Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       01. Opetusministeriö
       05. Kirkollisasiat
       07. Opetushallitus
       70. Opintotuki
       88. Tiede
       90. Taide ja kulttuuri
       98. Liikuntatoimi
       99. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2003

29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2003 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:Opetusministeriön  hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, hyvinvointi, demokratia ja luovuus. Kansalaisten hyvinvointi, maan taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista.

Vuonna 2003 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat:

  • Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta ja kehitetään arviointia.
  • Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään lisäämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita. Hallinnonalan palvelujen saatavuutta tietoverkoissa parannetaan.
  • Lisätään sektoritutkimusta ja vahvistetaan hallinnonalan strategista suunnittelua.
  • Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään.
  • Koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuuritoimialoja kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää.
  • Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään.
  • Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon. Rakennusperintöstrategian toteuttamiseen osallistutaan.
  • Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi parannetaan kansalaistoiminnan edellytyksiä.
  • Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan.
  • Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan.
  • Edistetään uskonnonvapauden toteutumista.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







01.
Opetusministeriö
51 078
91 674
250 116
158 442
173
05.
Kirkollisasiat
2 005
2 052
2 066
14
1
07.
Opetushallitus
17 687
18 136
17 332
- 804
- 4
08.
Kansainvälinen yhteistyö
15 268
15 578
15 539
- 39
- 0
10.
Yliopisto-opetus ja -tutkimus
1 122 706
1 188 163
1 222 358
34 195
3
20.
Ammattikorkeakouluopetus
296 597
329 311
339 048
9 737
3
40.
Yleissivistävä koulutus
1 591 452
1 715 146
1 849 313
134 167
8
60.
Ammatillinen koulutus
459 622
511 178
544 542
33 364
7
69.
Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö
297 152
302 451
290 298
- 12 153
- 4
70.
Opintotuki
720 704
704 300
717 326
13 026
2
88.
Tiede
179 754
189 233
206 905
17 672
9
90.
Taide ja kulttuuri
295 533
304 608
315 334
10 726
4
98.
Liikuntatoimi
81 622
84 559
85 857
1 298
2
99.
Nuorisotyö
21 129
22 016
22 413
397
2

Yhteensä
5 152 308
5 478 405
5 878 447
400 042
7

  Henkilöstön kokonaismäärä 28 780 29 040 29 500    

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen pääluokkaperusteluksi. Lisäys aiheutuu siitä, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kohdennetaan sen vuoden menoksi, jolle vahvistettujen yksikköhintojen perusteella myönnettävästä valtionosuudesta on lain mukaan kysymys. Myös valtionavustukset kohdennetaan myöntöpäätösperusteella riippumatta siitä, perustuuko niiden myöntäminen valtionosuus- vai avustuslainsäädäntöön.

Valtiovarainvaliokunta:

Koulutuksen määrällinen suunnittelu. Koulutusmäärien ennakoinnin tehtävänä on varmistaa, että suomalainen elinkeinoelämä saa osaavaa henkilöstöä oikean määrän ja niin, että koulutus alueellisesti sijoittuu tarpeen mukaan. Ennakoinnilla pyritään lisäksi takaamaan se, että osaamistaso säilyy ajantasalla ja kehittyy. Suomessa koulutuksen määrällistä suunnittelua on toteutettu viime vuosikymmeninä vaihtelevasti. Usein muuttuva suunnittelu on heikentänyt koulutuksen oikeaa kohdentamista ja samalla vaikuttanut negatiivisesti oppilasrekrytointiin. Valtiosihteeri Sailaksen kansliapäällikkötyöryhmä on 22.8.2002 todennut, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työvoimakapeikkojen syntymisen ehkäisemiseksi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmää uudistetaan. Myös parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) on kartoittanut koulutustarvetta. Opetusministeriö puolestaan on käynnistänyt seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelun. Suunnittelun yhteydessä on rakennettu yhteydet maakunnallisiin liittoihin ja löydetty toimiva yhteistyömuoto Työvoima 2020 -hankkeen ja erityisesti sen alue- ja ammattirakennetyöryhmän kanssa. Valiokunta katsoo, että tämä malli, jossa yhteys maakunnallisiin liittoihin ja TE-keskuksiin antaa paremman mahdollisuuden alueellisten tarpeiden huomioon ottamiseen, lisää mahdollisuuksia määrällisen suunnittelun onnistumiselle.

Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti taiteen alan koulutusmääriin. Esimerkiksi tanssitaiteen koulutuksen laajentaminen viime vuosikymmenellä on sinänsä kohottanut tanssitaiteen kansainvälisestikin korkealle tasolle. Toisaalta kuitenkin lisääntyneet koulutusmäärät ja se, että taloudellista tukea on voitu jakaa niukasti on johtanut monilla taiteen aloilla ammattikoulutuksen saaneiden työttömyyden lisääntymiseen.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietinnössään opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen määrällisestä lisäämisestä todettuun. Valiokunta painottaa myös ammatillisen koulutuksen opettajankoulutuksen lisäämistarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammatillinen opettajankoulutus on yksi ammattikorkeakoulusektorin vaikeimmista ongelmista tällä hetkellä. Tarve aloituspaikkojen lisäämiseen on suuri. Valtionavustusten taso on kuitenkin pysynyt useana vuonna ennallaan. Valiokunta pitää tärkeänä huomioida ammatillisen opettajankoulutuksen lisämäärärahatarpeet tulevien vuosien talousarvioissa.

Budjetin rakenne. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, ettei opetusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa näy selkeästi kuntia koskevat osuudet taulukon tai muun vastaavan yhtenäisen selvityksen muodossa. Valiokunta katsoo, että opetusministeriön hallinnonalalla tulisi jatkossa olla tällainen selvitys.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että aikuiskoulutusmäärärahojen kokonaisuutta on vaikea talousarvioehdotuksesta hahmottaa. Aikuiskoulutusmäärärahoja on lukuisilla momenteilla ja myös perusteluista on usein vaikea selkeästi nähdä, mikä määräraha luetaan nimenomaan aikuiskoulutukseen kuuluvaksi. Valiokunnan mielestä myös aikuiskoulutukseen osoitettavat määrärahat tulisi selkeästi näkyä esimerkiksi yhteenvedosta, johon on otettu eri momenttien aikuiskoulutusmäärärahat.