Uudistuminen ja työkyky

Henkilöstön kehittämissuunnitelmien perusteella virkarakennetta monipuolistetaan ja koulutustasoa nostetaan vahvistamalla asiantuntemusta ja osaamista erityisesti keskeisillä painoalueilla. Uusi työn vaativuuteen ja työssä suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstön keski-ikä on valtionhallinnon muita yksiköitä korkeampi, minkä takia erityisesti huolehditaan työkyvyn ylläpitämisestä ja työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä selvityksellä.

Resurssit ja talous

Työsuojelun piirihallinnon voimavarojen käyttö

Voimavarojen suuntaamista ja käyttöä toiminnan painoalueilla seurataan. Toimintojen tuottavuuden parantamiseksi toimintatapoja tehostetaan. Voimavarojen käytölle asetetaan seuraavat tavoitteet:

  2003 toteutuma 2004 arvio 2005 arvio
  1 000 € htv 1 000 € htv 1 000 € htv
             
Viranomaisaloitteinen toiminta 11 402 224 12 660 241 13 572 255
Asiakasaloitteinen toiminta 6 140 120 5 426 103 5 476 103
Hallinto- ja tukitoiminnot 4 385 86 4 522 87 4 762 89
Yhteensä 21 927 430 22 608 431 23 810 447

Maksullinen toiminta

Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että julkisoikeudellisten suoritteiden maksut vastaavat kokonaiskustannuksia ja suoritteet ovat tarkoituksenmukaista laatutasoa. Liiketaloudellisen suoritetuotannon tavoitteena on kokonaiskannattavuus, jossa otetaan huomioon valtakunnalliselle työsuhdeasiain palvelupuhelimelle talousarviossa myönnetty hintatuki.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa)
  2003
TP
2004
TA
2005
TAE
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 85 520 88 450 92 500
       
Maksullisen toiminnan kustannukset 166 121 173 857 189 420
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -80 601 -85 407 -96 920
Kustannusvastaavuus, % 51 51 49
       
Hintatuki 45 806 47 300 69 000
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -34 795 -38 107 -27 920

Työsuhdeasiain palvelupuhelimen toiminnasta vuonna 2005 kertyvien tulojen arvioidaan olevan 37 000 euroa ja erillismenojen 106 000 euroa, minkä johdosta hintatuen tarve on 69 000 euroa.

21. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 800 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelupuhelintoiminnan hintojen tukemiseen enintään 69 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina 192 500 euroa sekä maksullisen palvelupuhelintoiminnan hintatukena enintään 69 000 euroa.

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)      
  2003
TP
2004
TA
2005
TAE
       
Tulot 116 90 92
— maksullisen toiminta 86 86 92
— muut tulot 30 5 -
Menot 19 439 21 965 22 892
— henkilöstömenot 14 744 16 210 18 023
— toimitilavuokrat 1 592 1 726 1 826
— palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 1 382 2 026 2 114
— muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 722 2 004 2 007
       
Toiminnan rahoitus      
— toimintamenomomentille budjetoidut tulot 116 90 92
— toimintamenomomentille budjetoidut menot 19 439 21 965 22 892
— toimintamenorahoitus, netto 21 193 22 608 22 800
       
Momentin käyttö      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 870    
— myönnetty 21 927    
— käytetty 21 193    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 604    


2005 talousarvio 22 800 000
2004 talousarvio 22 608 000
2003 tilinpäätös 21 927 000