Talousarvioesitys 2003

90. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajoissa luomaan suotuisat toimintaedellytykset taiteen kentän toimijoille, turvaamaan kansalaisille mahdollisuus monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin sekä edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Huolehditaan lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta. Parannetaan lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta tukemalla lastenkulttuuriverkoston syntymistä. Huolehditaan taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman ja taiteenalakohtaisten ohjelmien sekä kulttuuriperintöä koskevien ohjelmien ja periaatepäätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Taiteen ja kulttuurin toimialan sisältötuotantohankkeiden toteuttamista sekä kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Parannetaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä uuden yhteisölainsäädännön ja tietoverkkoympäristön vaatimusten mukaisesti sekä kulttuurisektorin lähialueyhteistyötä alueiden integroimiseksi eurooppalaiseen yhteistyöhön.

21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 233 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 10 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työskentelyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvitys- ja informaatiotoiminta sekä kansainvälinen vuorovaikutus. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä taiteen keskustoimikunnalle ja taidetoimikunnille vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

• suoran taiteilijatuen kehittäminen
• taiteellisen tuotannon ja jakelun edellytysten kehittäminen
• taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen
• lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteuttaminen
• Terveyttä kulttuurista -toiminnan jatkaminen
• laaja-alaisen taiteilijapoliittisen ohjelmatyön ja taidepolitiikan arvioinnin kehittäminen
• evaluaatiomenetelmien ja tietopalvelun kehittäminen sekä osallistuminen alan, kotimaisen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön.

Tarkoitus on, että alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilökunnan tilojen vuokrista vastaisi sisäasiainministeriö ja läänintaiteilijoiden tilojen vuokrista opetusministeriö. Määrärahasta 701 000 euroa on tarkoitettu alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen.

22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 037 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 4 107 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 65 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion taidemuseon päätulosalueet ovat kuvataiteen kulttuuriperinnön hoito (tulosalue I), näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (tulosalue II) ja taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (tulosalue III). Opetusministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtion taidemuseolle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Tulosalueella I taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamista jatketaan taidekokoelmaohjesäännön ohjelman mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150—300 taideteosta vuodessa. Taidekokoelmien hoidossa määrällisenä tavoitteena on noin 460 teokselle tehtävät konservointitoimenpiteet. Kuvataiteen dokumenttien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen kasvuun ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Tulosalueen II tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa entisestään Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana niin pääkaupunkiseudun kuin koko maan väestölle terävöittämällä viestintä- ja markkinnointipalveluja sekä turvaamalla tuotetun tiedon ja elämysten saavutettavuus. Kansainvälinen toiminta muodostaa keskeisen osan museon toimintapolitiikkaa. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin.

Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteeksi asetetaan vähintään 330 000 kävijää, joista maksavia on noin 210 000. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 80 % on tyytyväisiä palveluihin.

Tulosalueella III Taidemuseoalan kehittämisyksikkö jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan taidemuseoiden kanssa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 297 000 euroa Sinebrychoffin taidemuseon peruskorjauksen ja laajennuksen aiheuttamaan vuokrankorotukseen sekä uuden interiöörimuseon kasvaneisiin käyttömenotarpeisiin ja 100 000 euroa Kiasman AV-laitteiston korvausinvestointeihin.

23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 383 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten perusparannustöihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunnan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja monumentti.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomenlinnan hoitokunnalle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Rakennusten tulosalue

Rakennusten korjaukset toteutetaan siten, että rakennuttamisen osuus ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskustannuksista. Asuinrakennusten kunnostustyö jatkuu kahdella työmaalla. Vuokratilojen käytön markkinointia kehitetään edelleen.

Monumentin tulosalue

Opastusjärjestelmää kehitetään. Suomenlinnaa rakennutetaan vankeinhoitolaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Näiden hankkeiden rakennuttamisen kustannus on enintään 15 % Suomenlinnan työsiirtolan vuotuisista kuluista. Maiseman kunnostustöissä painopisteenä on rantamuurien ja laitureiden kunnostaminen.

24. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 766 000 euroa.

Selvitysosa:Museoviraston toiminta jakaantuu tulosalueittain seuraavaan kahdeksaan tavoitekokonaisuuteen:

1. Vahvistetaan kulttuuriperinnön painoarvoa yhteiskunnassa ja edistetään kulttuuriperintöalan kehittymistä.

2. Edistetään kansallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja säilytetään kulttuuriperintöä sekä sitä koskevaa tietoa.

3. Tuotetaan kulttuuriperintöä koskevaa tietoa tutkimuksella, inventoinnilla ja dokumentoinnilla.

4. Välitetään kulttuuriperintöä koskevaa tietoa näyttelyiden, julkaisujen, valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen sekä kirjasto-, arkisto- ja tietopalvelujen kautta.

5. Lisätään kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta tietoverkkojen kautta.

6. Kehitetään Museoviraston rahoitusrakennetta.

7. Kehitetään Museoviraston sisäisen toiminnan laatua ja toimintaedellytyksiä.

8. Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön osaamista ja suorituskykyä.

Näiden tavoitekokonaisuuksien pohjalta opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Museovirastolle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kehittämistoiminnan laajentaminen ja voimistaminen (museoalan seuranta ja yleisten toimintaedellytysten parantaminen, strateginen kehittäminen, kansainvälinen toiminta, kehittämistyön koordinointi ja tukipalvelut, tiedonhallintakeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen).

Rakennusperintöstrategian toteuttaminen (rakennusperintöportaalin toteuttaminen, valtakunnallinen rakennusperintöinventointi sekä rakennusperintövuoden 2003 järjestelyt).

Esihistoriallisten esinekokoelmien varastoinnin kehittäminen ja konservointi.

Kokoelmien hoidon ja konservointipalvelujen kehittäminen.

Kansallismuseon yleisö- ja näyttelytoimintojen kehittäminen.

Kulttuurien museon toiminnan turvaaminen.

Kulttuurihistoriallisten museoiden yhteistyön edistäminen.

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 129 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 216 000 euroa.

Selvitysosa: Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 87 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjastolle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kirjaston antamien lainojen määrä pysyy suunnilleen ennallaan tai laskee hieman muuton aiheuttamien toimintakatkosten takia.

Kirjasto tuottaa 1 300 nimikettä ääni-, piste- tai elektronisia tuotteita.

Kirjasto suunnittelee ja toteuttaa muuton uusiin vuokratiloihin.

Kirjasto jatkaa digitaalisia äänityksiä ja analogisten ääninauhojen digitointia.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 160 000 euroa postimaksujen hinnankorotuksen ja lainauksen kasvun johdosta ja 68 000 euroa uusien toimitilojen aiheuttamien kiinteistömenojen kasvun johdosta.

Näkövammaisten kirjastolla on useita sellaisia hankkeita, joita ei ole otettu huomioon talousarvioehdotuksessa. Kirjasto muuttaa uusiin vuokratiloihin tammikuussa 2004, mikä aiheuttaa kertaluontoista lisäkustannusta. Muuton valmisteluun liittyy lisätehtäviä, muun muassa kokoelman inventointia, johon tarvitaan lisää henkilötyövoimaa. Uusi Pallas-kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2003. Järjestelmä tulee muodostamaan digitaalisen kirjaston rungon, jonka pohjalle kirjaston uusia digitaalisia palveluja jatkossa kehitetään. Kirjasto on myös siirtymässä uuteen Daisy-äänikirjajärjestelmään, mikä edellyttää vaihtoehtoisten talletusalustojen ja laitteiden testausta. Edellä olevan perusteella toimintamenoihin lisätään 50 000 euroa.

26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 387 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 101 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistöjen korjaustöihin.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 26 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Suomen elokuva-arkistolla on kolme tulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, elokuvakulttuurin edistäminen ja arkistopalvelut.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen elokuva-arkistolle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue

Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin 20 000 metriä, mustavalkoista asetaattifilmiä 25 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 15 000 metriä. Kokonaismetrimäärä vastaa noin 22 pitkää elokuvaa.

Lakisääteisen talletusvelvoitteen alainen filmi- ja videotuotanto vuodelta 1998 hankitaan kokoelmiin (noin 400 pitkää ja lyhyttä elokuvaa).

Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin 400 kopiolla.

Video- ja DVD-kokoelma lisääntyy vapaakappalelain perusteella noin 2 000 nimikkeellä.

Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia. Jatketaan elokuvatietokantojen kehittämistä internet-käyttöä varten. Otaniemen varastoluolan II osan valmistuttua jatketaan kokoelmien uudelleen järjestelyjä.

Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue

Suomen kansallisfilmografian 11. osan käsikirjoitus valmistuu.

Julkaistaan kaksi teosta yhteistyössä SKS:n kanssa.

Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä, joista 840 Helsingissä ja 160 muualla Suomessa.

Järjestetään FIAF 2003 kongressi yhteistyössä Svenska Filminstitutetin kanssa.

Arkistopalvelujen tulosalue

Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on 4 000.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon puolustusvoimien elokuva-arkiston siirron johdosta 250 000 euroa kolmen henkilötyövuoden palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen siirtona momentilta 27.10.21, Senaatti-kiinteistöille maksettava Otaniemi II -varastoluolan laajennuksen vuokra 215 000 euroa sekä FIAF-2003 kongressin järjestämiseen 84 000 euroa.

27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 505 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 182 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 60 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion elokuvatarkastamolla on neljä tulosaluetta: elokuvien ja video-ohjelmien ennakkotarkastus, lausuntojen antaminen viranomaisille, rekisteröinti ja ilmoitusten käsittely sekä asiakaspalvelu.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Valtion elokuvatarkastamolle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä on 600.

Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on 500.

Tarkastettujen vuorovaikutteisten kuvaohjelmien lukumäärä on 5.

Annettavien esityslupien lukumäärä on 25.

Viranomaisille annettavien lausuntojen lukumäärä on noin 5.

Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjelmia on noin 30 000.

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 053 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää 336 000 euroa kirjastojen sisältötuotannon kehittämiseen.

Selvitysosa:Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 42 euroa asukasta kohden.

Valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 62 195 000 euroa ja valtionavustuksiin 3 382 000 euroa momentilla 29.90.52.

Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävänä tekijänä 129 975 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 169 000 euroa verotuloihin perustuvina tasauserinä.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 13 642 000 euroon nähden on 16 411 000 euroa, josta 14 260 000 euroa aiheutuu momentin 29.90.52 perusteluihin viitaten veikkausvoittovarojen kertymän jäämisestä arvioitua pienemmäksi ja 2 151 000 euroa momentin 29.20.30 perusteluissa mainitusta asetuksesta.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 270 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden.

Selvitysosa:   Valtionosuuksiin       ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 36 852 000 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 30 073 euroa henkilötyövuotta kohden.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa: Vähennys 33 000 euroa talousarvioesityksen 5 003 000 euroon nähden aiheutuu yksikköhinnan tarkentumisesta.

Alueteatterit tekevät merkittävää työtä järjestäessään teatteriesityksiä erityisesti niiden paikkakuntien asukkaille, joilla muuten olisi vaikea päästä teatteriin. Valiokunta pitääkin alueteatteritoiminnan vahvistamista välttämättömänä. Sen vuoksi momentille lisätään 300 000 euroa käytettäväksi alueteattereille myönnettäviin ylimääräisiin valtionavustuksiin.

Eduskunta on hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään teattereiden valtiontukijärjestelmän selvittämistä. Valtionosuuden perusteena olevat henkilötyövuodet ovat jääneet jälkeen todellisista henkilötyövuosista. Valiokunnan mielestä tilanne on muodostumassa kestämättömäksi teattereiden kannalta. Lisämäärärahoja tarvitaan teattereille myös kehittämistyöhön.

Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä valtionosuutta saavien teattereiden toiminnan turvaamiseksi.

Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä valtionosuutta saavien teattereiden toiminnan turvaamiseksi.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 969 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 028.

Määrärahasta saa käyttää enintään 252 270 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Selvitysosa: Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 13 945 000 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 34 552 euroa henkilötyövuotta kohden.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Vähennys 46 000 euroa talousarvioesityksen 2 015 000 euroon nähden aiheutuu yksikköhinnan tarkentumisesta.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 615 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 4,2 euroa asukasta kohden.

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitukseen sisältyy 15 094 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista.

Koska eduskunta on hylännyt hallituksen esityksen HE 136/2002 vp, veikkausvoittovaroja ei voi käyttää kuntien kulttuuritoimintaan osoitettaviin valtionosuuksiin. Sen vuoksi momentille lisätään 5 993 000 euroa.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja     yleisen    kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen.

Vuonna 2003 saa tehdä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisia valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille tammikuun 2003 hintatasossa yhteensä enintään 5 000 000 eurolla. Vuonna 2003 saa lisäksi vahvistaa mainitun lain 36 §:n tarkoittamia laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2004 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2003 hintatasossa on yhteensä enintään 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ehdotetaan myönnettäväksi 6 miljoonaa euroa. Vireillä on yksi iso hanke eli Turun kirjaston rakennushanke, mikä estää muiden hankkeiden aloittamisen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kirjastojen perustamiskustannuksiin osoitetaan lähivuosina lisämäärärahoja. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

(35.) Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät(arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta.

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 276 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 925 000 euroa momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin.

Seurantalojen korjausavustukset. Vuosina 1978—2002 on annettu opetusministeriön korjausavustusta noin 1 700 seurantalolle yhteensä noin 228 miljoonaa markkaa eli noin 38 miljoonaa euroa. Avustuksilla on ollut ratkaiseva merkitys siihen, että seurantalot ovat säilyneet ja että ne voivat toimia monin paikoin ainoina julkisina kokoontumistiloina maamme syrjäisimmilläkin osilla. Avustuksia on viime vuosina hakenut vuosittain lähes neljäsataa yhdistystä, joista vain noin puolelle on voitu myöntää avustusta. Momentille lisätään 150 000 euroa seurantalojen korjaustöihin käytettäviin avustuksiin.

Talousarvioaloitteen TAA 591/2002 vp perusteluihin viitaten momentille lisätään 50 000 euroa käytettäväksi Ihmisoikeusliitto ry:n toiminta-avustukseen.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 445 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen. Vuonna 2003 saadaan myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Momentin määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Koska eduskunta on hylännyt hallituksen esitykset HE 137/2002 vp ja HE 138/2002 vp, veikkausvoittovaroja ei voi käyttää esitysten tarkoittamiin lakisääteisiin valtionosuuksiin. Sen vuoksi momentille lisätään 8 320 000 euroa.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 191 232 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 234 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä 175 000 euroa kirjastojen muihin avustuksiin.

Määrärahalla saadaan palkata neljä määräaikaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa.

Määrärahasta saa käyttää 841 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentilla käytettävissä olevia veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja saa käyttää myös Suomen Kansallisteatterin peruskorjauslainan hoitokulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 30 053 000 euroa momentilla 29.90.30, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 5 270 000 euroa momentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 1 969 000 euroa momentilla 29.90.32. Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 1 250 000 euroa momentilla 29.90.50 sekä taiteilija-apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin 9 956 000 euroa momentilla 29.90.51.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 500 000 euroa lastenelokuvan kehittämiseen.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Vähennys 19 930 000 euroa talousarvioesityksen 218 901 000 euroon nähden aiheutuu momentin 12.29.88 tuloarvion pienentymisestä. Vähennyksestä 14 260 000 euroa kohdistuu momentin selvitysosan taulukossa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin kirjastoille ja 5 670 000 euroa määrärahan muihin kohteisiin.

Lastenkulttuurikeskusten rahoitus. Lapsilla ja nuorilla, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin taide- ja kulttuuripalveluihin. Lastenkulttuuripoliittisen toimintaohjelman mukaisesti tapa näiden palveluiden kehittämiseksi on luoda lastenkulttuurikeskusten verkosto. Sen tarkoituksena on olla valtakunnalliset toimintaedellytykset omaava, laaja-alaisesti taiteen osaamista hallitseva, yhteistyöhön orientoitunut ja kehittämistyöhön erikoistunut lastenkulttuuriverkosto. Tavoitteena on kehittää lapsille suunnattuja palveluja koko valtakunnan alueella ja edistää niiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Verkoston tulee olla alueellisesti kattava ja sisältää monipuolista osaamista eri taiteen aloilta.

Talousarvioesityksessä on lastenkulttuurikeskustoiminnan aloittamiseen osoitettu vain 136 000 euroa. Edellä olevan perusteella momentille lisätään 270 000 euroa.

Teatteriryhmät ja tanssitaide. Valiokunta on toistuvasti talousarvioita käsitellessään todennut vapaiden teatteriryhmien heikon taloudellisen tilanteen. Kuitenkin teatteriryhmillä on tärkeä asema suomalaisessa teatterikentässä ja sen kehittämisessä. Momentille lisätään 100 000 euroa teatteriryhmien tukemiseen.

Suomalainen tanssitaide on korkeatasoista ja sillä on merkittävä asema kansainvälisestikin. Tanssitaiteen valtion tuki on ollut vähäistä vaikka määrärahoja on viime vuosina kasvatettu. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa tanssitaiteeseen nykyistä enemmän. Momentille lisätään 100 000 euroa tanssitaiteen edistämiseen.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seuranta. Valtioneuvoston vuonna 1998 vahvistaman arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaa varten tarvitaan lisätoimenpiteitä. Seurantatyöryhmä, joka jätti mietintönsä kuluvan vuoden kesällä on tehnyt ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Näitä ovat muun muassa, että arkkitehtuurin tutkimusta ja kehittämistä laajennetaan ja kehitetään arkkitehtuurin laadun arviointia, käynnistetään arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimus- ja kehitysstrategian laatiminen, otetaan opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistyössä ja opettajankoulutuksessa huomioon arkkitehtuurikasvatuksen tarpeet eri oppiaineissa sekä selvitetään vapaan sivistystyön puitteissa tapahtuvan arkkitehtuurikasvatuksen kehittäminen ja kuntien luottamushenkilöiden rakennettuun ympäristöön liittyvän koulutuksen kehittämistarpeet.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään rakennustaiteen edistämiseen 30 000 euroa käytettäväksi arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaan.

Kotimaisen elokuvan tuki. Valiokunta toteaa, että suomalainen elokuva on vakiinnuttanut uudelleen asemansa suomalaisen yleisön keskuudessa. Tätä myönteistä kehitystä on syytä tukea, ja voimistaa audiovisuaalista politiikkaa, jotta saamme parhaan mahdollisen taloudellisen ja taiteellisen hyödyn elokuvasta. Elokuva-alalla on merkittävä työllistävä ja vientiä edistävä potentiaali.

Kotimainen elokuvatarjonta uhkaa kaventua liian kapea-alaiseksi, vain monipuolinen tarjonta mahdollistaa elokuvan kehittymisen. Tulevaisuudessa suomalaisten elokuvien määrä vähenee vääjäämättä, jos määrärahaa ei voida nostaa. Osaaminen ja voimavarat jäävät tällöin vajaakäyttöön.

Elokuvien tuotantokustannukset ovat nousseet viime vuosina kustannuskehityksen vaikutuksesta ja alan vaatimusten kasvaessa. Kansainvälisen osatuotantorahoituksen saaminen edellyttää sitä, että tuotantomme yltävät hyödyntämään näitä rahoitusinstrumentteja. Liian pienet kansalliset elokuvahankkeet vaarantavat mahdollisuuden saada kansainvälistä osarahoitusta. Eurooppalaiset tuki-instrumentit, kuten MEDIA-ohjelma, kiinnittävät yhä enemmän huomiota elokuvatuotantoyhtiöiden jatkuvuuteen tukia suunnattaessa. Momentille lisätään 350 000 euroa kotimaisen elokuvan tukeen.

Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat. Suomessa on korkeatasoinen kulttuurifestivaalitoiminta, joka on viime vuosina laajentunut ja yleisömäärä on kasvanut. Valtakunnallisten festivaalien julkisen tuen osuus on kuitenkin pudonnut huomattavasti. Valtion tuki on viimeisten kymmenen vuoden aikana pudonnut yli 15 prosentista noin 5 prosenttiin. Kulttuuritapahtumat ovat korvanneet julkisen tuen omilla tuloillaan, pääsylipputuloilla, oheismyynnillä ja yritysyhteistyöllä. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että julkinen tuki mahdollistaa festivaaleille sisällöllisen kehitystyön ja korkean taiteellisen tason, mikä on pitkällä aikavälillä jatkuvuuden ehto. Esimerkiksi yritykset eivät luonnollisista syistä ole valmiita rahoittamaan tapahtuman perustoimintoja tai kehittämistyötä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä julkisen tuen korottamista. Momentille lisätään 30 000 euroa lisäyksenä valtakunnallisille kulttuuritapahtumille.

Kansallisteatterin lainanhoitokulut. Kansallisteatterin 2,8 miljoonan euron lainanhoitokulut on sijoitettu veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi. Lisäksi Kansallisteatterin lainanhoitokulut tulevat vuodesta 2004 olemaan suunnilleen kaksinkertaiset ensi vuoden tasoon verrattuna. Valiokunta ei voi hyväksyä sitä, että kansallisen kulttuurilaitoksen peruskorjaus rahoitetaan veikkausvoittovaroista rahoitettavien kohteiden toimintaan tarkoitetuilla varoilla. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että Kansallisteatterin lainanhoitokulut siirretään rahoitettavaksi yleisestä budjetista vuodesta 2004 alkaen.

Momentin määrärahamuutokset. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 5 670 000 euroa käytettäväksi hallituksen esityksen HE 132/2002 vp momentin selvitysosassa suunnitellulla tavalla ja lisätään 904 000 euroa, josta käytettäväksi 350 000 euroa elokuvataiteen edistämiseen, 100 000 euroa lisäyksenä teatteriryhmien tukemiseen, 30 000 euroa lisäyksenä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaan, 100 000 euroa lisäyksenä tanssitaiteen edistämiseen, 270 000 euroa lisäyksenä lastenkulttuurikeskuksille, 30 000 euroa valtakunnallisille kulttuuritapahtumille ja 24 000 euroa muuhun taiteen edistämiseen. Momentilta vähennetään 14 313 000 euroa hallituksen esitysten HE 136—HE 138/2002 vp hylkäämisestä johtuen. Vastaavat lisäykset tehdään momenteille 29.90.33 ja 29.90.51. Tästä seuraa myös, että momentin selvitysosan taulukon 16. ja 24. kohdan otsikot poistuvat.

Hallituksen esityksen HE 249/2002 vp momentin 29.90.52 selvitysosassa todetusta poiketen valiokunta katsoo, että tehtyjen muutosten johdosta momentin määrärahaa voidaan käyttää myös kuvittajien kirjastoapurahoihin.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 12 145 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden kulttuurilaitosten ja yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää avustuksen maksamiseen Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Suomen rakennustaiteen museon säätiölle, Taideteollisuusmuseon säätiölle, Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seuralle ja Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistykselle.

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 009 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalustehankintojen ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2003 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 336 000 euroa. Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2003 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 841 000 euroa.

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.