Talousarvioesitys 2002

13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen

Selvitysosa:Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisen varastoinnin tukemisesta ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimenpiteistä aiheutuvat menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston varoista.

EU:lta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus on järjestetty Maatalouden interventiorahaston (MIRA) kautta. Rahastolla ei ole toimintansa rahoittamiseksi peruspääomaa, vaan 252,282 milj. euron lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta siirretään Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita EU:n säädösten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 2,15 milj. euroa vuonna 2002.

Vuonna 2001 on otettu käyttöön uutena tukiohjelmana menekinedistäminen kolmansissa maissa. Interventiorahastosta maksettavien menekinedistämisen tukiohjelmien kansallisen osuuden arvioidaan vuonna 2002 olevan 0,25 milj. euroa, joka sisältyy budjettisiirtoon. Suomessa ei ole käytössä koulumaitotuen kansallista rahoitusta.

Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioidaan noin 112 milj. euroa vuonna 2002. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat kotieläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukiohjelmat, tärkkelyksen tuotantotuki sekä viljan, voin ja maitojauheen interventiovarastointi. Sokerin yksityinen varastointituki siirtyy maksettavaksi momentilta 30.12.41. Suomi sai oikeuden maksaa sokerin uudella kiintiökaudella vuosina 2001/2002—2005/2006 kansallisesti rahoitettavaa varastointitukea vuodesta toiseen uuden pääsäädöksen artiklan 14 mukaisesti siirrettävälle C-sokerille. Siirtyvä määrä voi enimmillään olla 20  % A-kiintiön suuruudesta.

Luopumistukijärjestelmien tavoitteena on maatalouden rakenteen parantaminen. Keskeisinä päämäärinä ovat maatalousyrittäjien keski-iän alentaminen sekä maatilojen elinvoimaisuuden parantaminen tilakokoa kasvattamalla. Maatalousyrittäjille tarkoitettuja varhaiseläkejärjestelmiä on Suomessa ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan. Vuosina 1995—1999 toteutettiin EU:n osaksi rahoittamaa varhaiseläkejärjestelmää ja vuosina 2000—2002 toteutetaan kokonaan kansallisesti rahoitettua järjestelmää. Vuosina 1995—1998 toteutettiin lisäksi kansallisesti rahoitettua kasvihuonetuotannon ja omenantuotannon lopettamistukijärjestelmää ja vuosina 1997—1999 maataloustuotannon lopettamistukijärjestelmää.

¹⁾  Menot momentilla 33.19.51

Maatilojen määrä on 1990-luvulla supistunut n. 5000 tilalla vuodessa ja keskikoko kasvanut yhteensä yli 10 hehtaarilla. Tilakoon kasvu on osin tilastollista. Viljelijöiden keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ikärakenteen vaatimattomaan kehitykseen on vaikuttanut erityisesti nuorten viljelijöiden määrän voimakas väheneminen. Rakennekehitykseen vaikuttavat varhaiseläkejärjestelmien ohella monet muutkin tekijät.

¹⁾ ennakkotieto Maatalouslaskenta 2000:sta

(41.) Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Vuonna 2002 mahdollisesti vielä mm. valitusten johdosta maksettaviin tasapainottamismenoihin on käytettävissä edellisiltä vuosilta siirtynyttä määrärahaa.

42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 66 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Luopumiskorvauslain voimassaolo päättyi vuoden 1995 lopussa. Luopumiskorvauslaista ja sitä edeltäneestä luopumiseläkelaista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 61 800 000 euroa vuonna 2003, 57 200 000 euroa vuonna 2004 ja 53 000 000 euroa vuonna 2005. Sen jälkeen vuotuiset menot alenevat edelleen asteittain ja loppuvat 2040-luvulla.

43. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 642 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen sekä hunajantuotannon ja markkinoinnin edistämiseen myönnettävien avustusten maksamiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1221/1997) mukaisesta hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu sekä momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Nimikkeen muutos johtuu EU:n komission kesällä 2001 tekemästä maataloustuotteiden mainontaan tarkoitettua valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen muutoksesta. Uusissa suuntaviivoissa menekinedistäminen on osa mainontaa ja edellyttää tuensaajalta valtiontukea vastaavaa omarahoitusosuutta. Momentilta maksettavat tuet (pl. hunaja) ovat pääosin kohdistuneet uusien suuntaviivojen mukaiseen muuhun toimintaan, johon ei omarahoitusosuutta edellytetä. Vuonna 2002 hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämistä koskevan EU:n osarahoittaman (50 %) tukijärjestelmän kokonaismenoiksi Suomessa arvioidaan 151 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on 75 000 euroa, mikä on merkitty tulona momentille 12.30.01.

¹⁾ pl. hunaja

44. Laatujärjestelmien kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 513 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien avustusten sekä kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hallitusohjelman mukaisen elintarvikkeiden kansallisen laatustrategian täytäntöönpanoon sekä laatuketjun jäljitettävyyttä ja elintarviketurvallisuutta lisäävien ja edistävien ratkaisujen toteuttamiseen. Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju on systemaattisen, tarvittaessa todennettavissa olevan laatutyön piirissä vuoteen 2006 mennessä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä lähinnä laatutietopankin toteuttaminen. Elintarviketalouden laatustrategian toteuttamista koordinoivana ja asioita valmistelevana ryhmänä toimii maa- ja metsätalousministeriön asettama elintarvikeketjua laajasti edustava elintarvikkeiden laatujohtoryhmä.

47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 77 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994), kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain (1297/1994) sekä maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain (1340/1996) perusteella myönnettävien lopettamistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n komission vuosiksi 1995—1999 hyväksymän maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:EU:n osarahoittamaa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää toteutettiin Suomessa vuosina 1995—1999. Järjestelmän piiriin tuli yhteensä noin 5 600 tilaa, eli noin 36 % ohjelmassa arvioidusta määrästä. Kaudella 1995—1999 solmituista sopimuksista aiheutuvien menojen maksaminen jatkuu osana horisontaalista maaseudun kehittämisohjelmaa. Luopumistukea arvioidaan vuonna 2002 maksettavan 6 884 saajalle keskimäärin 644 euroa kuukaudessa. Sopimuksiin tarvitaan vuonna 2002 hoitokuluineen 55 640 000 euroa. Tähän sisältyvät myös kustannukset niistä vajaasta 20 luopumistukitapauksesta, jotka ohjelmakauden päättymisen johdosta ovat kokonaan kansallisesti rahoitettavia maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muutoksen nojalla. Kun käytettävissä on 6 730 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, momentille tarvitaan 48 910 000 euroa. Momentille 12.30.01 arvioidaan kertyväksi luopumistuen osalta yhteensä 21 490 000 euroa EMOTR:n tukiosaston varoista.

Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää jatkettiin vuoden 2000 alusta kokonaan kansallisesti rahoitettavana järjestelmänä vuosille 2000—2002. Tukea maksetaan 55-64 vuotiaalle maatalousyrittäjälle ja porotalouden harjoittajalle, joka lopettaa pysyvästi tuotannon. 50-vuotias puoliso saa uinuvan eläkeoikeuden. Vuokrauksen ja viljelemättömyyssitoumuksen avulla ei enää voi luopua. Tuen piiriin tuli vuonna 2000 vain 102 tilaa. Järjestelmän täytäntöönpanoa hidasti luopumistukea koskevan valtiontuen komissiokäsittelyn ja tilakauppoihin liittyvien rahoitustukipäätösten viivästyminen. Vuonna 2001 järjestelmän piiriin arvioidaan tulevan 1 100 tilaa ja vuonna 2002 noin 1 000 tilaa. Luopumistukea arvioidaan vuonna 2002 maksettavan noin 2 295 saajalle keskimäärin 703 euroa kuukaudessa. Järjestelmän menoihin hoitokuluineen arvioidaan vuonna 2002 tarvittavan yhteensä 19 380 000 euroa.

Maataloustuotannon lopettamistuki oli osa Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 mukaista ns. vakavien vaikeuksien tukipakettia ja kokonaan kansallisesti rahoitettava järjestelmä. Tuki voitiin myöntää vuosina 1997—1999 maatalouden harjoittamisesta A- ja B-tukialueilla luopuneille. Kertakorvauksen maksaminen voitiin jaksottaa enintään viidelle vuodelle. Järjestelmän piiriin tuli yhteensä 58 tilaa. Järjestelmästä aiheutuu kustannuksia 90 000 euroa vuonna 2002.

Kasvihuonetuotannon ja omenantuotannon lopettamistuki voitiin myöntää vuosina 1995—1998 luopuneille yrittäjille. Tuki on kokonaan kansallisesti rahoitettava. Kertakorvauksen maksaminen voitiin jaksottaa enintään viidelle vuodelle. Järjestelmän piiriin tuli yhteensä 159 tilaa. Järjestelmästä aiheutuu kustannuksia 30 000 euroa vuonna 2002.

Vuosille 1995—1999 hyväksytyn maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisia metsityksiä voitiin hyväksyä vuoden 1999 loppuun saakka. Järjestelmän piiriin tuli noin 31 500 hehtaaria metsitettävää peltoa eli vain noin puolet muutetun ohjelman tavoitemäärästä. Vuonna 2000 metsitysmenoihin käytettiin yhteensä 8 815 462 euroa. Ohjelman mukaisia menoja arvioidaan vuonna 2002 maksettavan 8 700 000 euroa. Metsityskustannukset maksetaan maanomistajille kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla. Tulonmenetyskorvausta maksetaan kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun metsitys on todettu suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla. Metsityksen hoitopalkkiota maksetaan 2 ja 4 vuoden kuluttua metsityksen valmistumisen jälkeen. EU:n rahoitusosuus on 50 %. Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 4 350 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista maatalouden metsätoimenpiteitä varten.

¹⁾ Lisäksi käytettävissä on edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa 6,73 milj. euroa (EU:n osuus 2,6 milj. euroa).

48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuksien maksamiseen hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden sellaisiin menoihin, jotka aiheutuvat tuotteiden poistamisesta markkinoilta tai hyväksyttyjen toimintaohjelmien mukaisista toimenpiteistä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahoitusosuuksien sekä kansallisten rahoitusosuuksien maksamisen menoihin, jotka aiheutuvat esihyväksyttyjen hedelmän- ja vihannestuottajaryhmittymien toiminnan kannustamistoimenpiteistä.

Selvitysosa:Hedelmien ja vihannesten yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY 2200/96) mukaan hyväksytyille tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Ohjelman kustannuksista 50 % katetaan organisaation jäseniltä perittävillä maksuilla ja 50 % valtion talousarviosta myönnettävällä tuella. Talousarviosta maksettava tuki, jonka määräksi vuonna 2002 arvioidaan 70 000 euroa rahoitetaan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Vuonna 2001 tukeen on varattu 168 188 euroa vastaava määräraha, mutta sitä arvioidaan maksettavan 80 000 euroa.

Mainitussa asetuksessa säädetään myös käynnistystuesta esihyväksytyille hedelmän- ja vihannestuottajaryhmittymille. Tuki maksetaan tuottajaryhmittymän perustamis- ja hallintokustannusten kattamiseen. Käynnistystukea arvioidaan maksettavan 100 000 euroa vuonna 2002, mistä puolet, 50 000 euroa rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta ja toinen puoli kansallisin budjettivaroin.

Momentille 12.30.01 kertyy EU:n rahoitusosuuksia vastaavasti 120 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahaston ottamien lainojen korkojen sekä muiden Maatalouden interventiorahastosta annetussa laissa (1206/1994) ja asetuksessa (1587/1994) tarkoitettujen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta.

Määrärahaa saa käyttää myös menekinedistämisestä aiheutuvien menojen valtion rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, joita vastaavia tuloja EU:n säädösten mukaan ei tulouteta interventiorahastolle.

Siirtotarvetta vuonna 2002 lisää interventiovarastoihin sitoutuvan pääoman kasvu, mikä lisää korkokustannuksia. Samoin kustannuksia lisää uutena tukiohjelmana vuonna 2001 käyttöön otettu menekinedistäminen kolmansissa maissa, joka sisältää kansallisen osuuden. Rahastosta maksettavien menekinedistämisen tukiohjelmien kansallisten osuuksien vuonna 2002 arvioidaan olevan 250 000 euroa.