Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       24. Tiehallinto
       30. Merenkulkulaitos
       40. Ratahallintokeskus
          50. Ilmailulaitos
       80. Ilmatieteen laitos
       81. Merentutkimuslaitos

Talousarvioesitys 2002

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuetPDF-versio

42. Valtionavustus koulutuksesta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Momentin mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 346 000 euroa aiemmin Ilmailulaitokselle maksetun koulutuskorvauksen siirtona momentille 29.69.51. Määräraha 841 000 euroa on VR-Yhtymälle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa.


2002 talousarvio 841 000
2001 talousarvio 2 186 443
2000 tilinpäätös 2 186 443

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 79 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta voidaan myöntää kunnille ja muille yhteisöille valtionapua käytettäväksi samoihin tarkoituksiin.

Määrärahojen käytön arvioidaan jakaantuvan seuraavasti:
   
Kaukoliikenteen ja junien lähi-
liikenteen palvelujen osto
37 002 000
Alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisen liikenteen
valtionapu
23 210 000
Kaupunki- ja seutulippualennusten
valtionapu
8 914 000
Kehittämis-, suunnittelu- ja
tutkimushankkeet
10 754 000
Yhteensä 79 880 000

Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa ne tarpeelliset kaukoliikennepalvelut, joita ei voida ylläpitää vain asiakastuloin. Junaliikenteen rahoituksella turvataan henkilöjunaliikenteen alueellinen kattavuus rataverkolla ja mahdollistetaan YTV-alueen ulkopuolisessa Helsingin lähiliikenteessä korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenne- ja viestintäministeriö on VR Osakeyhtiön kanssa tehnyt liikenteen ostosta sopimuksen vuosille 2000—2004. Kyseisessä junaliikenteessä tehdään arviolta yli 15 miljoonaa matkaa vuonna 2002. Ostoliikenteen osuus henkilöliikenteen junakilometreistä on noin 45 %. Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä tehdään vuonna 2002 arviolta noin 10 miljoonaa matkaa.

Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään ja joukkoliikenteen osuutta mm. työmatka- ja asiointiliikenteessä lisätään myöntämällä valtionapua kunnille kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki- ja seutulippujen hinnanalennuksiin. Lääninhallitukset voivat myöntää kunnille valtionapua enintään 50 % palveluostoista ja yritysten kanssa tehdyistä lippusopimuksista aiheutuvista nettokustannuksista.

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle. Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhallitusten rahoittamissa kehittämishankkeissa painotetaan uudenlaisia säästöjä tuovia liikenteenhoitotapoja ja erityisesti kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen osuuden lisäämiseen tähtääviä kehittämishankkeita. Lisäksi painopisteinä ovat matkakeskusten kehittäminen ja toteuttaminen, liikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen sekä joukkoliikenteen laadun ja helppokäyttöisyyden parantaminen.

Määrärahasta 2,52 milj. euroa on valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000—2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä aiheutuvaa ja tarkoitettu sähköisen matkustajainformaatiojärjestelmän kehittämistä varten. Loppuosa hankkeesta rahoitetaan vuonna 2003.

Valtiovarainvaliokunta:

Valiokunta viittaa kansallista ilmastostrategiaa koskevaan eduskunnan kannanottoon, jossa liikennepolitiikan osalta korostettiin joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittämistä. Etenkin työmatkaliikenteen ohjaaminen entistä enemmän joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi on sekä liikenne- että ympäristöpoliittisesti tärkeää. Joukkoliikenteen kehittämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtio tukisi pääkaupunkiseudun seutulippuratkaisuja sekä Tampereen ja Turun alueen joukkoliikennettä. Myös Turun ja Salon välistä paikallisliikennettä tulisi kehittää työmatkaliikenteen parantamiseksi. Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota myös työmatkaliikennettä palvelevien junayhteyksien kehittämiseen Karjaan ja pääkaupunkiseudun välillä.

Valiokunta edellytti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä, että liikennejärjestelmien kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet määrätä työsuhdematkalipulle nimellisarvoa alhaisempi verotusarvo. Eduskunta kiinnitti asiaan huomiota myös käsitellessään kansallista ilmastostrategiaa. Saadun selvityksen mukaan asia ei ole edennyt valtiovarainministeriössä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on sen sijaan käynnistetty hanke, jossa selvitetään työantajien mahdollisuuksia työmatkaliikenteen hallintaan. Hankkeessa ovat mukana mm. ympäristöministeriö, YTV, valtiovarainministeriö ja Helsingin kaupunki.

Valiokunnan lausumaehdotus 11:

Valiokunta edellyttää, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 veroratkaisuja.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös lääninhallitusten käyttöön osoitettujen määrärahojen joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyjärjestelmä on eräissä tapauksissa liian hidas ja jäykkä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen kuljettajien riittävyyteen kiinnitetään huomiota aikuiskoulutus- ja työvoimapoliittisia päätöksiä tehtäessä.

Joukkoliikenteen kehittämiseksi momentille lisätään 1 milj. euroa. Joukkoliikenteen määrärahojen riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota laadittaessa talousarviota vuodelle 2003, jolloin joukkoliikenteen pitäminen nykytasolla edellyttää saadun selvityksen mukaan selkeää lisärahoitusta.

Eduskunnan lausuma 11:

Valiokunta edellyttää, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 veroratkaisuja.


2002 talousarvio 79 880 000
2001 talousarvio 78 711 950
2001 III lisätalousarvio 14 969
2000 tilinpäätös 79 394 120