Talousarvioesitys 2002

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Selvitysosa:Luvun momentit 30 ja 31 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentit 35 ja 39 rahoitetaan STVOL:ssa säädettävällä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten vuodesta 2002 lukien arvonlisäveroa ei enää sisällytetä kuntien valtionosuuteen oikeuttaviin laskennallisiin kustannuksiin. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmän tarkistamista kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta uudistetaan vuoden 2002 alusta, johon liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuosina 2002—2004. Vuonna 2002 valtionosuuksien lisäys on 79 312 000 euroa, josta 34 558 000 euroa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden korottamiseen ja 38 983 000 euroa vanhustenhuollon ja omaishoidon kehittämiseen sekä mielenterveyslain pakkotoimia koskevien säädösten tarkistamisesta aiheutuviin menoihin. Koska ennen vuotta 2002 vahvistettujen perustamishankkeiden valtionosuudet on tarkoituksenmukaisinta maksaa hankkeen valmistumiseen saakka arvonlisäverollisiin kustannuksiin, käytetään valtionosuuksien lisäyksestä 3 871 000 euroa kyseisten perustamishankkeiden vuoden 2002 valtionosuuksiin sisältyvien arvonlisäverojen kuittaamiseen. Lisäyksestä 1 900 000 euroa sisältyy momentille 33.01.63 käytettäväksi seutukunnallisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Edellä todetun lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 74 000 000 eurolla vuonna 2002 suuntaamalla lisävoimavarat hyvinvointipalvelujen parantamiseen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Käynnistetään toimet sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja auditointijärjestelmän kehittämiseksi.

Ehkäisevä toiminta

Tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi.

Erityisesti sosiaalityössä ja neuvola- ja kouluterveydenhuollossa vahvistetaan vanhemmuuden ja perheiden tukemista, mielenterveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä.

Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan hyvinvointipoliittinen ohjelma yhteistyössä eri hallintokuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Huumausaineiden käytön ehkäisytoimia tehostetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Samoin vahvistetaan päihdepolitiikan rakenteita ja vastuuta erityisesti paikallisella tasolla.

Paikallisten ympäristöohjelmien valmistelua jatketaan ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä lisätään tavoitteena toimivat palveluketjut, kansallisiin hoitosuosituksiin perustuvat alueelliset hoito-ohjelmat ja kattavat alueelliset tietojärjestelmät.

Sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä edistetään kehittämällä alueellisia osaamiskeskuksia ja rakentamalla erilaisia verkostorakenteita yhdessä kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyöhön, huumeiden käyttäjien hoitoon, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja sosiaalityöhön sekä yleensä avopalvelujen parantamiseen.

Palvelujen ja toimintojen laadun hallintaa kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000—2003 toimenpidesuosituksen mukaisesti jatketaan laatusuositusten valmistelua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 514 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen.

Selvitysosa:Luvun perusteluihin viitaten vuodesta 2002 lukien arvonlisäveroa ei enää sisällytetä kuntien valtionosuuteen oikeuttaviin laskennallisiin kustannuksiin, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 61 052 000 euroa.

Luvun perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 1,1 prosenttiyksiköllä nykyisestä 24,2 prosentista 25,3 prosenttiin. Korotuksesta 0,35 prosenttiyksikköä liittyy kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen. Hyvinvointipalvelujen parantamiseksi valtionosuutta korotetaan 0,75 prosenttiyksiköllä. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, kouluterveydenhuoltoon ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 108 558 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeinen erä aikaistetaan vuodelta 2003 maksettavaksi vuonna 2002. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 80 989 000 euroa kustannustenjaon tarkistamisen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 022 000 euroa 1.4.2001 toteutetun ehkäisevän toimeentulotuen käytön lisäämisestä ja tarveharkinnan käytön tehostamisesta toimeentulotukea myönnettäessä koskevan uudistuksen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 503 000 euroa kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsäädännön 1.9.2001 voimaantulon johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 4 820 000 euroa hammashuollon järjestämiseen liittyvän ikärajoituksen 1.12.2002 mennessä asteittaisen poistamisen johdosta.

Luvun perusteluihin viitaten vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi sekä vanhustenhuollon kehittämiseksi ikääntyvän väestön määrän kasvu huomioon ottaen määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 32 712 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta 1.1.2002 lukien niin että omaishoitajan asemaa parannetaan muun muassa siten, että omaishoitajan lakisääteistä oikeutta pitää vapaata lisätään nykyisestä yhdestä vuorokaudesta kahteen vuorokauteen sekä siten, että lakisääteinen vapaa laajennetaan koskemaan myös niitä omaishoitajia, joiden hoidettavat ovat päivisin kodin ulkopuolisten palveluiden piirissä mutta vaativat muuna aikana jatkuvaa huolenpitoa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 5 633 000 euroa lain muutosten johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi mielenterveyslain (1116/1990) muuttamisesta 1.1.2002 lukien siten, että mielenterveyslain nojalla tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn henkilön itsemääräämisoikeuden rajoituksia täsmennetään ja täydennetään. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 638 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 8 410 000 euroa mielenterveystyön ja -palvelujen lisäämiseksi sekä päihdeäitien hoidon tehostamiseksi.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain (1412/1977) määräaikaisesta muuttamisesta 1.4.2002 lukien siten, että 20 prosenttia tuen hakijan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Tämän niin sanotun etuoikeutetun tulon määrä voi olla kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Uudistus toteutetaan tässä vaiheessa kolmivuotisena kokeiluna. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 874 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja koskevasta tarkistuksesta sekä työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisesta aiheutuva toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,65 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 330 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 458 000 euroa siirtona momentille 33.32.35, siten että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,67 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan maksettava valtionavustus otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 000 000 euroa siirtona momentille 33.32.39 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,58 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että Niuvanniemen sairaalan yhteyteen perustettavan vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön käynnistysvaiheen menot momentilla 33.14.21 otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 200 000 euroa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,04 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,5 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 39 572 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoteen 2001 verrattuna verotuloihin perustuvien tasausten muutoksen johdosta vähennyksenä 35 150 000 euroa ja siirtymätasausten päättymisen johdosta vähennyksenä 4 583 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2002 seuraavat:

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 380,18 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 34,71 euroa vuonna 2002.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2002 seuraavat:

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 257,29 euroa vuonna 2002.

Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 558,00 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2002. Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 24,48 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta sekä vuonna 2002 toteutettavien asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta, sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan rahoittamisesta ja vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön käynnistysvaiheen menoista johtuen.

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

Vuonna 2002 saadaan vahvistaa kokonaiskustannuksiltaan vähintään 270 000 euron määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 16 600 000 euroa.

Selvitysosa:Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta 25 % vahvistetuista kustannuksista. Ennen vuotta 2002 vahvistettujen hankkeiden sekä vuosina 2002 ja 2003 vahvistettavien pienten hankkeiden valtionosuus on kuitenkin 25—50 % vahvistetuista kustannuksista. Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin.

Vuonna 2002 perustamishankkeena vahvistetaan toteutettavaksi vain pieniä hankkeita. Pieniä hankkeita ovat kokonaiskustannuksiltaan 270 000—3 450 000 euron määräiset perustamishankkeet.

Vuonna 2002 vahvistettavista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 5 000 000 euroa vuonna 2002, 2 300 000 euroa vuonna 2003 ja 400 000 euroa vuonna 2004. Vuosina 2000—2001 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 21 600 000 euroa vuonna 2002 ja 5 300 000 euroa vuonna 2003.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 56 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 74 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 52 600 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuskorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tai laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelua, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b §:n muuttamisesta siten, että sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan suorittaa korvausta myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat ulkomailla lääkärin tai hammaslääkärin perustutkinnon suorittaneiden Euroopan talousalueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisten sairaalassa tai terveyskeskuksessa suorittamasta palvelusta. Lainmuutoksen vaikutukset on otettu määrärahan mitoituksessa huomioon.

34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 17 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 140 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 230 000 euroa, josta 68 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 31 209 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2002 olevan noin 5 000 lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 458 000 euroa siirtona momentilta 33.32.30 vuonna 2000 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi.

(36.) Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustannuksiin (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

(37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin(kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

38. Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu myönnettäväksi hoitoon hakeutuneiden huumeiden käyttäjien palveluohjauksen järjestämiseen, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseen sekä opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon lisäämiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määräämin perustein.

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annettavan lain mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta siten, että sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan voidaan myöntää valtionavustusta. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyy pysyväisluonteisena toimintana vuoden 2002 alusta vuonna 2001 toteutetun suunnittelu- ja valmistelutyön pohjalta. Koko maan alueellisesti kattavat osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Hämeen ja Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi on erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen suuruus määräytyy muun muassa osaamiskeskuksen alueen väestömäärän ja pinta-alan mukaan, minkä lisäksi avustuksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä voidaan ottaa huomioon valtakunnalliset tehtävät, joista osaamiskeskus huolehtii. Momentin määräraha on siirtoa momentilta 33.32.30.