Talousarvioesitys 2003

07. Työterveyslaitos

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos edistää maamme työikäisen väestön työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen parantamista tavoitteenaan hyvä työkyky, työelämän laatu sekä työkyvyttömyyden ehkäisy. Työterveyslaitos tuottaa, kokoaa ja välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta sekä edistää tiedon soveltamista käytäntöön. Tutkimus luo perustan Työterveyslaitoksen asiantuntemukselle. Koulutuksen, tiedonvälityksen ja työpaikoille suuntautuvan palvelutoiminnan avulla tietoa muutetaan käytännön vaikuttavuudeksi. Määräaikaiset toimintaohjelmat keskittyvät ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen.

Toimintaympäristön muutos

Työelämän keskeisiä muutosvoimia ovat lähivuosina globalisaatio, kansainvälinen kilpailu, tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen sekä väestön ikääntyminen. Työelämän muutoksen menestyksellinen hallinta on nousemassa keskeiseksi kilpailutekijäksi innovaatiokyvyn, osaamisen ja toiminnan tehokkuuden rinnalle. Kiire koetaan edelleen tärkeimmäksi työelämän ongelmaksi. Työssä jaksamisen vaikeudet näkyvät ikääntyvien työntekijöiden varhaisena eläköitymisenä ja mielenterveyden häiriöiden osuuden kasvuna työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut strategisen tavoitteen, jonka mukaan työssä jatketaan tulevaisuudessa 2—3 vuotta kauemmin kuin nykyään. Työterveyslaitos tukee toiminnallaan tavoitteen saavuttamista.

Työterveyshuoltolaki on uudistunut ja selkeyttänyt työterveyshuollon tehtäviä ja toimintatapoja. Vireillä oleva työturvallisuuslain uudistus tuo erityisesti henkisen työsuojelun kysymykset lain piiriin. Työpaikat, palvelujärjestelmä ja viranomaiset tarvitsevat lakiuudistusten toteuttamiseen uusia toimintamalleja sekä koulutusta. Työterveyshuollon ja työsuojelun ammattihenkilöstö ikääntyy, mutta nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan tuleviin tarpeisiin. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkärien koulutustoimia tarvitaan ainakin kaksinkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

Vaikuttavuustavoitteet ja toiminnan painoalueet vuonna 2003:

Ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy: Painopisteinä ovat allergiat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työperäiset syövät. Työterveyslaitos tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti. Työterveyslaitos osallistuu Terveys 2000 -hankkeen tulosten analysointiin.

Työympäristön laadun parantaminen: Työterveyslaitos kehittää vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin menetelmiä sekä turvallisuuskriteerejä ja malliratkaisuja tapaturmien ja työympäristöperäisen altistumisen vähentämiseksi. Kemikaalien riskinarviointeja tehdään viranomaisten toimeksiannosta. Työterveyslaitos osallistuu alan normiston ja standardien kehittämiseen. Työympäristö 2005 ‐toimintaohjelmassa kartoitetaan kokonaisvaltaisesti suomalaisten työympäristöaltistumista. Käynnissä ovat myös toimintaohjelmat Ionisoimattoman säteilyn terveysriskien ehkäisy sekä Puupöly ‐altistuminen ja terveyshaitat.

Työntekijän henkisten voimavarojen kehittäminen: Työterveyslaitos tutkii psyykkistä ylikuormittumista ja työssä jaksamista ja kehittää käytännön ratkaisumalleja uupumisen ehkäisemiseksi. Henkilöstön osaamisen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi luodaan toimintamalleja. Kelpo työ ‐toimintaohjelmassa selvitetään voimavarojen kehittämismahdollisuuksia työuran eri vaiheissa. Työterveyslaitos tutkii eri työaikamuotojen vaikutuksia työkuormitukseen, toimintakykyyn sekä elämänhallintaan, erityisesti perhe-elämään.

Työyhteisöjen kehittäminen: Työterveyslaitos kehittää työorganisaatioille toimintamalleja, jotka edistävät oppimista sekä työyhteisöjen terveyttä ja toimivuutta. Työterveyslaitos tutkii organisaatioiden menestyksen edellytyksiä. Työterveyslaitos selvittää tasa-arvon toteutumista työpaikoilla ja kehittää toimintatapoja työelämän tasa-arvon edistämiseksi, erilaisuuden hyödyntämiseksi ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Väkivalta- ja konfliktitilanteiden ehkäisemiseksi kehitetään toimintamalleja.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan edistäminen: Työterveyslaitos kehittää työkykyä ylläpitävän toiminnan menetelmiä, soveltaa niitä interventiohankkeissa ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Ikääntyvien työkyky ja hyvän ns. kolmannen iän edellytysten luominen ovat tyky-toiminnan erityiskohteita. Sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusammattien työoloja ja työkykyä kehitetään toimintaohjelmissa. Painoalueelle suunnitellaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteistä kehittämisohjelmaa.

Informaatiotyön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen: Työterveyslaitos tutkii tietointensiivisen työn terveysvaikutuksia ja kehittää informaatioteknologian terveys-, turvallisuus- ja käytettävyyskriteerejä. Ihminen ja tietotyö -toimintaohjelma on yksi Sitran tietoyhteiskuntakehityksen kärkihankkeista.

Nuorten työterveyden parantaminen: Työterveyslaitos tutkii nuorten työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja kehittää toimintamalleja nuorten työelämänvalmiuksien parantamiseksi. Työterveyslaitos osallistuu työterveyden ja työsuojelun ammatillisen opetuksen kehittämiseen ja edistää koulutyöympäristöjen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Painoalueelle käynnistyy toimintaohjelma vuoden 2003 aikana.

Työterveyshuollon ja työsuojelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen: Työterveyslaitos kehittää työterveyshuollon toimintatapoja ja työmenetelmiä; tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista ja systemaattista työskentelytapaa ja kehittää työterveyshuollon kattavuutta. Työterveyslaitos kouluttaa työterveys- ja työsuojelualan ammattihenkilöstöä.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 60 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 35 200 000 euroa. Valtionavun lisäys johtuu lähinnä koulutuskeskuksen, työterveyshuoltopoliklinikan ja rakennusalan työterveyshuoltoyksikön kehittämisestä.

Arvioidaan, että noin 604 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja noin 260 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan siten noin 864.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 35 210 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 22 487 euroa ja muihin menoihin 12 723 euroa.