Talousarvioesitys 2002
80. Pelastustoimi
Selvitysosa:
Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset
Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Kunnat huolehtivat palvelujen paikallisesta tuottamisesta.
Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimeen muodostetaan noin 20 lailla määrättyä kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2004 alusta.
Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa.
Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu.
Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Alueilla, jotka eivät vielä kuulu hätäkeskuslaitokseen, toiminnasta vastaa kunta ja kihlakunnan poliisilaitos.
Toimintalinjat ja tavoitteet
Sisäasiainministeriön pelastusosaston toiminta-ajatuksena on, että se vastaa pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteenaan hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö.
Sisäasiainministeriö on asettanut Pelastusopistolle seuraavat tulostavoitteet:
Pelastusopiston laadulliset tulostavoitteet
Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Pelastusopiston määrälliset tulostavoitteet: | ||||
---|---|---|---|---|
1999 | 2000 | 2001 | 2002 | |
toteutuma | toteutuma | ennakoitu | arvio | |
Tutkinnot | ||||
— päällystö AMK | ||||
— päällystö | 39 | 40 | ||
— alipäällystö | 29 | 28 | 29 | 15 |
— pelastaja | 88 | 116 | 118 | 120 |
— hätäkeskuspäivystäjä | - | 21 | 24 | 24 |
Yhteensä | 156 | 205 | 171 | 159 |
Koulutettavapäivät yhteensä | 72 848 | 68 259 | 70 965 | 71 460 |
— ammatillinen peruskoulutus | 50 293 | 48 183 | 51 965 | 53 960 |
— ammatillinen lisäkoulutus | 22 555 | 20 076 | 19 000 | 17 500 |
Koulutettavapäivän hinta (€) | 125 | 131 | 120 | 122 |
Pelastusopiston henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): | ||||
---|---|---|---|---|
1999 | 2000 | 2001 | 2002 | |
toteutuma | toteutuma | ennakoitu | arvio | |
Henkilötyövuodet | 86 | 84 | 84 | 85 |
Bruttomenot | 8 600 | 8 412 | 8 507 | 8 777 |
Tulot | 600 | 679 | 977 | 1 682 |
Sisäasiainministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat tulostavoitteet:
Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet
Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla.
Lapin, Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstöä koulutetaan niin, että toiminnan laatu ja varmuus taataan käynnistysvaiheessa kansalaisten ja yhteistoimintaviranomaisten kannalta.
Valmistellaan Satakunnan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hätäkeskusten perustamista huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta ja kouluttamalla henkilöstöä keskusten tarpeisiin.
Aloitetaan toimitilojen suunnittelu Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pirkanmaan hätäkeskuksia varten.
Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet: | ||||
---|---|---|---|---|
1999 | 2000 | 2001 | 2002 | |
toteutuma1) | toteutuma1) | ennakoitu1) | arvio | |
90 %:ssa hätäpuheluista vastausaika on alle sek. (keskimääräinen vastausaika) | 7 | 6,7 | 10 | 10 |
90 %:ssa tehtäväksiantoa edellyttävistä hätäilmoituksista aika ilmoituksesta tehtäväksiantoon, enintään sek.2) | 60 | 60 | 90 | 90 |
Hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas/vuosi | 7,9 | 8,8 | 8,4 | 8,4 |
1) Valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet.
2) Ennen vuotta 2001 tavoitteena oli: ”Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskimäärin alle (sek).”
Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): | ||||
---|---|---|---|---|
1999 | 2000 | 2001 | 2002 | |
toteutuma1) | toteutuma1) | ennakoitu1) | arvio | |
Henkilötyövuodet | 107 | 107 | 130 | 230 |
Bruttomenot | 5 154 | 5 187 | 10 893 | 20 553 |
Tulot | 17 | 50 | 143 | 143 |
1) Vuosien 1999 ja 2000 sekä 2001 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskusten henkilötyövuodet ja kustannukset.
Muulle pelastustoimelle sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet:
Valtioneuvoston päättämän aluejaon mukaisesti kunnat valmistelevat pelastustoimen alueen hallintoa ja rahoitusta sekä muuta toteuttamista koskevat sopimukset vuoden 2002 loppuun mennessä.
Valtiovarainvaliokunta:Pelastushelikopteritoiminta. Sisäasiainministeriön asettama helikopterityöryhmä ehdotti vuoden 1999 alussa jättämässään mietinnössä, että ensihoito- ja pelastustehtävissä käytettäviä helikoptereita koskeva toiminta järjestettäisiin kahdeksalle toimipaikalle koko maassa siten, että toimintaan osallistuisivat valtio ja kunnat yhdessä. Yhtenäinen helikopterijärjestelmä alkaisi asteittain, aluksi kahdella paikkakunnalla. Järjestelmän kokonaiskustannukset työryhmä arvioi 65 miljoonaksi markaksi.
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että pelastushelikopteritoiminnan rahoitusjärjestelyt eivät ole edenneet sisäasiainministeriön työryhmän esittämällä tavalla huolimatta siitä, että myös valtiovarainvaliokunta on jo kahtena vuonna talousarviokäsittelyn yhteydessä kiirehtinyt asiaa. Tällä hetkellä yksityistä lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa on Helsingissä, Turussa, Varkaudessa, Oulussa ja Sodankylässä. Sodankylää lukuun ottamatta toimipaikkojen kustannuksista on vastannut keskeisesti Raha-automaattiyhdistys. Vuonna 2000 RAY:n avustusten määrä tähän tarkoitukseen oli 18,2 miljoonaa markkaa ja kuluvana vuonna 15 miljoonaa markkaa. Vuosina 1993—2001 raha-automaattiavustuksia lääkäri- ja monitoimihelikopteritoimintaan on myönnetty yhteensä lähes 100 miljoonaa markkaa.
Pelastushelikopteritoiminta on kehittynyt ilman ohjaavaa lainsäädäntöä lähinnä helikopterioperaattorien ja kannatusyhdistysten omista ja/tai toimialakohtaisista lähtökohdista. Tämä on johtanut epäyhtenäisiin menettelytapoihin ja jättänyt eri osapuolten ja julkisen sektorin vastuut epäselviksi toiminnan järjestämisen suhteen. Myöskään Raha-automaattiyhdistyksellä ei ole ollut erityisiä mahdollisuuksia valvoa toiminnan sisältöä ja organisointia. Myös helikopterien sijoittuminen on perustunut paikalliseen aktiivisuuteen ilman valtakunnallista kokonaistarkastelua.
Valtiovarainvaliokunta pitää em. työryhmän esitystä tähän asti esitetyistä vaihtoehdoista käyttökelpoisimpana pelastushelikopteritoiminnan järjestämisessä. Tämä malli merkitsisi Raha-automaattiyhdistyksen avustusten korvaamista valtion talousarvioon otettavalla erällä. Talousarviomääräraha merkitsisi myös viranomaisille mahdollisuutta toiminnan tehokkaampaan järjestämiseen ja ohjaamiseen. Helikopterit olisi mahdollista liittää normaaleja viranomaistoimintoja tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla täydentäväksi palveluksi, jonka käyttö- ja hälyttämisperiaatteet viranomaiset voisivat nykyistä paremmin määritellä. Tässä yhteydessä tulee selvittää myös yhteistyömahdollisuudet rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien sekä naapurimaiden kanssa.
21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 054 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 404 000 euroa.
Selvitysosa:
Menojen ja tulojen erittely: | € |
Bruttomenot | 31 879 000 |
---|---|
Pelastusopiston hintatuetun koulutuksen menot | 757 000 |
Muut toimintamenot | 31 122 000 |
— Pelastusopiston koulutuksen menot | 8 020 000 |
— Hätäkeskustoiminnan toimintamenot | 20 553 000 |
— Muut pelastustoimen toimintamenot | 2 549 000 |
Bruttotulot | 1 825 000 |
Hintatuetun koulutustoiminnan tulot | 354 000 |
Pelastusopiston koulutuksen tulot | 1 328 000 |
Hätäkeskustoiminnan tulot | 143 000 |
Nettomenot | 30 054 000 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina 497 000 euroa sekä muina tuloina 1 328 000 euroa, jossa on huomioitu 1 110 000 euroa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 824 000 euroa siirtona momentille 29.20.30 pelastusalan päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa sekä lisäyksenä 68 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 143 000 euroa pelastusopiston harjoitusalueen lisärakennuksen rakentamista varten.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 381 000 euroa hätäkeskustoiminnan toimintamenojen siirtona momentilta 26.75.21 ja 5 803 000 euroa siirtona momentilta 26.97.31.
Muiden pelastustoimen menojen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 286 000 euroa siirtona momentille 33.10.21 säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyvalvonnan järjestämisestä ja 84 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22.
2002 talousarvio | 30 054 000 |
2001 talousarvio | 20 965 466 |
2001 I lisätalousarvio | 251 441 |
2000 tilinpäätös | 16 496 208 |
22. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain (561/1999) 75 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle, pelastushelikopteritoiminnan järjestämisestä, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastustoimilain 86 §:n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UNDAC), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin.
Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: |
€ |
---|---|
Ilma-alusten käyttö pelastuspalveluun | 1 080 000 |
Metsäpalojen tähystystoiminta | 286 000 |
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen |
168 000 |
Pelastustoimilain 86 §:n 2 momentin mukaiset tutkimukset | 32 000 |
Pelastustoimilain 75 §:n mukaiset korvaukset |
84 000 |
Yhteensä | 1 650 000 |
2002 talousarvio | 1 650 000 |
2001 talousarvio | 1 210 953 |
2000 tilinpäätös | 1 621 172 |
31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 390 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, sekä pelastustoimilain (561/1999) 74 §:n mukaisten avustusten maksamiseen kunnille.
Selvitysosa:
Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: | € |
Valtionosuus kunnallisten hätäkeskusten perustamiskustannuksiin | 168 000 |
Valtionosuus pelastustoimen kalustohankintoihin | 3 868 000 |
Pelastustoimilain 74 §:n mukaiset avustukset | 354 000 |
Yhteensä | 4 390 000 |
---|
Pelastustoimen kalustohankintoihin tarkoitetun määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien päätelaitteiden hankintaan myönnettävä valtionosuus 1 009 000 euroa ja paloautoihin 2 859 000 euroa, jolla arvioidaan tuettavan noin 40 paloauton hankintaa.
2002 talousarvio | 4 390 000 |
2001 talousarvio | 4 221 517 |
2000 tilinpäätös | 3 885 141 |