Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       04. Tarkastuslautakunta
       07. Työterveyslaitos
       08. Kansanterveyslaitos
       10. Säteilyturvakeskus
       11. Lääkelaitos
       12. Valtion koulukodit
       17. Työttömyysturva
       18. Sairausvakuutus
       19. Eläkevakuutus
       20. Tapaturmavakuutus
       57. Lomatoiminta

Talousarvioesitys 2002

17. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatukilain perusteella maksettava työmarkkinatuki (mom. 34.06.52). Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansioon suhteutettuna ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan. Työttömyysturvan peruspäivärahaa arvioidaan maksettavan vuonna 2002 yhteensä 4,1 miljoonalta päivältä ja ansioturvan mukaista päivärahaa yhteensä 31,2 miljoonalta päivältä.

Pitkään työelämässä olleiden työttömien omaehtoisen ammatillisen opiskelun ajalta maksetaan koulutuspäivärahaa sekä työelämässä oleville aikuiskoulutustukea.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Suomi on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 168, jossa asetetaan vaatimuksia työttömyysturvan tasolle ja on täten sitoutunut ILO:n sopimuksen mukaisen turvan tasoon. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa on viime vuosina kehitetty ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen tavoitteena eri etuuksien parempi keskinäinen yhteensopivuus ja vakuutusperiaatteen parempi toteutuminen siten, että se edistäisi nuorten ja pitkään työttömänä olleiden hakeutumista koulutukseen, kuntoutukseen, työkokeiluun ja työhön harjaantumiseen. Tehtyjen muutosten vaikutusta seurataan.

Tavoitteena on myös hallinnon toimivuuden parantaminen muun muassa edelleen suurentamalla työttömyyskassojen kokoa ja kehittämällä niistä yhä ammattitaitoisemmin toimivia. Työttömyyskassajärjestelmää koskevia säännöksiä ja määräyksiä kehitetään siten, että oikeusturvanäkökohdat ja eri kassojen jäsenten yhdenvertainen kohtelu voidaan varmistaa.

Tavoitteena on tehostaa työttömyysturvan valvontaa muun muassa tarkastuskäynnein ja tekemällä rekisterivertailuja harmaan talouden ja väärinkäytösten paljastamiseksi. Työttömyysturvan valvonta siirrettiin 1.3.2001 lukien Vakuutusvalvontavirastoon.

50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 530 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998), työttömyyskassalain (603/1984) ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaisen valtionosuuden maksamiseen työttömyyskassoille.

Selvitysosa:Ansioon suhteutettu päiväraha rahoitetaan siten, että työttömyyskassojen osuus on 5,5 %, ja valtio vastaa peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta. Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta päivärahoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.2002 lukien siten, että eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrittelyssä.


2002 talousarvio 530 000 000
2001 talousarvio 495 313 443
2001 lisätalousarvio 25 228 189
2000 tilinpäätös 542 957 200

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (602/1984) mukaisen perusturvan maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaisen valtionosuuden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Selvitysosa:Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tarvetta 50 000 000 euroa.

Peruspäivärahan täyttä määrää korotetaan vuotta 2002 koskevan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Arvion mukaan täysimääräinen peruspäiväraha nousee 0,51 eurolla 21,91 euroon vuonna 2002. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 000 000 euroa.

Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 34.06.52.


2002 talousarvio 40 000 000
2001 talousarvio 27 582 820
2000 tilinpäätös 15 977 853

53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Työttömän koulutuspäiväraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat työttömyysetuudet. Tällöin valtion osuus ansioturvasta vastaa perusturvan osuutta. Peruspäivärahaa vastaavan osuuden valtio kustantaa kokonaan. Perusturvana maksettavan koulutuspäivärahan kustannus on arviolta 2 000 000 euroa ja ansioturvana maksettava osuus 11 000 000 euroa vuonna 2002. Valtion osuus ansioturvana maksettavasta menosta olisi tällöin 5 000 000 euroa ja valtion osuus yhteensä siten 7 000 000 euroa.

Työttömän omaehtoisen koulutuksen tukemiseen on käytettävissä yhteensä arviolta 8 000 000 euroa edellisiltä vuosilta siirtyvää määrärahaa.

Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvioidaan vuonna 2002 olevan 1 230, joista ansioturvan piirissä 900 ja peruspäivärahan piirissä 330 henkilöä.


2002 talousarvio 2 000 000
2001 talousarvio 4 204 698
2001 lisätalousarvio
2000 tilinpäätös 8 409 396

54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja koulutus- ja erorahasto ansio-osan. Valtion osuudeksi kustannuksista on arvioitu 6 000 000 euroa.

Aikuiskoulutustukea maksetaan 1.8.2001 lukien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna 2002 keskimäärin 1 500 saajalle.


2002 talousarvio 6 000 000
2001 talousarvio 3 363 759