Talousarvioesitys 2002

51. Vesivarojen käyttö ja hoito

Selvitysosa:Tähän lukuun on budjetoitu vesivarojen käytön ja hoidon määrärahat vedenhankinnan ja viemäröinnin edistäminen mukaan luettuna. Ympäristöhallinnossa näissä tehtävissä työskentelevän pysyväisluonteisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot on otettu huomioon ympäristöministeriön pääluokan luvuissa 35.40 ja 35.60. Näiden tehtävien osuuden arvioidaan vastaavan 210 henkilötyövuotta eli noin 7 904 000 euroa alueellisten ympäristökeskusten toimintamenoista ja 35 henkilötyövuotta eli noin 2 186 000 euroa Suomen ympäristökeskuksen toimintamenoista. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu huomioon ympäristöministeriön hallinnonalan henkilötyövuosien määrässä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ympäristöhallinnolle vesivarojen käytön ja hoidon tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavan erillisrahoituksen. Tehtävien hoidossa tarvittavan henkilöstön ja erityisosaamisen riittävyys ja kehittyminen varmistetaan.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002 vesivarastrategian päämäärien toteuttamiseksi:

Alueelliset ympäristökeskukset

• Koekäytetään vesivarojen käytön ja hoidon mittaristoa.
• Kehitetään ympäristökeskusten organisaatiota eriyttämällä toisistaan rakentamispalvelujen tuottaminen ja tilaaminen sekä nostetaan rakennuttamisastetta 5 %.
• Kehitetään laatujärjestelmiä siten, että ne vuoteen 2005 mennessä kattavat koko vesivaratehtävien hoidon.
• Yhteistyö EU:n aluekehitysohjelmien ja alueellisen maaseutuohjelman toimeenpanossa toimii hyvin.
• Huolehditaan vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen täytäntöönpanosta.
• Vesihuollon tukitoimenpiteillä turvataan maaseudulla hyvälaatuinen ja riittävä talousvesi sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien käsittely 5 000 taloudelle.
• Edistetään kunnallisten ja alueellisten vesihuollon kehittämis- ja yleissuunnitelmien laatimista ja ajantasaistamista.
• Osallistutaan EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon.
• Huolehditaan siitä, että vesistöhankkeet ja niiden lupaehdot ovat ajanmukaisia ja rakenteet kunnossa.
• Huolehditaan patojen turvallisuudesta ja toimintavalmiudesta erityisesti poikkeustilanteiden varalta.
• Ohjataan rakennusten ja tulville alttiiden toimintojen sijoittumista ja parannetaan valmiutta suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.

Suomen ympäristökeskus

• Osallistutaan vesivarojen käytön ja hoidon mittariston koekäyttöön.
• Parannetaan vesivara-asioiden näkyvyyttä ympäristöhallinnon www-sivuilla sekä varmistetaan tehtäväalueen julkaisujen, artikkeleiden ja tiedotteiden määrän ja laadun pysyminen hyvällä tasolla.
• Kehitetään erityisesti haja-asutuksen vesihuollon menetelmiä ja ratkaisumalleja.
• Tutkitaan pohja- ja tekopohjaveden käytettävyyttä vedenhankinnassa ja pohjavedenoton vaikutuksia.
• Tuetaan laatujärjestelmien soveltamista vesivaratehtävien hoidossa.
• Jatketaan vesistöjen käytössä ja hoidossa tarvittavien mallien ja tietotekniikkasovellusten ajanmukaistamista.
• Tuetaan valmiuden parantamista suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.
• Laaditaan viisivuotissuunnitelma patoturvallisuuden ja sen hoidon kehittämiseksi Suomessa.
• Tuetaan EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa.
• Tuotetaan vesialan erityisosaamista vaativat asiantuntija-, viestintä- ja koulutuspalvelut ottaen huomioon myös kansainvälisistä sopimuksista sekä lähialueyhteistyöstä aiheutuvat tarpeet.

Momenttien 30.51.30, 31 ja 77 määrärahoilla tuettavien ja toteutettavien investointien investointivaiheen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna noin 830 henkilötyövuotta.

Vesivarojen käyttöön ja hoitoon on talousarvioesityksessä esitetty yhteensä 25,7 miljoonaa euroa (152,8 miljoonaa markkaa). Määrärahataso on siten hieman alempi kuin kuluvan vuoden talousarvion 159,8 miljoonaa markkaa. Lisäksi ympäristöministeriön pääluokassa on budjetoitu vesivaratehtävien hoitoon yhteensä noin 10 miljoonaa euroa (noin 60 miljoonaa markkaa).

Momentin 30.51.77 vesistö- ja vesihuoltotöihin tarkoitettu määräraha supistuu viisi prosenttia vuoden 2001 tasosta. Supistus hidastaa jonkin verran erityisesti keskeneräisten hankkeiden toteutusta ja suunniteltuja perusparannustoimia. Samalla se heikentää hankkeiden toteutuksen taloudellisuutta ja estää kunnille ja niiden asukkaille tärkeiden ja kiireellisten uusien hankkeiden käynnistymisen. Useilla alueilla tätä määrärahaa tarvittaisiin muun muassa entisten perkausten, järvenlaskujen ja rehevöitymisen aiheuttamien kunnostustarpeiden hoitoon.

Momentin 30.51.30 uusien korkotukilainojen myöntämisvaltuus poistuu. Myöntämisvaltuuden poistuminen on tarkoitus lähivuosina kompensoida täysimääräisesti lisäämällä vastaavasti momentin 30.51.31 vesihuoltoavustuksiin tarkoitettuja määrärahoja. Talousarvioesitykseen sisältyy tämä kompensaatio vuoden 2002 osalta. Valtionavustusten määrää olisi tarvetta lisätä lähivuosina huomattavasti kompensaatiolisäystä enemmänkin. Merkittävä osa maaseudun vesihuollosta toimii vesiosuuskuntien avulla. Ne rakentavat verkostojaan pitkälti vesihuoltoavustusten turvin. Monin paikoin vesihuolto ei vastaa asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeita, ja ilman valtion tukea välttämättömistä vesihuoltoinvestoinneista saattaa aiheutua kohtuutonta painetta asukkailta perittäviin maksuihin. Näin on erityisesti maaseudulla keskustaajamien ulkopuolella, missä uuden vesihuoltolainsäädännön tavoitteiden mukaisesti tulisi erityisesti parantaa vesihuoltopalveluja.

Valiokunta toteaa, että vesivarahankkeita voidaan tässä luvussa olevien määrärahojen lisäksi toteuttaa myös työllisyysvaroin ja EU:n tuella. Rahastokaudella 2000—2006 EAKR:n tuella toteutettavien vesivarahankkeiden rahoituksen arvioidaan säilyvän edellisen kauden tasolla eli noin viidessä miljoonassa eurossa/vuosi. Maaseudun kehittämiseen liittyviä vesivarahankkeita voidaan toteuttaa myös EMOTR:n tuella.

Talousarvioesitys sisältää myös ympäristökeskusten rakentamisorganisaation muutoksen. Rakentamistöiden tilaaminen ja tekeminen on tarkoitus eriyttää organisatorisesti toisistaan 1.7.2002 lähtien. Valiokunta pitää mahdollisena, että muutos ei vähennä pysyviä resurssitarpeita ja on omiaan lisäämään ympäristökeskuksen sisäisen toiminnan byrokratiaa.

22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 128 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 15 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 489 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Korkotuen piiriin ei hyväksytä uusia lainoja.

Korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja 9—16 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kiinnitysluottolaitosten obligaatiovaroista vuonna 1987 tai sitä ennen myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityksen määrä on sama kuin vuonna 1987. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta.

Selvitysosa:Vuoden 2000 lopussa korkotukilainakanta oli 79 050 000 euroa. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1 800 000 euroa vuonna 2003, 1 400 000 euroa vuonna 2004, 1 100 000 euroa vuonna 2005 ja sen jälkeen yhteensä 2 900 000 euroa.

31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin toimenpiteisiin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään vesihuoltolainsäädännön uudistuksen toimeenpanon edistämiseen erityisesti maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla ottaen huomioon myös vapaa-ajan toimintojen tarpeet. Määrärahalla edistetään myös pohjaveden käytön lisäämistä ja poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamista yhdyskunnissa. Tuettavien hankkeiden investointivaiheen työllisyysvaikutus yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna on noin 400 henkilötyövuotta eli noin 14 % enemmän kuin vuonna 2001.

43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristölupavirastojen ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtiosopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio voi joutua vesilain (264/1961) mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtiosopimusten perusteella maksamaan korvauksia hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden.

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 565 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisten vesistö- ja vesihuoltohankkeiden toteutuksesta, vesistörakenteiden peruskorjauksista, velvoitetöistä ja uppopuiden poistosta sekä vesistöhankkeiden suunnittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 336 000 euroa pysyväisluonteisia vesistöhankkeiden suunnittelu- ja perusparannustehtäviä hoitavien kymmenen henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 35.40.21.

Keskeneräisten hankkeiden määrärahoista vesistötöiden arvioitu osuus on 3 600 000 euroa ja vesihuoltotöiden 3 800 000 euroa.

Töiden valtion osuutta rahoitetaan työmäärärahojen lisäksi keskimäärin noin 5 % valtion osuuden kustannusarviosta ympäristöministeriön pääluokan lukuun 35.40 budjetoiduista alueellisten ympäristökeskusten toimintamenomäärärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkausmenoina. Momentin määrärahalla toteutettavien hankkeiden investointivaiheen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna noin 430 henkilötyövuotta eli yhtä suuri kuin vuonna 2001.

Vuoden 1998 talousarviossa alkurahoituksen saanut Vuohijärvi-Voikkaa-Väärälampi syöttövesijohtohanke on rauennut, koska asianomaisissa kunnissa ei saavutettu yksimielisyyttä työn toteutuksesta. Hankkeelle tarkoitettu valtion rahoitusosuus käytetään keskeneräisten hankkeiden toteutukseen.

Luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 1 110 000 euroa.