Talousarvioesitys 2002

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki

Selvitysosa:Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin. Maatalouden tulotuki muodostuu EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tukimuodoista ja kansallisesta tuesta.

Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos

Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistus (Agenda 2000) aloitettiin vuonna 2000. Markkinajärjestelmien uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvyn parantaminen sisä- ja ulkomarkkinoilla. Tavoite toteutetaan laskemalla tuottajahintoja vaiheittain lähemmäs maailmanmarkkinahintatasoa ja korvaamalla viljelijöille tästä aiheutuvia tulonmenetyksiä suoralla EU:n tulotuella. Uudistuksen toimeenpano etenee asteittain siten, että viljan markkinajärjestelmän uudistus ajoittuu vuosille 2000 ja 2001. Naudanlihan markkinajärjestelmä uudistetaan kolmen vuoden aikana ja maitouudistus on sovittu alkavaksi vasta vuonna 2005. Yhteinen maatalouspolitiikka on myös jatkossa monien muutospaineiden alaisena. Näitä ovat Agenda-ratkaisun yhteydessä sovittujen politiikan tulosten välitarkasteluiden ohella EU:n laajentuminen, tarve saada tuloksia kansainvälisen maatalouskaupan vapauttamiseen tähtäävissä WTO-neuvotteluissa sekä akuuttien elintarvikekriisien hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Tuottajahintojen kehitys

Maataloustuotteiden tuottajahinnat määräytyvät EU:n yhteismarkkinoilla suurelta osin elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perusteella. Tuottajahintoihin heijastuu yritysten välinen kilpailu niin yhteismarkkinoilla kuin kotimaassakin. Kotimaisen raaka-aineen hintataso ei voi merkittävästi vaihdella Suomessa alueellisesti tai poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Maatalouden tuottajahintaindeksin (ilman turkiksia) mukaan vuonna 2000 tuottajahinnat olivat Suomessa keskimäärin vajaan prosentin edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat laskivat noin 3 % johtuen mm. viljojen ja ruokaperunan hintojen alentumisesta. Kotieläintuotteiden hinnat sen sijaan kohosivat lähes 3 % mm. maidon ja sianlihan hintojen nousun myötä. Vuosina 1995—2000 tuottajahinnat ovat alentuneet keskimäärin 1,7 %.

Maatalouden tuet

Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydentävät kansalliset tuet. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 44 % vuonna 2000 ja 41 % vuonna 1999.

Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävästä maataloustulosta tukien osuus oli 159 % vuonna 2000 ja 153 % vuonna 1999. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saadut tuotot kattoivat muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. Merkittävä osa tuista käytetään siten kustannusten kattamiseksi.

¹⁾   Tukien maksatusaikataulusta johtuen eräiden tukien maksatus ajoittuu kahdelle budjettivuodelle.

²⁾   Lisäksi 32,80 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, josta 18,3 milj. euroa EU:n osuutta.

³⁾   Sisältää vuoden 2001 lisätalousarviossa hyväksytyt 16,8 milj. euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen sekä 12,6 milj. euroa ympäristötukeen.

Vuonna 2000 maatalouden peltoala- ja eläintukia maksettiin noin 78 300 tuenhakijalle, missä vähennystä edelliseen vuoteen oli runsaat 4 200 kappaletta (-5,1 %). Vuodesta 1995 tukea saaneiden tilojen määrä on alentunut runsaalla 20 400 tilalla eli runsaalla viidenneksellä. Tuotantotoimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät ole hakeneet tukea on viime vuosina ollut noin 3 000 kappaletta. Näistä noin kolmannes on yli 65-vuotiaiden omistuksessa.

Kustannukset

Tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna maatalouden tuotantopanosten hinnat olivat vuonna 2000 noin 6 % edellisvuotta korkeammat. Pääosa tästä noususta selittyy öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun suorilla ja välillisillä vaikutuksilla. Polttoaineiden keskihinta oli vuonna 2000 noin 49 % edellisvuotta ja 83 % vuotta 1995 korkeampi. Rehujen hinnat nousivat raakavalkuaisen hinnan nousun myötä 4 % ja lannoitteiden hinnat nousivat 2 %. Maatalouden luottojen keskikorko oli 6,6 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 1999. EU-jäsenyyden aikana tuotantopanosten hintojen kokonaisindeksi on noussut yli 7 %.

Maataloustulon kehitys

Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 2000 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa 1 031 milj. euroa, mikä on 90 milj. euroa eli 10 % edellisvuotta enemmän. Maataloustulo oli kasvusta huolimatta vuosia 1995—1997 alhaisemmalla tasolla.

Kokonaistuotto kasvoi 3 753 milj. euroon eli 7 % edellisvuodesta. Markkinoilta saatujen myyntitulojen osuus oli 54 %, tukien osuus 44 % ja muiden tuottojen osuus 2 % kokonaistuotosta. Maksettujen tukien määrä kasvoi uusien tukiratkaisujen myötä.

Viljatuotto kasvoi suotuisten sääolosuhteiden ansiosta 24 milj. euroa eli 15 %. Maitotuotto kasvoi lähes 31 milj. euroa maidon tuottajahinnan ja tuotannon kasvun myötä. Naudanlihatuottoa alensi 4 % lähinnä tuottajahintojen alentuminen, kun taas sikatuotto kasvoi tuottajahintojen vahvistumisen ansiosta 17 milj. euroa eli 8 % huolimatta tuotannon vähentymisestä 10 milj. kilolla. Kananmunatuotto kasvoi puolestaan 8 % tuottajahintojen nousun myötä, mutta sektoria vaivaa edelleen ylituotanto.

Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelma ottaa huomioon panosten hintakehityksen ohella myös panosten käytön muutokset. Kokonaislaskelman mukaan maa- ja puutarhatalouden kokonaiskustannus kasvoi 143 milj. euroa eli 6 % vuonna 2000. Kustannusten vuosimuutos oli koko EU-jäsenyysajan suurin. Lannoitekustannus oli 8 % edellistä vuotta suurempi myyntimäärien kasvun ja hintojen nousun myötä. Rehukustannus kasvoi vastaavasti 6 % lähinnä hintojen nousun takia. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan korkokustannus oli 146 milj. euroa, mikä oli lähes 20 % edellistä vuotta korkeampi.

¹⁾ Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/Taloustutkimus MTTL

Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen

Kotieläintuotantoa harjoittavien tilojen määrän laskusta huolimatta tuotantomäärät ovat kokonaisuutena pysyneet likimain ennen jäsenyyttä vallinneella tasolla. Samoin kotieläintuotteiden tuotanto ja kulutus ovat pääosin tasapainossa maidon- ja kananmunantuotantoa lukuun ottamatta. Vuonna 2000 maidon kokonaistuotanto kasvoi 2 % edellisestä vuodesta, vaikka maidontuotannon lopetti edellisen vuoden tapaan yli 2 000 maidontuottajaa. Tuotanto ylitti kansallisen kiintiön noin 24 milj. litralla. Lihan kokonaistuotanto väheni 3 % edellisestä vuodesta ollen 330 milj. kg. Naudanlihan tuotanto kasvoi hieman muun lihantuotannon vähentyessä. Suhteellisesti eniten aleni lampaanlihan tuotanto (-18 %). Sianlihan tuotanto aleni 5 %. Siipikarjanlihan tuotanto väheni kokonaisuudessaan 3 %, mikä johtui broilerin lihan tuotannon kääntymisestä laskuun. Kalkkunan tuotannon kasvu sen sijaan jatkui edelleen voimakkaana (noin +25 %). Kasvusta huolimatta kotimainen tuotanto ei täysin kattanut kysyntää, vaan kalkkunan lihaa tuotiin lähes 2 milj. kiloa.

Vuonna 2000 viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesannon) oli 2,18 milj. hehtaaria. Viljakasvien viljelyala kasvoi runsaat 3 % ollen 1,17 milj. hehtaaria. Tästä leipäviljaa oli 194 000 hehtaaria, mikä oli 64 100 hehtaaria edellisvuotta enemmän. Öljykasveja viljeltiin vajaan 53 000 hehtaarin alalla. Nurmikasveja viljeltiin 680 000 hehtaarin alalla. Kesannoitu ala väheni lähes 30 000 hehtaarilla (-14 %).

Vuonna 2000 viljasato oli 4 103 milj. kiloa (+42 %). Kokonaissadon nousu johtuu pääosin leipävilja-alan lisääntymisestä ja keskimääräistä paremmista hehtaarisadoista. Edellisen kerran vastaavan suuruinen viljasato saatiin vuonna 1990.

Vuonna 2000 luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirtymässä olevan pellon ala oli noin 147 000 hehtaaria, mikä on 6,7 % viljelyksessä olevasta peltoalasta. Tiloja oli yhteensä noin 5 200.

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 588 490 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1254/1999) mukaisen emolehmien kansallisen lisäpalkkion kansallisen ja EU:n rahoitusosuuden ja komission päätökseen (97/428/EY) perustuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksamiseen sekä perunantuotannon, hunajantuotannon ja vilja- ja nurmikasvien siementuotannon kansallisista tuista ja viljelijöiden opintorahasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös tukijärjestelmien suunnittelusta, seurannasta ja kertaluontoisista toimeenpanotehtävistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä tuotantosuunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseksi vuosina 1998 ja 1999 tehdyistä sopimuksista (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää sokerialan yleisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY 1260/2001) artiklan 14 mukaisesti seuraavan markkinointivuoden tuotantoon siirrettävän sokerimäärän varastointikustannusten korvaamiseen. Määrärahaa saa käyttää vuoteen 2001 ja sitä aikaisempiin vuosiin kohdistuvien tukien maksamiseen.

Vuonna 2002 ja sitä aikaisemmin tehdyistä päätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuoden 2003 määrärahasta maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2001 lisätalousarviossa maatalouden kustannusten nousun osittaiseksi kompensoimiseksi hyväksytty 16 819 000 euroa.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä, turvata maatalouden toimintaedellytykset ja maataloustuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin määrärahan käyttökohteet voidaan jakaa neljään pääosaan: Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden varastoinnin tuet). C-tukialueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa on voimassa kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja kotieläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoisen tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimintaedellytykset. Eräille kasveille tätä tukea maksetaan koko maassa. Erilaisista tukijärjestelmistä huolimatta tuet voidaan maksaa koko maassa samoin perustein.

Muuhun kansalliseen tukeen kuuluvat muut kuin edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuuluvat tukikohteet. Näitä ovat mm. perunantuotannon kansallinen tuki, emolehmien kansallinen lisäpalkkio sekä viljelijöiden opintoraha. Tavoite 1-alueella ja ns. siirtymäkauden tuen alueella EU maksaa emolehmien kansallisen lisäpalkkion kustannuksista ensimmäiset 24,15 euroa. EU:n osuutta vastaava tulo 336 000 euroa on otettu huomioon momentilla 12.30.01.

Vuonna 2002 ja sitä aikaisemmin tehdyistä kansallista tukea koskevista päätöksistä saa aiheutua näihin vuosiin kohdistuvia vuonna 2003 budjetoitavia menoja enintään 84 094 000 euroa. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaihtelun vaikutukset.

43. EU-tulotuki(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 443 076 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien maa- ja puutarhatalouden tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n osuutena euroon siirtymisen vuoksi suorittaman tasaustuen maksamiseen.

Selvitysosa:EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuottajahintojen laskusta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Momentin määrärahan kasvu johtuu Agenda 2000:n myötä tapahtuvasta nykymuotoisten yksikkötukien korotuksesta. Tukea maksetaan peltokasvien osalta neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella. Sonni-, härän teurastus- ja emolehmäpalkkiot sekä laajaperäisyyspalkkiot ja laajaperäisyyspalkkio vuoristoalueen lypsylehmille sekä lisätuki (ns. kansallinen kirjekuori) myönnetään neuvoston asetuksen EY 1254/1999 mukaisesti. Perunatärkkelyksen tuotantotuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1868/94 perusteella ja perunatärkkelyksen tasausmaksu neuvoston asetuksen ETY 1766/92 perusteella. Peltokasvien tukijärjestelmän tukitason mukaisesti maksetaan kuitupellavan ja kuituhampun tuki viljelijöille neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella sekä kuitupellavan ja -hampun jalostustuki jalostajalle neuvoston asetuksen EY 1673/2000 ja komission asetuksen EY 245/2001 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetuksen EY 603/95 perusteella sekä heinänsiementen tuotantotuki neuvoston asetuksen ETY 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot maksetaan neuvoston asetuksen EY 2467/98 perusteella. Tasaustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 2799/98.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2002 maksettavat tuet. EU-tulotukia ja niihin verrattavia unionin säännösten perusteella toimeenpantavia muita EU:n kokonaan rahoittamia toimenpiteitä sekä EU:n suorittamaa tasaustukea varten arvioidaan tarvittavan 443 076 000 euroa. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille 12.30.01.

Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. Enimmäisala, jolle tukea Suomessa voidaan maksaa on 1,59 milj. hehtaaria. Vuonna 2000 peltokasvien tukea maksettiin 69 504 tilalle 327 530 675 euroa. Pinta-ala oli noin 1,567 milj. hehtaaria. Sonnipalkkiota voidaan vuonna 2002 maksaa enintään 200 000 eläimestä, emolehmäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja uuhipalkkiota enintään 80 000 eläimestä. Suomelle myönnetyt sonni-, härkä-, emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt ylittävät nykyisen tuotannon määrät. Vuonna 2002 arvioidaan haettavan sonnipalkkiota 188 000 sonnista, emolehmäpalkkiota 29 000 emolehmästä ja uuhipalkkiota 53 000 uuhesta.

44. Satovahinkojen korvaaminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Selvitysosa:Satovahinkojen korvaaminen perustuu voimassa olevaan lakiin satovahinkojen korvaamisesta (530/1975). Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000). Laki on annettu 21.12.2000 ja se on tarkoitus tulla voimaan Euroopan komission hyväksyttyä uudistetun satovahinkojärjestelmän sisällön.

45. Maatalouden ympäristötuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 298 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtion kokonaan rahoittamaan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 100 euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään 840 900 euroa ja ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 420 500 euroa. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja.

Vuonna 2002 saa tehdä EU:n komission vuosille 2000—2006 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2003—2011 menoja yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Selvitysosa: Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut komission vuosille 2000—2006 hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitua suuremmaksi. Järjestelmän piiriin on tullut noin 96 % peltoalasta ja 91 % tiloista. Vuonna 2002 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan 305 400 000 euroa. Kun käytössä on 7 400 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, momentille tarvitaan 298 000 000 euroa. EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 75 % ja muualla maassa 50 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 55 %.

Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi, siirtyvä erä huomioon ottaen, vastaavasti 167 231 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten.

Vuosia 1995—1999 koskevan maatalouden ympäristöohjelman perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 8 800 000 euroa. Vuosille 2000—2006 hyväksytyn maatalouden ympäristötukijärjestelmän perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 287 854 500 euroa. Määrärahalla arvioidaan voitavan uusia vuonna 2002 päättyvät, tuen saamisen ehdot täyttävät erityistukisopimukset ja vuonna 2002 päättyvät perustukisitoumukset sekä tehdä uusia sitoumuksia ja sopimuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot ja useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisen suunnittelun aiheuttamat kulutusmenot.

¹⁾  Lisäksi 7,4 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa.

46. Luonnonhaittakorvaus(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän toimenpideohjelman ja vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman valtion kokonaan rahoittamasta väliarvioinnista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 100 900 euroa. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja.

Vuonna 2002 saa tehdä EU:n komission vuosille 2000—2006 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2002—2006 menoja yhteensä enintään 3 363 800 euroa.

Selvitysosa:Vuonna 2002 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan vuosille 2000—2006 hyväksytyn horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti 422 673 000 euroa. Vuonna 2002 EU:n osarahoituksen arvioidaan olevan tavoite 1-alueella 50 % ja muualla maassa 24 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 30,6 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavasta väliarvioinnista valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksaminen.

Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 129 210 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista luonnonhaittakorvauksia varten.